Shelleyn menetelmä tiivistää kartan kolmeen havaintoon P. Ensinnäkin volyymitalous on kolmen liiketoimintamallin kietoutuma. Tilausmalli saa tulonsa määrästä ja kestosta, vuokramalli käyttöasteesta ja legitimiteettimalli oikeutuksesta, ja yhdeksästä haarasta vain yksi maksaa tuloksesta. Toiseksi kiristys ei poistanut virtaa vaan siirsi sen: korvamerkitty raha väheni, tulonsiirrot ja suoramaksut kasvoivat, ja vastaanoton ylläpitäjä siirtyi palautukseen. Kolmanneksi katkaisukohta on maksuperuste, ei henkilö.
Rakenteellisen parasitismin hypoteesi saa tukea kapeassa muodossa. Se pätee haaroissa, joiden tulo syntyy perhe- ja suojeluperusteisesta volyymista ja maksetaan määrästä ja kestosta. Työperäinen virta ei täytä ehtoa. Stadin AO on rakenteessa väline, jonka kautta hyödytään, eikä itse hyötyjä.
Välilehti soveltaa Shelleyn työkaluja, ei hänen kohdettaan. Rahavirrat ovat laillisia, ja analyysi koskee asemia ja kannustimia, ei aikomuksia. Merkinnät ovat samat kuin päävälilehdellä: D dokumentoitu, P päätelty, H hypoteesi.
Shelleyn työkalut muuttavat kartan kysymyksen. Hyötyjäkartta kysyi, kuka saa rahaa. Shelley kysyy, miten raha, päätösvalta ja toimeenpano kytkeytyvät niin, ettei osia voi enää kuvata erikseen, ja mikä solmu pitää kytkennän koossa.
Shelleyn kohde on rikollisuuden, korruption ja terrorismin kietoutuma. Tässä sovelletaan hänen työkalujaan, ei hänen kohdettaan. Kartan rahavirrat ovat laillisia, julkisia ja budjetoituja, eikä analyysi väitä kenenkään syyllistyneen rikokseen. Shelleyn oma taulukko 3.1a tekee rinnastuksen mahdolliseksi: perinteinen toimija kasvaa valtion mukana ja riippuu valtion sopimuksista ja palveluista (s. 106). Sama riippuvuus on tämän kartan aihe, laillisessa muodossa.
| Työkalu | Shelley | Kysymys kartalle |
|---|---|---|
| Kietoutuma | s. 5–6 | Mitkä järjestelmät vaikuttavat toisiinsa niin, että muutos yhdessä näkyy heti toisessa? |
| Korruption laaja määritelmä | s. 66 | Missä julkisen viran ja yksityisen liiketoiminnan selvä raja puuttuu? |
| Laittoman talouden solmu, kuvio 2.1 | s. 74 | Mikä on kysyntäympäristö, mikä tarjontaympäristö ja mikä yhdistää ne? |
| Korruptio mahdollistavana ympäristönä | s. 83 | Mitkä säännöt tekevät rahavirran näkymättömäksi tai valvomattomaksi? |
| Valtion mukana kasvava toimija, taulukko 3.1a | s. 106 | Kenen tulo riippuu valtion sopimuksista, ja kuka hyötyy ongelman pitkittymisestä? |
| Ympäristöt ja putki | s. 133–134 | Missä solmut ovat? Raha voi olla yhdessä paikassa, päätös toisessa ja toimeenpano kolmannessa. |
| Liiketoiminta-analyysi | s. 175 | Tuotevalikoima, ammattipalvelut, toimitusketju, markkina-asema, liittoumat ja inhimillinen pääoma |
| Sopeutuminen ja diversifikaatio | s. 176 | Mitä hyötyjä tekee, kun valtio kiristää tai markkina muuttuu? |
| Kiinteistöt | s. 176 | Missä arvo nousee ja tulo kertyy pysyvästi? |
| Laillisen maailman fasilitaattorit | s. 177 | Kuka mahdollistaa virran tietoisesti tai tahattomasti? |
| Pääoma | s. 178 | Mistä toiminta rahoitetaan ja kuka sen rahoittaa? |
| Mikä pitäisi katkaista, kartta 4.1b | s. 150 | Minkä solmun poisto vaikuttaisi verkkoon? |
| Päähenkilöstrategian raja | s. 331, 342 | Henkilön poisto korvautuu toisella. Kohteeksi tuotteet, toimitusketjut, rahoitus ja fasilitaattorit. |
| Rahan seuraaminen ja koko yhteiskunnan malli | s. 334, 338–339 | Kuka voi katkaista: tutkijat, toimittajat, yritykset ja kansalaisyhteiskunta |
| Vastatoimet eivät saa lisätä haittaa | s. 334, 341 | Mitä katkaisu maksaa niille, joita virta koskee? |
Kaikki kirjan sivunumerot ovat painetun laitoksen sivuja (Cambridge University Press 2014).
Shelleyn kuvio 2.1 (s. 74) jakaa solmun kysyntäympäristöön, tarjontaympäristöön ja niitä yhdistävään välittäjään. Intressirakennekaavio lisää kolme mekanismia, joilla rakenne uusiutuu: A vaikuttaa tulijavirtaan, B pidentää asiakkuutta ja C säilyttää rakenteen, kun tarve laskee. Kaavio yhdistää molemmat ja kiinnittää jokaiseen nuoleen aineiston esimerkin.
Lukuohje. Ylärivi on Shelleyn solmu. Keskirivi näyttää, miten päätös muuttuu korvattavaksi kysynnäksi: maksuperuste ratkaisee, palkitaanko kapasiteetista, asiakkuudesta, suoritteesta vai tuloksesta. Alarivit erottavat saajan hyödyn julkisesta lisänetosta. Oranssi katkoviiva on kannustin, vihreä korjaava palaute. Vasemman reunan oranssi silmukka on mekanismi A: saajan hyöty rahoittaa vaikuttamista.
Havainto P. Korjaava palaute toimii aineistossa, mutta vain korvamerkityssä rahassa. Vastaanotto puolittui ja STEA puolittuu. Mekanismi C siirtää samaan aikaan rahaa tulonsiirtoihin ja yleiseen valtionosuuteen, joissa palaute ei näe sitä.
Shelleyn liiketoiminta-analyysi (s. 175) jakaa kartan kolmeen liiketoimintamalliin. Tilausmallissa tulo on määrä kertaa kesto. Vuokramallissa tulo on käyttöaste kertaa maksuvarmuus. Legitimiteettimallin tuote on kertomus, joka pitää kaksi muuta poliittisesti mahdollisina.
| Haara | Tuote | Maksaja | Tulon yksikkö [D] | Markkina-asema [D] | Liittoumat ja pääoma |
|---|---|---|---|---|---|
| Vastaanotto | Majoitus ja palvelut | Migri | Vuorokausihinta: 37 €/hakija ja 46 €/yksikkö (2025); 225 € alaikäisen ryhmäkodissa; 313 € säilöönotossa | SPR, kunnat ja muutama yhtiö; Kotokunta sai 15 keskusta 16:sta | Luona osana Barona-konsernia, jonka omistajina 2017 myös Elo; laajennus palautuskeskukseen |
| Tulkkaus | Kielen välitys | Hyvinvointialueet, kunnat, tuomioistuimet, poliisi, Migri | Tulkattu aika, niin kauan kuin asiakas tarvitsee tulkkia | Semantix ja Tulka; kuntien Monetra | Kansainvälinen omistaja (TransPerfect); kuntayhtiöt |
| Kotoutumiskoulutus | Kieli- ja työelämäkoulutus | Kunnat (2025–), aiemmin ELY/TE | 34,10 € opiskelijatyöpäivältä | Noin 30 tuottajaa; pääkaupunkiseudulla Taitotalo | Ami-säätiö omistaa puolet ja vuokraa tilat; EK ja Metsäteollisuus hallituksessa |
| Ammatillinen koulutus | Tutkinto ja valmentava koulutus | OKM ja kaupunki | Opiskelijavuosi 50 %, suoritukset 30 %, työllistyminen ja jatko-opinnot 18 % (2026); TUVA-kerroin 1,54 | Stadin AO kaupungin oma oppilaitos | Työpaikalla oppiminen kytkee alan työnantajat |
| Asuminen | Vuokra-asunto | Vuokralainen, Kela, valtio (korkotuki) | Vuokra kertaa käyttöaste | Heka 49 050, Kojamo 38 945, SATO noin 27 500, Avain noin 12 000 asuntoa | Eläkelaitokset ja liitot omistajina; korkotukivaltuus |
| Eläke | Eläketurva | Työnantajat ja palkansaajat | Maksupohja eli työikäisten määrä | Neljä työeläkeyhtiötä ja Keva | Sijoitukset vuokra-asuntoihin; työmarkkinajärjestöt nimittävät hallinnon |
| Hallinto | Viranomaistehtävä | Valtio ja kunnat | Henkilötyövuosi; laskennallinen korvaus henkeä kohden kahdelta vuodelta | Viranomaismonopoli | Budjettiprosessi |
| Järjestöt | Neuvonta, auttaminen, edunvalvonta | STEA, ministeriöt, kaupunki | Avustuskausi ja hanke | Sirpaleinen, yli 100 järjestöä | Ei omaa pääomaa |
| BKT ja äänet | Kasvukertomus ja lupaus ongelman hallinnasta | Lainamarkkinat ja äänestäjät | Kokonais-BKT ja ääni | Puolueet ja etujärjestöt | Vaalirahoitus, kuten Pro Markkinatalous |
Vastaanotto, tulkkaus, kotoutumiskoulutus, ammatillinen koulutus ja hallinto saavat tulonsa määrästä ja kestosta. Shelley huomauttaa, että toimija voi hyötyä ongelman pitkittymisestä (s. 106). Tässä se tarkoittaa laillista kannustinta: tuottaja ei menetä mitään, jos asiakas tarvitsee palvelua pidempään, ja se menettää tulonsa, jos asiakas kotoutuu nopeasti.
Asuminen ja eläke saavat tulonsa käyttöasteesta ja maksupohjasta. Shelleyn havainto kiinteistöistä arvon ja tulon paikkana (s. 176) pätee laillisessa muodossa: julkinen tulonsiirto turvaa vuokrakassavirran, ja kassavirta kasvattaa kiinteistön arvoa. Vuokranantajalle kotoutumisen onnistuminen on neutraali asia.
Järjestöt, BKT-kertomus ja äänet eivät tuota suurta rahavirtaa. Ne tuottavat oikeutuksen. Malli on kartan halvin ja leikkautuu ensimmäisenä, mutta sen kertomus (huoltosuhde, kasvu, humanitaarisuus) on se, jonka varassa kaksi muuta mallia voidaan esittää yleisenä etuna.
Mistä saajalle maksetaan D. Intressirakennekaavion kysymys jakaa maksuperusteet neljään luokkaan.
Kartan yhdeksästä haarasta vain yksi maksaa lopputuloksesta, ja sekin alle viidenneksellä P.
Haarojen maksuperusteet ja avainluvut: Haarat. Rahavirrat haaroittain, sama euro vain kerran: Rahavirrat.
Stadin AO on enemmän väline kuin hyötyjä. Volyymi tuo sille kustannuspainetta, ei ylijäämää: rahoitus opiskelijavuotta kohden on mediaanin alapuolella, toteutuneista opiskelijavuosista osa jää rahoittamatta ja kaupunki paikkaa vajetta. Hyöty kertyy oppilaitoksen kautta muualle: työnantajille, kaupungin kiinteistöille, henkilöstölle ja hallinnolle.
Rahoitus ja kustannus D.
| Suure | Arvo |
|---|---|
| Valtionrahoitus Helsingin kaupungille | 9 489 tavoitteellista opiskelijavuotta × 10 787 € ≈ 102,4 M€ (2024, laskettu) |
| Rahoitus opiskelijavuotta kohden | 10 787 €; kaikkien järjestäjien mediaani 11 091 €, keskiarvo 11 979 € |
| Työllistymiseen ja jatko-opintoihin sidottu osa | 755 €/opiskelijavuosi; mediaani 861 € |
| Toteutuneet opiskelijavuodet | noin 10 300 (2024) |
| Kaupungin talousarvio, ammatillinen koulutus | menot 123,2 M€ ja tulot 3,0 M€; tilavuokriin vähintään 34,6 M€ |
| Kaupungin lisäraha | 2,3 M€ (2025) valtionrahoituksen vähenemisen lieventämiseen; taustalla 100 M€:n valtakunnallinen leikkaus aikuisten, jo tutkinnon suorittaneiden koulutuksesta 2025 alkaen |
| Tuen tarve | noin 25 % opiskelijoista erityisessä tuessa; 3,5 M€:n esitys viidestä opinto-ohjaajasta, viidestä erityisopettajasta ja viidestä S2-opettajasta jäi budjetoimatta 2024 ja 2025 |
| Tulokset | työllistyneitä tai jatko-opinnoissa 79,4 %, tavoite 82 % (2025); negatiivinen keskeyttäminen 12,7 % (2020), valtakunnallisesti 9,9 % (2023/24) |
Kaupunki toteaa itse, että rahoitusperusteet "eivät riittävällä tavalla huomioi yhteiskuntavastuun toteuttamista". Vuoden 2026 uudistuksessa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kerroin laskee 0,78:sta 0,41:een, ja kaupungin mukaan vieraskielisiä on opiskelijoista lähes puolet.
Kenen kautta hyödytään.
| Hyötyjä | Mekanismi | Luokka |
|---|---|---|
| Työnantajat, koulutussopimus | Opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa; työnantajalle ei makseta korvausta | D; palkaton työpanos P |
| Työnantajat, oppisopimus | Stadin AO maksaa työnantajalle harkinnanvaraista koulutuskorvausta 150–200 €/kk valtionosuudesta; lisäksi palkkatuki ja Helsinki-lisä; oppisopimusten osuus vähintään 17,3 % (2025) | D |
| Työvoimapula-alat | Aloituspaikat suunnataan pula-aloille; suurin ala sosiaali- ja terveysala 345–360 paikkaa, sitten hius, media, ajoneuvo, logistiikka, ravintola, rakennus ja puhtaus | D |
| Yksittäinen työnantaja | RekryKoulutus: Stadin AO koulutti, työllisyyspalvelut hallinnoi ja telakka palkkasi 27 (2026) | D |
| Kaupungin kiinteistöt | Sisäiset tilavuokrat vähintään 34,6 M€; oppilaitos luopui noin 70 000 m²:stä vuoden 2025 lopussa | D; sisäinen siirto, konsolidoitava |
| Henkilöstö | Yli 1 000 työntekijää (2018–19); S2-opettaja jokaisessa 150–200 opiskelijan tiimissä | D; työpaikat riippuvat volyymista P |
| Kotoutumisketju ja hankkeet | Stadin osaamiskeskus tavoittaa 1 400–1 500 työtöntä maahanmuuttajataustaista asiakasta vuodessa; ELY-avustus 460 697 € (2023–24), OKM-avustusta haettu 300 000 €; ESR+-hanke 2025–2027 | D |
| Valtio ja kaupunki tilastoissa | Koulutukseen siirtyvä ei ole työtön; kotoutumiskoulutuksen mittari laskee jatkokoulutuksen onnistumiseksi | P |
Meren lista rakenteellisena aineistona. Lista on 1 473 nimen aakkosellinen luettelo ilman alaa, ikää tai äidinkieltä (laskettu tiedostosta). Analyysi ei luokittele nimiä taustan mukaan: nimi ei kerro äidinkieltä, lista on osajoukko ja virallinen äidinkielitieto on olemassa. Rakenteellisesti lista kertoo neljä asiaa.
Johtopäätös P. Stadin AO on Shelleyn putken solmu (s. 134) ja hänen käsitteensä mukainen tahaton fasilitaattori (s. 177), ei kertymäpaikka. Valtio maksaa opiskelijavuodesta, kaupunki maksaa erotuksen ja vuokran itselleen, ja hyöty kertyy työnantajille koulutettuna ja osin palkattomana työpanoksena sekä hallinnolle tilastollisena siirtymänä. Instituutiona oppilaitos kasvaa, mutta opiskelijaa kohden se köyhtyy.
Lähteet: OPH: ammatillisen koulutuksen rahoitus 2024, OPH: rahoitus 2025, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 21.4.2026, SiVM 6/2024, Helsingin lausunto HE 99/2025, kasko-ltk 21.5.2024, kasko-ltk 12.9.2023 ja 10.9.2024, talousarvio: ammatillinen koulutus, Kasko toimintakertomus 2025, keskeyttäminen 2020, Tilastokeskus 11.3.2026, OPH: työelämässä oppiminen, Stadin AO: oppisopimustyönantajalle, kasko-ltk 6.9.2022: koulutuskorvaus, aloituspaikat 2023 ja 2025, hel.fi 20.8.2026: RekryKoulutus, arviointiraportti: henkilöstö, ELY-avustus 2023, Kaupunkitieto 6.10.2026, hel.fi 11.6.2026: yhteishaun tulokset, Yle 14.10.2026.
Shelleyn mahdollistava ympäristö (s. 83) koostuu tässä laillisista säännöistä, jotka tekevät rahavirran näkymättömäksi tai valvomattomaksi. Ympäristö ei ole yhtenäinen. Hankintapuolella säännöt ovat kiristyneet. Rahoitus- ja tukipuolella ne ovat löystyneet.
| Sääntö tai käytäntö | Mitä se tekee näkymättömäksi | Tila D | Suunta |
|---|---|---|---|
| Vaalirahan ilmoitusraja | Yritysrahan alkuperä | 800 € kuntavaaleissa 2025; nostettiin 1.7.2025 alkaen 1 100 €:oon ja eduskuntavaaleissa 2 000 €:oon. Korotus lisättiin valiokunnassa, VTV esitti rajan laskemista. Vuonna 2023 57 % ulkopuolisesta tuesta jäi alle rajan. | löystyi tai laajeni: Löystyi |
| Puolueen lähiyhteisö | Tuen määrä ja käyttö | Lähiyhteisö saa tukea ilman ylärajaa eikä erittele vaalirahoitusta (VTV K 5/2024) | ennallaan: Ennallaan |
| Pro Markkinatalous ry | Tuen suuruus ehdokkaittain | EK:n perustama ja hallinnoima; kanavoi 1,7 M€ (2023); vuoden 2023 saajista julkaistiin vain nimet | ennallaan: Ennallaan |
| Sidosyksikköpoikkeus | Kilpailuttamaton kuntaosto | Vantaa omisti A-Tulkkauksesta 99,6 %; myi sen Tulkalle 2,75 M€:lla ehdolla uusista suorahankintasopimuksista; markkinaoikeus kielsi ehdon 2021 | kiristyi tai korjattu: Kiristyi: 10.6.2026 alkaen vähintään 10 % omistus ja ulosmyynti enintään 5 % tai 500 000 € |
| Vastaanoton hankinnat | Kilpailu, hinta ja laskutuksen valvonta | VTV 2023: osin lainvastaiset suorahankinnat, toistaiseksi voimassa oleva puitesopimus 2015, taannehtiva sopimus; laskutuksen vastaavuutta sopimukseen ei voitu todeta | kiristyi tai korjattu: Korjattu: ei suorahankittuja sopimuksia, kolme dynaamista hankintajärjestelmää (VTV 11/2025) |
| Kotoutumiskoulutuksen hinnoittelu | Tulos | Hinta opiskelijatyöpäivästä 22,90–56,65 €; Salo osti kilpailuttamatta 56,65 €:lla; yhdessäkään neljästä tarkistetusta hankinnasta ei tulosperusteista maksua | ennallaan: Ennallaan |
| Korvamerkinnän purku | Kotoutumisrahan seuranta | Yksi valtionosuuskanava 2027 | löystyi tai laajeni: Löystyy |
| Tukien suoramaksu | Tulonsiirto muuttuu vuokranantajan tuloksi | 36 % asumistuesta suoraan vuokranantajalle (2016); 1.2.2026 alkaen toimeentulotuen vuokraosuus suoraan, jos Kela myönsi vuokravakuuden; toimeentulotuesta 43 % eli 357 M€ on asumismenoja (2024); maksunsaajittaista tilastoa ei julkaista | löystyi tai laajeni: Laajeni |
| ARA-tuoton tuloutus | Voitto ja kustannusvuokra | Tuotto enintään 4 % omistajan sijoittamista varoista; lyhyessä korkotukilainassa 6 % eikä yleishyödyllisyysvaatimusta; VTV 2/2023: omakustannusvuokrien valvonta riittämätöntä; 2000-luvulla rakennettu 160 000 ARA-asuntoa ja rajoituksista vapautunut 180 000 | kiristyi tai korjattu: Kiristyi: laki 512/2023 (tuloutuskielto, varojen siirron oikaisu) |
kiristyi tai korjattu löystyi tai laajeni ennallaan
Taattu kate D. Yle MOT:n mukaan Migri on maksanut vastaanottopalveluiden tuottajille 8 prosentin voittoa, ja suorahankinnassa "tulos on taattu" (Yle 25.6.2024). Vuosina 2022–2024 Migrin sopimukset olivat SPR:lle noin 423 M€, Luonalle noin 107 M€ ja Kotokunnalle noin 85 M€ (Verkkouutiset MOT:n mukaan).
Havainto P. Korjaava palaute toimii siellä, missä virran kohteena on yksityinen palveluntuottaja: vastaanoton hankinnat ja sidosyksiköt. Se löystyy siellä, missä virran kohteena on puolue tai tulonsiirto: vaaliraha, lähiyhteisöt, korvamerkintä ja suoramaksu. Shelleyn kehikossa tämä on täsmällinen havainto. Välittäjän omaa rahoitusta koskevat säännöt säätää välittäjä itse.
Lähteet: VTV 12/2023 ja jälkiseuranta 11/2025, SPR: vastaanoton rahoitus, Yrittäjät 30.11.2020, Helsinki 13.10.2020: kauppakirjaluonnos, Helsinki 23.11.2020: suorahankinta, Yrittäjät 18.10.2021: markkinaoikeus, Kuntaliitto 16.6.2026: sidosyksikkömuutos, Jyväskylä 9.7.2025, Salo 27.5.2025, Laki 373/2025, PeVM 3/2025, TrVM 1/2026, VTV K 5/2024, EK toimintakertomus 2023, Kela 31.12.2025: suoramaksu, MTV: asumistuen suoramaksut, Varke: tuoton tuloutus, Laki 512/2023, VTV 2/2023: ARA, ARA 16.10.2024.
Mitä kiristys teki virralle: Sopeutuminen. Mikä kumoaisi mallin: Falsifiointi.