1992–2027: rakenne syntyi neljässä kerroksessa, eikä yksikään kiristys ole purkanut kerrosta P
Tutkimuskysymys: miten rakenne, jota hyötyjäkartta kuvaa vuosien 2023–2026 poikkileikkauksena, syntyi vuoden 1999 kotouttamislaista tähän päivään. Kartta näyttää, kuka saa rahaa nyt. Tämä dokumentti näyttää, milloin kukin maksuperuste säädettiin, milloin kukin tuottaja tuli markkinalle ja mikä tapahtuma kasvatti volyymin. Pohja on dokumentissa Maahanmuuton hyötyjäkartta.
Kunnalle maksetaan henkeä ja vuotta kohden, ei tuloksesta (VNp 1607/1992, laki 493/1999); vieraskielisyysperusteella ei ole aikarajaa, ja se kymmenkertaistettiin 2015.
Migri 2008, vastaanoton ohjaus Migrille 2010, ELY-keskukset, kotouttamisen osaamiskeskus 2014.
Laki salli yksityiset 1999; vuoden 2015 kiire avasi oven. Vuorokausihinta ja opiskelijatyöpäivä.
Sama omistaja neljässä putken vaiheessa: Luona 2015 (vastaanotto), Arffman 2019 (kotoutumiskoulutus ja valmennus), Túlka 2020 (tulkkaus, osaomistus); Elo viimeistään 2017, Ilmarinen 2025.
DVastaanotto on putken alkupää: raha siirtyy viiveellä kuntiin eikä palaa
Vastaanotto on putken ensimmäinen vaihe. Kun se supistuu, raha ei katoa vaan siirtyy viiveellä kuntiin: vastaanoton huippu oli 2016 ja kuntakorvausten ensimmäinen huippu 2017–2018. Kuntakorvaukset eivät palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle, ja ne nousivat 2024–2025 uuteen huippuun. D Vieraskielisyysperusteen laskennallinen kustannus nousi noin 45 M€:sta (2014) yli 500 M€:oon (2015), ja vuoden 2023 sote-uudistus katkaisee sarjan. Kuvio tukee räikkähypoteesia mutta ei todista sitä. P
Sama tieto tekstinä
| Vuosi | Turvapaikanhakijat | Yhteinen momentti M€ | Vastaanotto 26.40.21 M€ | Korvaukset kunnille M€ | Vieraskielisyysperuste M€ |
|---|---|---|---|---|---|
| 2000 | 3170 | 54.714 | – | – | – |
| 2001 | 1651 | 48.217 | – | – | – |
| 2002 | 3443 | 53.387 | – | – | – |
| 2003 | 3221 | 61.193 | – | – | – |
| 2004 | 3861 | 70.433 | – | – | – |
| 2005 | 3574 | 66.668 | – | – | – |
| 2006 | 2324 | 64.796 | – | – | – |
| 2007 | 1505 | 65.257 | – | – | – |
| 2008 | 4035 | 71.777 | – | – | – |
| 2009 | 5988 | 119.032 | – | – | – |
| 2010 | – | – | – | 83.429 | 29.104 |
| 2011 | 3088 | – | – | 77.505 | – |
| 2012 | 3129 | – | 36.18 | 80.81 | – |
| 2013 | 3238 | – | 35.6 | 102.267 | – |
| 2014 | 3651 | – | 43.98 | 106.569 | 45.341 |
| 2015 | 32476 | – | 124.91 | 96.667 | 522.868 |
| 2016 | 5657 | – | 529.81 | 131.309 | – |
| 2017 | 10543 | – | 210.3 | 224.865 | – |
| 2018 | 4548 | – | 136.91 | 225.053 | – |
| 2019 | 6417 | – | 127.6 | 201.62 | 655.836 |
| 2020 | 3209 | – | 97.43 | 159.668 | 736 |
| 2021 | 2545 | – | 83.94 | 146.975 | – |
| 2022 | 5827 | – | 272.31 | 140.326 | 928.2 |
| 2023 | 5372 | – | 254.38 | 175.59 | 764.994 |
| 2024 | 2948 | – | 290.47 | 316.204 | 846.895 |
| 2025 | 2549 | – | 190.35 | 377.744 | 1048.018 |
| 2026 | – | – | 147.49 (TA) | 349.744 (TAE) | 1217.492 |
| 2027 | – | – | 118.82 (TA) | 187.77 (TAE) | – |
- 1999Kotouttamislaki 493/1999 D Laskennallinen korvaus kunnalle henkeä ja vuotta kohden (11 300 mk), kotoutumissuunnitelma kolmeksi vuodeksi, kotoutumiskoulutus työvoimakoulutuksena. Perusta on VNp 1607/1992. (Laki 493/1999, VNp 512/1999)
- 1999Yksityinen ylläpitäjä sallittiin D Laki salli sopimuksen vastaanotosta "yksityisen yhteisön tai säätiön" kanssa (21 §). Mahdollisuutta ei käytetty ennen vuotta 2015. (Laki 493/1999)
- 2006Maahanmuuttopoliittinen ohjelma D Hallitus hyväksyi ohjelman 19.10.2006; tavoite oli vastata "tulevaan työvoiman niukkuuteen ja osaamisvajeeseen". Kertomus tuli työnantajilta (2002, EVA 2005). (MINS 1/2006)
- 2008TEM ja Maahanmuuttovirasto D TEM perustetaan, kotouttaminen sisäministeriöön, Ulkomaalaisvirastosta Maahanmuuttovirasto. Maahanmuutto saa oman ministerin ja viraston. (HE 90/2007)
- 2010Vastaanoton ohjaus Migrille D Keskuksia 18, joista 2 valtion. Yksi ostaja sopii kaikista keskuksista. ELY-keskukset perustetaan. (HE 78/2009)
- 2010Korvaus nousee ensi kertaa sitten 1993 D Laskennallinen korvaus 2 091 € (yli 7-v.) ja 6 845 € (enintään 7-v.). (VNA 1783/2009)
- 2011Kotoutumislaki 1386/2010 D Voimaan 1.9.2011: laskennallinen korvaus neljältä vuodelta, yli 7-vuotiaan taso 2 300 €, alkukartoitus 700 €/hlö, erityiskustannukset 10 vuotta. (Laki 1386/2010)
- 2011Vastaanottolaki 746/2011 D Migri voi sopia keskuksesta kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön tai yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa (10 §). Toistaa vuoden 1999 lain. (Laki 746/2011)
- 2012Kotouttaminen takaisin TEM:iin D Korvauskausi kolme vuotta (kiintiöpakolaiset neljä); momentti 32.70.30. Taso jää ennalleen vuoteen 2024. (HE 49/2011, HE 73/2011)
- 2014Kotouttamisen osaamiskeskus D TEM:iin, enintään 2 M€. Kotouttamisesta tulee oma hallinnonala. (TAE 2014)
- 2015Vieraskielisyysperuste kymmenkertaistuu D Valtionosuusuudistus (laki 676/2014): laskennallinen kustannus noin 45 M€:sta noin 553 M€:oon (TAE: 522,9 M€). Valmisteltiin ennen kriisiä. Laskennallinen kustannus, ei maksettu tuki. (KKV 617/2020, laki 676/2014)
- 2015Luona Oy: ensimmäinen yksityinen keskus D Otaniemi, syyskuu 2015. Luona on Barona-konsernin tytäryhtiö. Turvapaikanhakijoita 32 476; keskimääräinen vuorokausihinta 66 € (tavoite 37 €). (Yle 16.9.2015)
- 2016Kotokunta ja Túlka perustetaan D Kotokunta 2016 (Kotouma Oy:n jatkaja); Túlka 2016, omistajina Bravedo ja Reaktor Ventures. Vastaanoton momentti 530 M€. (Kotokunta; Cision 21.12.2020)
- 2016Koto-SIB: tulosperusteinen kokeilu D 2016–2019 sijoittajat rahoittivat työllistämistä ja TEM maksoi tuloksesta. Säästö noin 2 670 € (12 %) osallistujaa kohden. Jäi kokeiluksi. (TEM/VATT 4.9.2024)
- 2017Elo Barona Groupin omistajana D Suomen Kuvalehti kuvasi ketjun Barona Group (Oksa, johto, Elo, Nordic Mezzanine) – Luona – Fisso – Forenom. Työeläkeyhtiö oli vastaanottoyhtiön emokonsernin omistaja viimeistään 2017. (SK 4.12.2017)
- 2019Barona ostaa Arffmanin D Marraskuu 2019. Arffman oli 2018 suurin kotoutumiskouluttaja (11,9 M€). Perustelu: "tehokas työllistymisreitti". (Arffman 19.11.2019)
- 2019Taitotalo (AEL-Amiedu Oy) D Amiedu ja AEL yhdistettiin 1.7.2019; omistus Ami-säätiö ja AEL-säätiö. Tuottajia kotoutumiskoulutuksessa 74 (2013–2016) → "hieman yli 30" (2023). (Helsinki 10.2.2020)
- 2020Vantaa myy A-Tulkkauksen Túlkalle D 18.12.2020, 2,85 M€. Kuntien tulkkikeskus 1995 → yhtiö 2015 → Bravedo-osaomisteinen Túlka. (Vantaan Sanomat 21.12.2020)
- 2021TransPerfect ostaa Semantixin D Tulkkauksen toinen suuri toimija siirtyy kansainväliselle omistajalle. Turun tulkkikeskus siirtyi kuntien Monetralle 2022. (content/6, Tulkkaus yksityistyy)
- 2022Kotokunta voittaa 15 kohdetta 16:sta D Migrin kilpailutus 2022. Liikevaihto 12,4 M€ (2022) → 136,1 M€ (2024). Migrin suorahankinnat 2022–2023 noin 670 M€. (Yle 4.10.2022; Yle 24.6.2024)
- 2023Peruste: vieraskielisten määrä D Laki 618/2021: vieraskielisyysperuste lasketaan perushinta × kunnan vieraskielisten määrä. Sote-uudistus katkaisee sarjan (928 → 765 M€). (Laki 618/2021)
- 2023Kotoutumislaki 681/2023 säädetään D Kotoutumiskoulutus kuntien vastuulle 1.1.2025: ostajina 15 ELY-keskuksen sijaan enintään 45 työllisyysaluetta. (Opettaja 14.4.2025)
- 2024Pakolaiskiintiö 1 050 → 500 D Hallitusohjelman mukaisesti; ilman huoltajaa tulleiden korvausten yläikäraja 25 → 23 (1.7.2024). (TAE 2024; HE 21/2024)
- 2024Luona ainoa yksityinen Uudellamaalla D 1.5.2024 Migriä lukuun ottamatta ainoa aikuisten ja perheiden vastaanottokeskustoimija Uudenmaan alueella. (Luona 2024)
- 2025Korvauskausi 3 → 2 vuotta, taso alas D 1.1.2025: tulkkaus osaksi laskennallista korvausta (40,6 → 11,8 M€); laskennalliset korvaukset noin 226 → 167 M€ (−26 %); perustoimeentulotuen korvaus päättyy. (HE 21/2024, HE 192/2024)
- 2025Kotoutumiskoulutus kunnille D Kotoutumislaki 681/2023 voimaan; palkkatuki siirtyi kunnille. Korvausmomentin toteuma 377,7 M€. (Opettaja 14.4.2025)
- 2025Paluukeskus Luonan keskuksessa D Kesäkuu 2025: Migrin paluukeskuskokeilu Vantaalla; menot vastaanoton momentilta 26.40.21. Sama ylläpitäjä laskuttaa uutta tuotetta. (Luona: paluukeskus; TAE 2026)
- 2025Ilmarinen Bravedon osakkaaksi D Joulukuu 2025: Ilmarinen tuli osakkaaksi ja Elo kasvatti osuuttaan; yhdessä hieman yli 20 %. Bravedo omistaa Luonan, Arffmanin ja osan Túlkasta. (Bravedo 21.1.2026)
- 2027Rahoitus yhteen valtionosuuskanavaan D Korvausmomentti 349,7 M€ (TAE 2026) → 187,8 M€ (TAE 2027); säästötavoite 30 M€. Osa rahasta kulkee yleisen valtionosuuden kautta, seuranta vaikeutuu. (HE 74/2026)
Vie hiiri tai klikkaa pistettä tai tapahtumaa: euro, vuosi, lukulaji ja lähde näkyvät tässä.
Putken vaiheet ja Bravedo-esimerkki: Putki. Momenttien menot ja räikkäkaavio: Rahavirrat. Silmukat ja viiveet: Systeemimalli.
1999–2006: maksuperusteet ennen markkinaa
Vuoden 1999 kotouttamislaki kokosi yhteen maksuperusteet, joiden varassa rakenne toimii yhä: kunnalle henkeä ja vuotta kohden maksettavan korvauksen, todellisten kustannusten korvauksen ja kotoutumiskoulutuksen työvoimakoulutuksena. Raha oli vähän. Vastaanoton ja kuntakorvausten yhteinen momentti oli 48–70 M€ vuodessa 2000–2007, ja tuotanto oli julkista. D
| Maksuperuste | Mitä säädettiin | Taso 1999 | Lähde |
|---|---|---|---|
| Laskennallinen korvaus kunnalle | Henkeä kohden vuodessa, kolmelta vuodelta | 11 300 mk (yli 7-v.) ja 37 000 mk (enintään 7-v.) | VNp 512/1999 |
| Todellisten kustannusten korvaus | Tulkkaus, ilman huoltajaa tulleiden hoito, erityiskustannukset enintään 10 vuotta | Toteutuneet kulut | VNp 512/1999 |
| Kotoutumissuunnitelma | "oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan", kolme vuotta | Ei hintaa | Laki 493/1999 |
| Kotoutumiskoulutus | "suomen tai ruotsin kielen opiskelun, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen" | Työvoimakoulutuksen hankintahinta | Laki 493/1999 |
| Kotoutumistuki | "muodostetaan työmarkkinatuesta" ja toimeentulotuesta | Työmarkkinatuen taso | Laki 493/1999 |
Koko jakso lähteen sanoin
Perusta on vuodelta 1992. D Henkeen sidottu korvaus kunnille oli olemassa jo VNp 1607/1992:n aikana. Vuoden 1999 laki ei keksinyt maksuperustetta; se kytki sen kotoutumissuunnitelmaan ja kunnan kotouttamisohjelmaan. Korvauksen taso pysyi ennallaan vuodesta 1993 vuoteen 2010 (HE 336/2010).
Yksityinen ylläpitäjä sallittiin jo 1999. D Laki antoi TE-keskukselle oikeuden sopia vastaanotosta, kun sopijana oli "kunta, kuntayhtymä, muu julkisoikeudellinen yhteisö taikka yksityinen yhteisö tai säätiö" (21 §), ja 45 § mainitsi "vastaanottoa järjestävän yksityisen yhteisön" (laki 493/1999). Mahdollisuutta ei käytetty ennen vuotta 2015.
Tuotanto oli julkista. D Vuonna 2005 vastaanottokeskuksia oli 15: kolme valtion, kymmenen kuntien (yksi kunnallisen yhtiön kautta) ja kaksi SPR:n. Vastaanotto maksoi noin 31,7 M€ (VTV 139/2006), ja paikka maksoi noin 38,6 € vuorokaudessa (TAE 2007). Asioimistulkkaus oli kuntien omissa keskuksissa: Turun seudun tulkkikeskus aloitti 1994 ja pääkaupunkiseudun keskus 1995 (A-Tulkkaus). Turvapaikanhakijoita tuli 1 651–3 861 vuodessa 2000–2006, ja pakolaiskiintiö oli 700–750.
Järjestöt olivat projektitoimijoita. D Pakolaisneuvonta (1988), Familia (1988) ja Monika-Naiset (1998) toimivat RAY:n hankerahalla. RAY rahoitti 2001–2007 muun muassa SPR:n Kotopolku-, Setlementtiliiton MamuSet- ja Kassandran hankkeita (Väestöliitto 2006).
Kertomus tuli työnantajilta. D Palvelu- ja teollisuustyönantajat vaativat syksyllä 2002 aktiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa seuraavaan hallitusohjelmaan (Eurofound 9.10.2002). EVA kirjoitti 2005: "Suomi tarvitsee lisää ulkomaisia osaajia" (EVA 29.11.2005). Työministeri Filatovin eduskunnalle antaman selvityksen mukaan ohjelmaluonnoksen tavoite oli vastata "tulevaan työvoiman niukkuuteen ja osaamisvajeeseen" (MINS 1/2006). Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman 19.10.2006.
Mekanismi. P Periodi loi kaksi erillistä rataa. Työperäisen maahanmuuton kertomus tuli työnantajilta ja koski työvoimaa. Maksuperusteet koskivat humanitaarista maahanmuuttoa ja kulkivat kunnille. Radat yhdistyivät vasta myöhemmin samaksi "maahanmuutoksi", jonka puolustamiseen työperäisen radan argumentteja käytetään. Maksuperusteet olivat valmiina, mutta niitä käytti julkinen tuotanto pienellä volyymilla.
2007–2014: hallinto ja lakipohja valmiiksi
Vuosina 2007–2014 rakennettiin koneisto, jota vuosi 2015 käytti. Korvaustasoa nostettiin ensimmäistä kertaa sitten 1993, uusi kotoutumislaki pidensi palvelujen kestoa, ja vastaanoton ostaminen keskitettiin yhdelle virastolle. D Yksityiset ylläpitäjät laki oli sallinut jo 1999.
| Päiväys | Muutos | Merkitys rakenteelle | Lähde |
|---|---|---|---|
| 1.1.2008 | TEM perustetaan; kotouttaminen sisäministeriöön; Ulkomaalaisvirastosta Maahanmuuttovirasto | Maahanmuutto saa oman ministerin (Astrid Thors 2007–2011) ja viraston | HE 90/2007 |
| 1.1.2010 | Vastaanoton ohjaus Migrille; keskuksia 18, joista 2 valtion | Yksi ostaja sopii kaikista keskuksista | HE 78/2009 |
| 1.1.2010 | Laskennallinen korvaus 2 091 € (yli 7-v.) ja 6 845 € (enintään 7-v.); ELY-keskukset perustetaan | Ensimmäinen korotus sitten 1993 | VNA 1783/2009 |
| 1.9.2011 | Kotoutumislaki 1386/2010: laskennallinen korvaus neljältä vuodelta, yli 7-vuotiaan taso 2 300 €; alkukartoitus 700 €/hlö; erityiskustannukset 10 vuotta; alaikäisten korvaus 21 ikävuoteen | Maksuperusteet pitenevät ja tarkentuvat | Laki 1386/2010 |
| 1.9.2011 | Vastaanottolaki 746/2011: Migri voi sopia keskuksesta "kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa" (10 §) | Toistaa vuoden 1999 lain sallimat sopimuskumppanit | Laki 746/2011 |
| 1.1.2012 | Korvauskausi kolme vuotta (kiintiöpakolaiset neljä); kotouttaminen takaisin TEM:iin, momentti 32.70.30 | Taso jää ennalleen vuoteen 2024 | HE 49/2011, HE 73/2011 |
| 2014 | Kotouttamisen osaamiskeskus TEM:iin, enintään 2 M€ | Kotouttamisesta tulee oma hallinnonala | TAE 2014 |
Koko jakso lähteen sanoin
Volyymi kokeili rakennetta 2009. D Turvapaikanhakijoita tuli 4 035 (2008) ja 5 988 (2009). Vastaanotto maksoi noin 33 M€ (2008) ja noin 84 M€ (2009), ja vastaanoton ja korvausten yhteinen momentti nousi 71,8 M€:sta 119,0 M€:oon (HE 266/2010). Ylläpitäjinä olivat yhä vain valtio, kunnat ja SPR.
Koulutus ja hanketalous. D Kotoutumiskoulutus maksoi 39,6 M€ vuonna 2011: 1,25 miljoonaa opiskelijatyöpäivää 31,70 €:n hintaan (TEM 2013). EU:n sisäasioiden rahastot toivat Suomeen 2007–2013 noin 79 M€ (HE 136/2021), ja ESR:stä korvamerkittiin 20,2 M€ työperäiselle maahanmuutolle (VTV 13/2012). Moniheli perustettiin 2010 Familian RAY-hankkeesta. Sisäministeriö ja RAY selvittivät 2012 Monika-Naisten varojen käyttöä kotoutumisrahaston hankkeessa; uutinen ei kertonut löydöksistä, ja liiton mukaan aiemmat tarkastukset eivät olleet löytäneet epäselvyyksiä (Yle 25.9.2012).
Kertomus ja todellisuus erkaantuivat. D Työvoima 2025 -raportti (2007) oletti 7 500 nettomaahanmuuttajaa vuodessa (Torvi 2008). VTV:n mukaan väestöennusteet olettivat noin 15 000, ja työperäisen maahanmuuton osuus oli vain 5–10 % kaikesta maahanmuutosta. Ulkomaan kansalaisten työllisyysaste oli 49,3 % (2009), kun Suomen kansalaisten oli 68,6 % (VTV 13/2012).
Vastareaktio. D Hommaforum syntyi 2008 Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjasta. Perussuomalaisten kannatus nousi 4,1 prosentista (2007) 19,1 prosenttiin (2011).
Mekanismi. P Kun volyymi tuli 2015, maksuperusteet olivat korotetut, kesto oli lakiin kirjattu, yksi virasto osti kaikki keskukset ja laki oli sallinut yksityiset ylläpitäjät jo 1999. Kriisi ei rakentanut järjestelmää vaan käytti valmista.
2015–2017: kriisi avaa markkinan
Vuosi 2015 teki vastaanotosta markkinan. Turvapaikanhakijoita tuli 32 476, kun edellisenä vuonna heitä oli 3 651. Keskuksia oli tammi–helmikuussa 2016 yhteensä 227, ja vastaanoton momentin menot nousivat 44 M€:sta (2014) 530 M€:oon (2016). D
| Toimija | Asema kriisissä | Mitä lähde näyttää | Lähde |
|---|---|---|---|
| SPR ja sen piirit | Ylläpitäjä, 105 yksikköä 144:stä (2015) | 625 M€ vastaanotosta 2015–2020; piirien ylijäämä 24 M€ 2015–2019 ja sijoitukset 10,9 → 34,8 M€ | Migri 24.8.2016, Yle MOT 21.6.2021 |
| Kunnat | Ylläpitäjä | 234 M€ 2015–2020 | Yle MOT 21.6.2021 |
| Luona Oy (Barona) | Ensimmäinen yksityinen yhtiö, "8 vastaanottokeskusta kahdessa kuukaudessa" | Liikevaihto 53 M€ (2016); noin 3,2 M€:n voitto siirrettiin konserniavustuksena Barona Groupille | Luona 28.9.2017, Suomen Kuvalehti 12.9.2017 |
| Kiinteistönomistajat | SPR:n ja muiden keskusten vuokranantajat | Voittomarginaali Evitskog 68 %, Aavaranta 60 %, Auramo 24 %; Kauhavan LSK Business Park 0,73 M€ voittoa 2,5 M€:n liikevaihdosta (2016) | Yle MOT 10.11.2017 |
| Kotouma Oy (myöhemmin Kotokunta) | Yhtiö, vastaanottoa vuodesta 2015 | Kotokunta perustettiin 2016, yhtiöt sulautuivat 2021 | Kotokunta |
Koko jakso lähteen sanoin
Ennen vuotta 2015 yksityistä markkinaa ei ollut. D Laki salli yksityiset ylläpitäjät vuodesta 1999, mutta vielä HE 266/2010 nimeää ylläpitäjiksi vain valtion, kunnat ja SPR:n. Ensimmäinen yksityisomisteisen yhtiön ylläpitämä keskus avattiin Otaniemeen syyskuussa 2015. Ylläpitäjä oli Luona Oy, Barona-konsernin tytäryhtiö, joka oli kesällä 2015 nimetty Barona Hoivasta Luonaksi (Yle 16.9.2015).
Sopimukset tehtiin kiireellä. D Sisäministeriön sisäinen tarkastus totesi 1.7.2015–11.5.2016 tehdyistä sopimuksista, että "aikakriittisesti tehdyt sopimukset eivät kaikissa tapauksissa olleet viraston tavoitetason mukaisia". Keskimääräinen vuorokausihinta oli 66 € (2015), kun tavoite oli 37 € ja vuoden 2014 taso 46 €. VTV:n tilintarkastuskertomus Migrin vuodesta 2016 (28.4.2017) totesi, että 6,4 M€ vuoden 2017 menoja oli kirjattu vuodelle 2016 talousarviolain vastaisesti ja että "vastaanottotoiminnan korvausprosessin sisäisessä valvonnassa on tullut esiin puutteita".
Hinta. D Yle laski vuoden 2016 vastaanoton maksaneen 554 M€, josta noin puolet meni SPR:lle ja noin 200 M€ yli Migrin 37 euron tavoitehinnan. Esimerkiksi Auramo maksoi 100 € ja Evitskog 88 € vuorokaudessa; yli 5 M€:n ylläpitäjistä kallein oli SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiri 93 €:lla (Yle 26.10.2017). Migrin oma luku kaikilta momenteilta oli 618,8 M€ (toimintakertomus 2016).
Omistusketju. D Suomen Kuvalehti kuvasi 2017 ketjun, jossa Barona Group (omistajina Markus Oksa, johto, Elo ja Nordic Mezzanine), Luona, Fisso Real Estate Ky ja Forenom "ostavat toisiltaan palveluita, joita rahoitetaan valtion varoilla" (SK 4.12.2017). Työeläkeyhtiö Elo oli siis vastaanottoyhtiön emokonsernin omistaja viimeistään 2017. D Hyötyjäkartan eläkehaaran ristisidos näkyy aineistossa tästä alkaen. P
Puolueet ja järjestöt ylläpitäjien taustalla. D Keskustan, kokoomuksen ja SDP:n piiristä tuli kriisivuonna ylläpitäjiä tai hallitusten jäseniä. Keskustan, sen nuoriso- ja naisjärjestön ja MTK:n omistama Lomayhtymä aikoi perustaa vastaanottokeskuksen Lappajärven Kivitippuun; jutun mukaan mahdollinen tuotto menisi yleishyödyllisiin tarkoituksiin (Kaleva/IS 12.10.2015). Keskus toimi, ja sen sopimus Migrin kanssa perustui SPR:n kustannustasoon (Yle MOT 15.3.2016). Setlementtiliiton Viittakivi Oy ylläpiti Heinolan keskusta (Yle 28.11.2015). Sen hallituksessa istui loppuvuodesta 2015 kesään 2016 SDP:n kansanedustaja liiton hallituksen edustajana. Liiton mukaan palkkioita ei maksettu, hallitus ei tehnyt kaupallisia sopimuksia Migrin kanssa, eikä yhtiö jakanut osinkoja (Demokraatti 4.3.2026). Luonan hallituksessa oli kokoomuksen kansanedustaja ja SDP:n entinen kansanedustaja.
Riidat ja väärinkäytökset. D UP Suomi Oy vaati Migriltä noin 7 M€ peruuntuneista keskuksista; käräjäoikeus hylkäsi yli 8,6 M€:n vaatimukset ja määräsi Migrin maksamaan 453 030 € korkoineen (Kymen Sanomat 2.2.2018). Evitskogin kiinteistöyhtiön johtaja määrättiin palauttamaan "lähes miljoona euroa" (SK 4.12.2018). Migri peri SPR:n Länsi-Suomen piiriltä noin 127 000 € ennakkoja (Ilkka 21.9.2016). SPR:n Hämeen piirin keskuksen johtaja kavalsi 2017–2021 lähes 130 000 €, vaikka henkilökunta varoitti 2019 (Yle 21.12.2022). Turvapaikka-asioiden yksityisille oikeusavustajille maksettiin 3,70 M€ (2015) ja 9,67 M€ (2016), kunnes kiinteät palkkiot otettiin käyttöön 1.9.2016 (HE 247/2020).
Jälkivirta. D Vastaanoton jälkeen raha siirtyi kuntiin ja koulutukseen. Kotoutumisen korvausmomentin toteuma nousi 96,7 M€:sta (2015) 224,9 M€:oon (2017). Talousarvioesitysten mukaan kotoutumiskoulutuksen määräraha nousi 52 M€:sta (2015) 98 M€:oon (2017), ja kursseja alkoi noin 13 000 (2016), kun vuotta aiemmin alle 10 000 (VTV 15/2018). Hinnan paino tarjousvertailussa oli 13 ELY-keskuksessa 15:stä vain 20–30 %. Uudenmaan ELY-keskus, jonka osuus hankinnoista oli noin 40 %, painotti kuitenkin hintaa 75 %:lla (Yle 11.10.2015).
Vieraskielisyysperuste kymmenkertaistuu. D Samana vuonna, kriisistä riippumatta, tuli voimaan valtionosuusuudistus (laki 676/2014, HE 38/2014). Ministerin vastauksen mukaan vieraskielisyyden laskennallista kustannusta "korotettiin noin 45 miljoonasta eurosta noin 553 miljoonaan euroon", ja painot perustuivat THL:n ja VATT:n tutkimuksiin kustannustekijöistä (KKV 617/2020). Kustannus laskettiin kertomalla perushinta kunnan asukasluvulla ja vieraskielisyyskertoimella (laki 676/2014). Kyse on laskennallisesta kustannuksesta, ei maksetusta tuesta: valtion osuus muutoksesta on valtionosuusprosentin verran. Uudistus valmisteltiin ennen kriisiä, mutta sen vaikutus kasvoi kriisin tuoman väestön mukana. P Vuodesta 2023 peruste lasketaan kertomalla perushinta "kunnan vieraskielisten määrällä" (laki 618/2021).
Mekanismi. P Kriisi jätti kolme pysyvää asiaa: yksityisen tuottajan, vuorokausihintaan perustuvan sopimusmallin ja kiinteistönomistajan, jonka kate oli ylläpitäjän katetta suurempi. Keskukset suljettiin 2017–2021, mutta toimijat jäivät. Kun volyymi palasi 2022, samat yhtiöt palasivat suurimpina.
2018–2022: volyymi laskee, toimijat jäävät
Vastaanoton menot laskivat 210 M€:sta (2017) 84 M€:oon (2021), mutta kotoutumisen korvaukset kunnille pysyivät 1,3–2,1-kertaisina kriisiä edeltäneeseen tasoon nähden vuosina 2018–2022: 106,6 M€ (2014), 225,1 M€ (2018) ja 140,3 M€ (2022). D Periodin päätapahtuma on keskittyminen: palvelutuotannon haarat siirtyivät harvempiin ja suurempiin käsiin.
| Haara | Bravedon (ent. Barona) yhtiö | Tulo markkinalle | Laajeneminen | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Vastaanotto | Luona Oy | 2015, ensimmäinen yksityinen yhtiö | Uudenmaan ainoa aikuisten ja perheiden ylläpitäjä Migrin lisäksi 1.5.2024; palautuskeskus 2025 | Luona 2024 |
| Tulkkaus | Túlka Oy, omistajina Bravedo ja Reaktor Ventures | Perustettu 2016 | Osti Vantaan A-Tulkkauksen 2020; liikevaihto 16,8 M€ (2023) | Cision 21.12.2020 |
| Kotoutumiskoulutus | Arffman Finland Oy | Suurin tuottaja 2018 | Barona osti 11/2019; tiedotteen mukaan Arffman oli "Suomen suurin aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskouluttaja"; liikevaihto 11,2 M€ (2021) ja 15,2 M€ (2024) | Arffman 19.11.2019, Yle MOT 21.1.2019 |
Koko jakso lähteen sanoin
Koulutus keskittyy. D Kotoutumiskoulutus maksoi valtiolle 59,4 M€ vuonna 2018. Suurin tuottaja oli Arffman Consulting Oy 11,9 M€:lla ja toinen Spring House Oy 5,2 M€:lla (Yle MOT 21.1.2019). VTV:n aineistossa tuottajia oli 74 vuosina 2013–2016 (VTV 15/2018, muistio), ja vuonna 2023 niitä oli "hieman yli 30" (Kuntaliitto 13.5.2024). Amiedu ja AEL yhdistettiin 1.7.2019 yhtiöksi AEL-Amiedu Oy, jonka nimi on Taitotalo. Omistus jakautuu tasan Ami-säätiön ja AEL-säätiön kesken (Helsinki 10.2.2020). Taitotalon liikevaihto oli 43,8 M€ (2021) ja 51,3 M€ (2024).
Tulkkaus yksityistyy. D Pääkaupunkiseudun kunnat perustivat asioimistulkkikeskuksen 1995. Se yhtiöitettiin 1.1.2015 nimellä A-Tulkkaus Oy, ja Vantaa omisti siitä 99,6 %. Vantaa myi yhtiön 18.12.2020 Túlka Oy:lle 2,85 M€:lla (Vantaan Sanomat 21.12.2020). Túlka oli perustettu 2016, sen liikevaihto oli 1,6 M€ (2019), ja omistajina olivat Bravedo ja Reaktor Ventures (Cision 21.12.2020). Helsinki teki Túlkan kanssa arviolta 2,75 M€:n suorahankinnan (päätös 23.11.2020), ja markkinaoikeus kielsi entisten omistajien väliaikaisen suorahankinnan kesällä 2021 (Yrittäjät 18.10.2021). Turun tulkkikeskus siirtyi kuntien Monetralle 2022, ja kansainvälinen TransPerfect osti Semantixin 2021.
Uudet maksuperusteet. D Valtio kokeili 2016–2019 tulosperusteista rahoitusta. Koto-SIB-hankkeessa yksityiset sijoittajat rahoittivat maahanmuuttajien työllistämistä, ja TEM maksoi tuloksesta. Arvioinnin mukaan julkinen sektori säästi noin 2 670 € (12 %) osallistujaa kohden kolmessa vuodessa (TEM/VATT 4.9.2024). Malli jäi kokeiluksi; päämaksuperusteet pysyivät opiskelijatyöpäivänä ja vuorokausihintana.
Järjestöt. D STEA korvasi RAY:n 2017. Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöjen avustukset kasvoivat: esimerkiksi Moniheli sai 142 000 € (2015) ja 612 698 € (2020) ja Monika-Naiset 1 029 578 € (2020). Luvut ovat perussuomalaisten puoluelehden koosteista, eikä niitä ole tarkistettu STEA:n rekisteristä. D, toissijainen
Volyymi palaa 2022. D Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti vastaanoton menot 84 M€:sta (2021) 272 M€:oon (2022). Migrin kilpailutuksessa 2022 Kotokunta voitti 15 kohdetta 16:sta; toimitusjohtajan mukaan "voitimme kaikki, mihin jätimme tarjouksen" (Yle 4.10.2022). Kotokunnan liikevaihto nousi 12,4 M€:sta (2022) 136,1 M€:oon (2024). Yle MOT:n mukaan Migri teki suorahankintoja päätösarvoltaan lähes 900 M€, vuosina 2022–2023 noin 670 M€, ja niistä toteutui runsaat 550 M€ (Yle 24.6.2024).
Mekanismi. P Vuosien 2015–2017 shokki loi tuottajat, ja vuodet 2018–2022 karsivat ne. Jäljelle jäi muutama yhtiö, joka pystyi kasvamaan nopeasti, kun volyymi palasi. Yksi omistusrakenne ehti tässä välissä rakentua kolmeen haaraan: vastaanottoon, kotoutumiskoulutukseen ja osaomistajana tulkkaukseen.
2023–2026: kiristys ja sopeutuminen
Orpon hallitus leikkasi kaikkia haaroja, mutta leikkaus muutti rakenteen muotoa eikä purkanut sitä. Vastaanoton kokonaismenot laskivat 479 M€:sta (2023) 253 M€:oon (2025), ja keskuksia oli vuoden 2025 lopussa 48. Samaan aikaan jäljelle jääneet ylläpitäjät kasvoivat ja saivat uuden tuotteen: palautuksen. D
| Päätös | Voimaan | Vaikutus | Lähde |
|---|---|---|---|
| Pakolaiskiintiö 1 050 → 500 | 2024 | Kuntiin tulevien kiintiöpakolaisten määrä puolittuu | TAE 2024: "Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2024 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä" |
| Ilman huoltajaa tulleiden korvausten yläikäraja 25 → 23 | 1.7.2024 | Erityiskustannusten korvaus lyhenee | HE 21/2024 |
| Laskennallisen korvauksen kausi 3 → 2 vuotta (kiintiöpakolaiset 4 → 3); tulkkaus osaksi laskennallista korvausta | 1.1.2025 | Tulkkauksen arviorivi 40,6 M€ (2024) → 11,8 M€ (2025) | HE 21/2024 |
| Laskennallisen korvauksen taso alas; perustoimeentulotuen korvaus päättyy | 1.1.2025 | Laskennalliset korvaukset noin 226 → 167 M€ (−26 %) | HE 192/2024 |
| Kotoutumislaki 681/2023: kotoutumiskoulutus kuntien vastuulle | 1.1.2025 | Ostajina 15 ELY-keskuksen sijaan enintään 45 työllisyysaluetta | Opettaja 14.4.2025 |
| Kotoutumisen rahoitus yhteen valtionosuuskanavaan | 1.1.2027 | Korvausmomentti 349,7 M€ (TAE 2026) → 187,8 M€ (TAE 2027); säästötavoite 30 M€ vuodesta 2027 ja 15 M€ koulutusuudistuksesta | HE 74/2026 |
| STEA:n potti | 2023–2027 | 373,6 M€ (2023) → 304 M€ (2025); vuodelle 2027 noin 190 M€ hyötyjäkartan mukaan | STM 26.1.2023 |
| Palautukseen erikoistunut vastaanottokeskus | 6/2025 | Momentin 26.40.21 määrärahaa käytetään "paluukeskuksena toimivien vastaanottokeskusten menoihin" | Luona: paluukeskus, TAE 2026 |
Koko jakso lähteen sanoin
Keskittyminen jatkuu. D Luonasta tuli 1.5.2024 Migriä lukuun ottamatta "ainoa aikuisten ja perheiden vastaanottokeskustoimija Uudenmaan alueella" (Luona 2024). Kesäkuussa 2025 Migrin paluukeskuskokeilu alkoi Luonan Robert Huberin tien keskuksessa Vantaalla. Kotokunnan liikevaihto oli 136,1 M€ ja liikevoitto 19,5 M€ (2024), vuonna 2025 107,2 M€ ja 14,1 M€ (Asiakastieto). Osinkoja maksettiin noin 7,5 M€ (2024) ja 12,7 M€ (2025). D, toissijainen Bravedo omistaa Luonan ja Arffmanin sekä osan Túlkasta. Joulukuussa 2025 Ilmarinen tuli sen osakkaaksi ja Elo kasvatti osuuttaan; yhdessä niillä on hieman yli 20 % (Bravedo 21.1.2026).
Hinnat. D Vuonna 2025 turvapaikanhakijan keskimääräinen vuorokausikustannus oli 37 €, vastaanottokeskuksessa 46 €, alaikäisten ryhmäkodissa 225 € ja säilöönotossa 313 € (TAE 2027, 26.40.21).
Kunnan uusi asema. D Kotoutumisen korvausmomentin toteuma oli 175,6 M€ (2023), 316,2 M€ (2024) ja 377,7 M€ (2025). Esitys on 349,7 M€ vuodelle 2026 ja 187,8 M€ vuodelle 2027. Kasvu ajoittuu kahteen muutokseen: tilapäistä suojelua saaneet alkoivat saada kotikuntia, ja kotoutumiskoulutus siirtyi 2025 kuntien hankittavaksi. P Vieraskielisyyden perushinta nousi asetusten mukaan 1 717,54 €:sta (2024) 1 887,47 €:oon (2025), ja noin puolet noususta tuli TE-uudistuksesta. Opettaja-lehden mukaan hinnoilla kilpailu varjostaa kotoutujien opetusta (Opettaja 14.4.2025).
Mekanismi. P Kiristys tuotti kolme uutta asiaa. Ensimmäinen on uusi tuote: palautukseen erikoistunut vastaanotto, jota laskuttaa sama ylläpitäjä kuin vastaanottoa. Toinen on uusi ostaja: 15 valtion virastoa vaihtui kymmeniin kuntiin ja työllisyysalueisiin, joilla on usein oma oppilaitos ja oma asuntoyhtiö. Kolmas on näkyvyyden heikkeneminen: kun korvaukset siirtyvät 2027 osin yleiseen valtionosuuteen, korvausmomentti kutistuu 187,8 M€:oon. Vieraskielisyysperuste näkyy valtionosuuslaskelmassa, mutta sitä ei ole korvamerkitty kotoutumiseen, joten rahan käyttöä on vaikeampi seurata.
PSynteesi: neljä kerrosta, joista jokainen rakentui edellisen päälle
Rakenne syntyi neljässä kerroksessa, joista jokainen rakentui edellisen päälle: maksuperuste (1992–1999), hallinto (2008–2014), markkina (2015) ja omistus (2015–2025). Mikään kiristys ei ole toistaiseksi purkanut kerrosta; kiristykset ovat muuttaneet kerrosten muotoa. P
| Kerros | Syntyi | Mikä sen loi D | Mikä sen pitää yllä P |
|---|---|---|---|
| Maksuperuste | 1992 ja 1999; vieraskielisyysperusteen kymmenkertaistus 2015; vieraskielisten määrään sidottu peruste 2023 | VNp 1607/1992, laki 493/1999, valtionosuuslait 676/2014 ja 618/2021 | Kunnalle maksetaan henkeä ja vuotta kohden, ei tuloksesta. Vieraskielisyysperusteella ei ole aikarajaa. |
| Hallinto | 2008–2014 | Migri 2008, vastaanoton ohjaus Migrille 2010, ELY-keskukset 2010, kotouttamisen osaamiskeskus 2014 | Viraston budjetti kasvaa tehtävän mukana: Migrin toimintamenot 29,9 M€ (2015) → 103,5 M€ (2024). |
| Markkina | 2015 | Laki 493/1999 salli yksityiset; vuoden 2015 kiire avasi oven | Vuorokausihinta ja opiskelijatyöpäivä: tulo kasvaa määrästä ja kestosta. |
| Omistus | 2015–2025 | Barona/Bravedo: Luona 2015, Túlka ja A-Tulkkaus 2020 (osaomistus), Arffman 2019; Elo omistajana viimeistään 2017, Ilmarinen 2025 | Sama omistaja kolmessa haarassa; kun yksi haara kutistuu, toinen voi kasvaa. |
Neljä toistuvaa liikettä, puoluerajaton alusta ja testit lähteen sanoin
Neljä toistuvaa liikettä. P
- Räikkä. Jokainen shokki jätti korkeamman pohjan. Kuntakorvausten alin taso kriisin jälkeen oli 140 M€ (2022), kun kriisiä edeltävä taso oli 107 M€ (2014). Vieraskielisyysperusteen laskennallinen kustannus laski havaituissa vuosissa vain kerran, kun sote-uudistus 2023 muutti laskentapohjaa (928 M€ vuonna 2022, 765 M€ vuonna 2023).
- Uusi tuote kiristyksestä. Kun vastaanottoa supistettiin, sama ylläpitäjä sai palautuskeskuksen (2025). Korvausleikkaukset ja kuntien uusi ostajan rooli tulivat voimaan samana päivänä 1.1.2025, vaikka jälkimmäinen oli säädetty jo 2023.
- Siirto näkymättömampaan kanavaan. Korvamerkitty momentti kutistuu 2027, ja osa rahasta kulkee yleisen valtionosuuden kautta. Raha ei katoa, mutta sen seuraaminen vaikeutuu.
- Siirtymä putkessa. Kun vastaanotto supistuu, raha ja tuottajat siirtyvät seuraaviin vaiheisiin: kuntaan, kotoutumiskoulutukseen, valmennukseen, ammatilliseen koulutukseen ja palkkatukeen. Sama omistusrakenne on rakentanut itselleen paikan neljään putken vaiheeseen 2015–2026.
Puoluerajaton alusta. D Ensimmäisen vastaanottoyhtiön hallituksessa istuivat 2015–2016 Helsingin entinen sosiaalijohtaja (pj), SDP:n entinen kansanedustaja ja kokoomuksen kansanedustaja (Yle 12.10.2015, Seura 17.2.2016). Tämä vastaa hyötyjäkartan verkostoanalyysin tulosta, jonka mukaan rakenteessa ei ole puoluejakoa.
Mitä johtolangat lisäsivät. P Johtolangat osoittivat oikein kriisin hankintasotkun, kiinteistönomistajien katteet, SPR:n piirien ylijäämät ja Kotokunnan kasvun. Ne keskittyivät näkyviin yhtiöihin ja henkilöihin. Suurin rakenteellinen muutos, vieraskielisyysperusteen kymmenkertaistuminen 2015, tapahtui valtionosuuskaavassa ilman kriisiä, ja kerätyssä johtolanka-aineistossa se näkyy vasta perussuomalaisten puoluelehdessä 2025.
Testit. H
- Jos siirto yhteen kanavaan on näkyvyyden siirto eikä leikkaus, valtionosuuden vieraskielisyysosa kasvaa 2027 suunnilleen sillä määrällä, jolla korvausmomentti pienenee, vähennettynä säästötavoitteella.
- Jos räikkähypoteesi pitää, kuntien kotoutumisrahoitus ei laske vuoden 2024 tason alle, vaikka kiintiö puolittui.
- Jos omistajat hajauttavat haarojen yli, Bravedon yhtiöt saavat kuntien työllisyys- ja kotoutumishankintoja 2025–2027.
DVastahavainnot: viisi havaintoa rajaa kerrosmallia
Historia tukee kerrosmallia, mutta viisi havaintoa rajaa sitä. Ne on pidettävä mukana, kun mallia käytetään julkisesti. D
Viisi vastahavaintoa lähteen sanoin
- Raha seuraa volyymia myös alaspäin. Vastaanoton momentin menot laskivat 530 M€:sta (2016) 84 M€:oon (2021) ja 290 M€:sta (2024) 190 M€:oon (2025). Keskuksia oli 227 (2016) ja 48 (2025). Leikkaukset tehtiin, eivätkä hyötyjät estäneet niitä. Havainto koskee kuitenkin vain putken ensimmäistä vaihetta; myöhemmissä vaiheissa lasku näkyy viiveellä tai ei lainkaan.
- Vieraskielisyysperuste ei ole humanitaarisen maahanmuuton peruste. Se lasketaan kaikista vieraskielisistä asukkaista, myös työperäisistä ja pitkään asuneista. Vieraskielisiä oli 646 392 vuonna 2025 hyötyjäkartan mukaan (Tilastokeskus). Luku on laskennallinen kustannus, ja valtionosuus muodostuu siitä vähentämällä kaikille kunnille saman suuruinen omarahoitusosuus asukasta kohden (VM). Vuonna 2024 kaikkien kuntien laskennalliset kustannukset olivat 9,84 mrd €, omarahoitusosuus 7,68 mrd € ja valtionosuus ennen lisäosia 2,16 mrd €; valtionosuusprosentti oli 21,92 (TAE 2024, momentti 28.90.30). Valtion osuus vieraskielisyysperusteen muutoksesta on siis noin viidennes tai neljännes, ja loppu on kuntien välistä tasausta. P
- Ennen vuotta 2015 yksityistä markkinaa ei ollut. Laki salli yksityiset ylläpitäjät jo 1999, mutta vastaanotto oli valtion, kuntien ja SPR:n käsissä ja tulkkaus kuntien keskuksissa. Teollisuus-sana sopii vastaanottoon vasta vuodesta 2015. Koulutuksessa yksityisiä tuottajia oli aiemmin, esimerkiksi Spring House vuodesta 2002.
- Suurin osa rahasta on palkkaa ja lakisääteistä palvelua. Vastaanottoyhtiöiden liikevoittoprosentit ovat olleet 6–14 % (Luona 2016, Kotokunta 2024) ja tulkkausyhtiöiden 8–11 % (2025, laskettu Asiakastiedon luvuista). Korkeimmat katteet olivat 2016 kiinteistönomistajilla, eivät ylläpitäjillä.
- Tuloksia on mitattu. Vuoden 1999 lain kotoutumissuunnitelmat nostivat osallistujien kymmenen vuoden ansioita noin 47 % (Sarvimäki ja Hämäläinen 2016). Koto-SIB säästi 12 % julkisia menoja osallistujaa kohden (TEM/VATT 4.9.2024). Suojelun perusteella tulleista noin 60 % oli työssä noin kymmenen vuoden kuluttua (Yle 4.3.2024), ja 2015–2017 turvapaikan saaneista aikuisista 42 % oli työssä 2025 (Yle 27.10.2025).
Avoimet kysymykset
Ratkaisevin puuttuva tieto on se, miten vuoden 2015 painotus valmisteltiin. Ministerin vastauksen mukaan se perustui THL:n ja VATT:n kustannustutkimuksiin, mutta valmistelijat ja hylätyt vaihtoehdot ovat selvittämättä.
Avoimet kysymykset lähteen sanoin
- avoin HE 38/2014:n perustelut, taustatutkimukset ja valmistelijat: miksi vieraskielisyysperusteen paino nousi noin 45 M€:sta noin 553 M€:oon.
- avoin Vieraskielisyysperusteen laskennallinen kustannus 2016–2018 ja 2021, sote-uudistuksen vaikutus sarjaan sekä valtion osuus vuosittain.
- avoin Vuoden 2027 siirto: kuinka paljon korvausmomentista siirtyy valtionosuuden vieraskielisyysosaan (TAE 2027, momentti 28.90.30).
- avoin Kuka on Suomen Kuvalehden 4.12.2017 jutun "sama mies" muuttuvien yhtiönimien takana.
- avoin Kotoutumiskoulutuksen toteumat ja osallistujat 2000–2009 sekä ELY-keskusten tuottajakohtaiset ostot 2012–2024.
- avoin Taitotalon maahanmuuttajakoulutuksen osuus liikevaihdosta; Ami-säätiön perustamisvuosi ja perustajat.
- avoin STEA:n avustukset järjestöittäin 2017–2026 avustustietopalvelusta; ero Pakolaisavun 1,58 M€:n ja 1,46 M€:n välillä (2019).
- avoin EU:n sisäasioiden rahastojen ja ESR:n maahanmuuttohankkeiden saajat ja summat 2000–2027.
- avoin Kotokunnan omistusosuudet ja osingot sekä Viittakivi Oy:n tilinpäätökset 2014–2017 kaupparekisteristä.
- avoin Ministerin erityisavustajan nimitys 2007 ja tausta (sisäministeriön tiedote).
- avoin Rekisterin tarkistamatta jääneet johtolangat, erityisesti vuosien 2023–2026 lähteet.
- avoin Putken tuottajakohtaiset jatkopolut: kuinka moni kotoutumiskoulutuksen päättänyt siirtyy saman omistajan seuraavaan palveluun.
- avoin Valmennuksen, työkokeilun ja palkkatuen eurot ja asiakasmäärät vieraskielisille vuosittain 2010–2026.
- avoin Kuntien kotoutumiskoulutus- ja valmennushankinnat 2025–2026: kenelle sopimukset menivät ja millä maksuyksiköllä.
Testit ja niiden tila: Falsifiointi. Johtolangat, joista osa kysymyksistä tulee: Johtolankarekisteri.