Systeemimalli · Kotoutusteollisuus systeeminä ja pelinä

Jokainen vastaanoton, koulutuksen ja tulkkauksen meno on jonkun tuottajan tulo, ja maksu juoksee läsnäolosta, ei tuloksesta P

Kysymyksiä on kaksi. Millaisista takaisinkytkennöistä kotoutusteollisuus koostuu? Millä strategioilla toimija voittaa pelin, jossa se hyötyy maahanmuutosta, jonka nettovaikutus yleiseen etuun on negatiivinen? Malli rakentuu dokumenttien Maahanmuuton hyötyjäkartta ja Kotoutusteollisuuden synty 2000–2026 aineistolle. Lähteet ovat niissä, ellei toisin mainita.

Maksuperuste pysyi päivä- ja henkilöpohjaisena 1992–2026 tuloksista riippumatta D. Malli kuvaa järjestelmää sen mukaan, mitä se tekee, ei sen mukaan, mitä sen sanotaan tavoittelevan. Koordinaation portaat K0–K3 ja voittostrategiat ovat sivulla Mekanismit, viiveet ja tasapainon siirtymä 2023–2026 sivulla Sopeutuminen.

1 · Systeemikartta

PMeno on tuottajan tulo: R1 kasvattaa nopeasti, jarrut toimivat viiveellä

Se, että meno on tuottajan tulo, on kirjanpidon tosiasia. D Se, että silmukka R1 kasvattaa menoa nopeammin kuin tasapainottavat silmukat jarruttavat, on mallin päätelmä. P

Kartta tiivistää järjestelmän yhdeksään muuttujaan ja kolmeen pääsilmukkaan. Luvut 3 ja 4 lisäävät muut. Keskellä on kirjanpidon tosiasia: jokainen vastaanoton, koulutuksen ja tulkkauksen meno on jonkun tuottajan tulo. Vahvistava silmukka R1 kulkee tulosta toimialaan ja toimialasta maksuperusteeseen. Tasapainottavat silmukat B1 ja B2 jarruttavat, mutta kummassakin on usean vuoden viive. Katkoviivat ovat hypoteeseja, jotka testataan luvussa 12.

PYhdeksän muuttujaa, kolme pääsilmukkaa ja neljä lisäsilmukkaa: meno on tuottajan tulo, ja jarrut toimivat viiveellä

Systeemidynamiikan kartta dokumentin 9 luvuista 1, 3 ja 4. Nuolen + tarkoittaa samansuuntaista muutosta, − vastakkaista; ‖ on viive. Solmun reunaviiva kertoo, kenen kassaan muuttuja osuu (julkinen, yksityinen, järjestö); ilman viivaa muuttuja ei ole rahavirta.

Silmukka

Klikkaa silmukkaa tai nuolta. + samaan suuntaan · − vastakkaiseen · ‖ viive · katkoviiva = hypoteesi. Oletuksena yhdeksän muuttujaa ja kolme pääsilmukkaa (R1, B1, B2). Himmeä nappi avaa koko kartan.

Sama tieto tekstinä

R1 Tulo, toimiala ja maksuperuste D (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Meno = tuottajan tulo (+); Meno = tuottajan tulo → Toimiala (+); Toimiala → Maksuperuste (+); Maksuperuste → Asiakaspäivät V × D (+)
R2 Putki: vaiheiden yhdistäminen P (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Meno = tuottajan tulo (+); Meno = tuottajan tulo → Toimiala (+); Toimiala → Integroitu omistaja (+); Integroitu omistaja → Asiakaspäivät V × D (±)
R3 Verkostot ja perheside P (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Vieraskielinen väestö (+); Vieraskielinen väestö → Asiakaspäivät V × D (+)
R4 Vieraskielisyysräikkä D (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Vieraskielinen väestö (+); Vieraskielinen väestö → Vieraskielisyysosa (+); Vieraskielisyysosa → Asiakaspäivät V × D (+)
B1 Vastareaktio D (tasapainottava): Meno = tuottajan tulo → Kustannusten näkyvyys (+); Kustannusten näkyvyys → Poliittinen vastareaktio (+); Poliittinen vastareaktio → Leikkaukset (+); Leikkaukset → Meno = tuottajan tulo (−)
B2 Työllistyminen D (tasapainottava): Asiakaspäivät V × D → Työllistyminen (+); Työllistyminen → Asiakaspäivät V × D (−)
B3 Kunnan työttömyyskustannus D (tasapainottava): Asiakaspäivät V × D → Kunnan työttömyyskustannus (+); Kunnan työttömyyskustannus → Asiakaspäivät V × D (−)

Kaikki 20 linkkiä suuntineen, merkintöineen ja näyttöineen ovat taulukossa kuvan alla ja CSV-tiedostossa.

Valitse silmukka tai nuoli, niin tähän tulee sen kuvaus, näyttö ja evidenssimerkki.

Malli: Kotoutusteollisuus systeeminä ja pelinä, luvut 1, 3 ja 4 · 9 + 4 muuttujaa, 7 silmukkaa, 20 linkkiä

Sama tieto tekstinä

R1 Tulo, toimiala ja maksuperuste D (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Meno = tuottajan tulo (+); Meno = tuottajan tulo → Toimiala (+); Toimiala → Maksuperuste (+); Maksuperuste → Asiakaspäivät V × D (+)
R2 Putki: vaiheiden yhdistäminen P (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Meno = tuottajan tulo (+); Meno = tuottajan tulo → Toimiala (+); Toimiala → Integroitu omistaja (+); Integroitu omistaja → Asiakaspäivät V × D (±)
R3 Verkostot ja perheside P (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Vieraskielinen väestö (+); Vieraskielinen väestö → Asiakaspäivät V × D (+)
R4 Vieraskielisyysräikkä D (vahvistava): Asiakaspäivät V × D → Vieraskielinen väestö (+); Vieraskielinen väestö → Vieraskielisyysosa (+); Vieraskielisyysosa → Asiakaspäivät V × D (+)
B1 Vastareaktio D (tasapainottava): Meno = tuottajan tulo → Kustannusten näkyvyys (+); Kustannusten näkyvyys → Poliittinen vastareaktio (+); Poliittinen vastareaktio → Leikkaukset (+); Leikkaukset → Meno = tuottajan tulo (−)
B2 Työllistyminen D (tasapainottava): Asiakaspäivät V × D → Työllistyminen (+); Työllistyminen → Asiakaspäivät V × D (−)
B3 Kunnan työttömyyskustannus D (tasapainottava): Asiakaspäivät V × D → Kunnan työttömyyskustannus (+); Kunnan työttömyyskustannus → Asiakaspäivät V × D (−)

Kaikki 20 linkkiä suuntineen, merkintöineen ja näyttöineen ovat taulukossa kuvan alla ja CSV-tiedostossa.

Julkiset varat
Yksityinen tuottaja tai sijoittaja
Järjestöt

Solmun reunaviiva kertoo, kenen kassaan muuttuja osuu; ilman viivaa muuttuja ei ole rahavirta (asiakaspäivät, työllistyminen, näkyvyys, vastareaktio, kertomus, väestö).

Linkit ja näyttö taulukkona (12 linkkiä)

#	Linkki	Suunta	Näyttö	Merkintä
1	Asiakaspäivät → meno	+	Maksut määräytyvät päivistä, henkilövuosista ja asukkaista: vastaanotto €/vrk, kotoutumiskoulutus noin 32 €/opiskelijatyöpäivä (2016), korvaus €/henkilö/v, valtionosuus €/vieraskielinen	D
2	Meno → toimiala	+	227 keskusta alkuvuonna 2016 (Migri 2016); Kotokunnan liikevaihto 12,4 → 136,1 M€ 2022–2024	D
3	Toimiala → maksuperuste	+	Maksuperuste pysyi päivä- ja henkilöpohjaisena 1992–2026. SPR vastusti eduskunnassa korvausajan lyhentämistä (SPR 18.4.2024). Yksityisiä tuottajia ei kuultu (HaVM 8/2024), eikä niiden edunvalvontaa maksuperusteen puolesta löytynyt. Julkisen lobbauksen puute ei todista vaikutuksen puutetta (luvut 3 ja 8).	H
4	Maksuperuste → asiakaspäivät	+	Päivämaksu ei palkitse keston lyhentämisestä. Uudenmaan ELY:n 2010 kohortissa työttömyys väheni siirtymällä palveluihin, ei töihin (ELY 78/2013).	P
5	Meno → näkyvyys	+	Vuosien 2015–2017 menot toivat MOT:n, VTV:n ja sisäisen tarkastuksen selvitykset (VTV 2017)	D
6	Näkyvyys → vastareaktio	+ ja viive	PS 17,7 % (2015) → 20,1 % (2023). Vuoden 2011 nousu edelsi kustannuspiikkiä, joten yhteys ei ole yksinomainen.	P
7	Vastareaktio → leikkaukset	+ ja viive	Orpon hallituksen ohjelma 2023: kiintiö 500, korvausaika 2 v, taso −26 % (HE 21/2024, HE 192/2024)	D
8	Leikkaukset → meno	−	Laskennalliset korvaukset noin 226 → 167 M€ (HE 192/2024); korvamerkitty momentti pienenee 2027 myös siksi, että osa rahasta siirtyy valtionosuuteen (HE 74/2026)	D
9	Asiakaspäivät → työllistyminen	+ ja viive	Kotoutumissuunnitelma nosti kymmenen vuoden ansioita noin 47 % (Sarvimäki ja Hämäläinen 2016); ensimmäiseen työhön kului 4,2–5,6 vuotta (VATT 185)	D
10	Työllistyminen → asiakaspäivät	−	Työllistynyt poistuu palveluista, mutta laskennallinen korvaus maksetaan koko korvausajalta (kotoutuminen.fi)	D
11	Toimiala → kertomus	+	Suoraa näyttöä tuottajista ei ole.	H
12	Kertomus → näkyvyys	−	Ei mitattu	H

Mitä malli mittaa ja rajaa: V+, V0, V−, yleinen etu W ja voittoehto

Yleinen etu mitattavana. Yleistä etua mitataan kahdella mittarilla: julkisen talouden nettovaikutuksella ja BKT:lla asukasta kohden. Vuosina 2022–2025 kokonais-BKT kasvoi noin 1,2 %, mutta BKT asukasta kohden laski noin 0,8 % (hyötyjäkartta). Ero kertoo väestönkasvusta, ja jaksoon osui taantuma. Nettovaikutus riippuu virrasta, ei maahanmuutosta yleensä. Malli jakaa virrat siksi nettovaikutuksen mukaan, ei lupatyypin nimen mukaan:

V+ myönteinen. Työperusteinen maahanmuutto keskimäärin. Työluvalla olevien nettotulonsiirrot ovat ryhmistä myönteisimmät (VATT Datahuone 1/2026). Uusien työlupien toteutunut mediaanipalkka oli 2 346 €/kk (2023).
V0 lähellä nollaa. Yksin tuleva matalapalkkainen työntekijä. Valtiovarainministeriön elinkaarilaskelmassa 35-vuotiaana noin 1 500 €/kk palkalla tulevan keskimääräinen vaikutus on "pääasiassa lähellä nollaa": myönteinen työiässä, kielteinen vanhuudessa (HE 68/2024).
V− kielteinen. Suojelu- ja perheperusteinen maahanmuutto, jonka nettotulonsiirrot ovat "huomattavan negatiiviset" (VATT 1/2026). Lisäksi se osa opiskelu- ja matalapalkkakanavaa, joka johtaa pysyvään oleskeluun matalalla tulotasolla ja perheenyhdistämiseen.

Kysymyksen "yleistä etua vahingoittava maahanmuutto" vastine mallissa on V−, kanavasta riippumatta. Raja V0:n ja V−:n välillä kulkee perheenjäsenissä, oleskelun kestossa ja tulotasossa. Valtiovarainministeriön laskelma HE 68/2024 ei sisällä perheenjäseniä. Takuueläke täydentää eläketulot 990,90 euroon kuukaudessa jo kolmen vuoden asumisen jälkeen (Kela). Alankomaiden elinkaarilaskelmassa nettovaikutus muuttuu myönteiseksi vasta korkeakoulututkintoa vastaavalla tulotasolla (Van de Beek ym. 2021). Laskelmaa on arvosteltu siitä, että se kohdistaa kaikki julkishyödykkeet asukaskohtaisesti.

Rajaus. Humanitaariset velvoitteet, oikeudelliset sitoumukset ja muut kuin taloudelliset arvot jäävät mallin ulkopuolelle. Ne ovat todellisia, mutta malli ei mittaa niitä. Nettovaikutus riippuu myös työllistymisestä, johon politiikka vaikuttaa.

Menetelmä. Systeemiosa käyttää systeemidynamiikan käsitteitä: varastot, virrat, vahvistavat (R) ja tasapainottavat (B) takaisinkytkennät sekä viiveet. Peliosa kuvaa toimijat, niiden hyötyfunktiot, strategiat ja tasapainot. Järjestelmää kuvataan sen mukaan, mitä se tekee, ei sen mukaan, mitä sen sanotaan tavoittelevan. Maksuperuste pysyi päivä- ja henkilöpohjaisena 1992–2026 tuloksista riippumatta. Järjestelmän funktio on siksi tulonsiirto tuottajille ja kunnille. P

Mallin ydinehto on yksinkertainen. Toimija i voittaa, kun sen tulo π kasvaa V−:n ja keston D mukana enemmän kuin sen oma osuus sᵢ yleisen edun W menetyksestä. Veronmaksajalle osuus on suuri, tuottajalle lähes nolla. Merkintä V tarkoittaa volyymia, ja V+, V0 ja V− ovat sen osavirtoja.

∂πᵢ / ∂V− > sᵢ · |∂W / ∂V−|, ∂πᵢ / ∂D > 0, ∂W / ∂V− < 0

Merkinnät ja koordinaatio. D dokumentoitu lähteellä, P päätelty rakenteesta, H hypoteesi, jolle on nimetty testi, [ET] ei todennettavissa. Malli ei rajaa koordinaatiota pois. Olsonin mukaan yhteinen intressi ei yksin tuota yhteistä toimintaa. Pieni ryhmä, jolla on suuret panokset ja omat välineet, kuitenkin järjestäytyy. Kotoutusteollisuuden tuottajat ovat tällainen ryhmä: niillä on edunvalvonta, rahoitus ja verkostot. Malli erottaa siksi neljä porrasta: rinnakkainen toiminta (K0), institutionaalinen koordinaatio (K1), verkostokoordinaatio (K2) ja sovittu koordinaatio (K3). K1 ja K2 dokumentoidaan luvussa 8. K3 vaatii asiakirjanäytön, ja sille nimetään testit luvussa 12.

2 · Varastot ja virrat

DTulot riippuvat varastoista, eivät virroista: maksu jokaisesta päivästä, jonka ihminen on varastossa

Systeemidynamiikassa varasto kertyy ja virta muuttaa sitä. Kotoutusteollisuuden tulot riippuvat varastoista, eivät virroista. Useimmat tuottajat eivät saa maksua saapumisesta. Ne saavat maksun jokaisesta päivästä tai vuodesta, jonka ihminen on varastossa. D Poikkeus on alkukartoitus, josta on maksettu kertakorvaus. Tulon kaksi tekijää ovat siksi volyymi V ja kesto D.

Viisi varastoa, niiden sisään- ja ulosvirrat, maksuperuste ja maksun saaja.
Varasto	Sisäänvirta	Ulosvirta	Maksuperuste	Maksun saaja
1. Vastaanoton asiakkaat	Turvapaikkahakemukset	Kuntaan siirto, paluu, poistuminen	€/asiakas/vrk: 2024 keskimäärin 34 €, keskusyksikössä 41 € (TAE 2026, 26.40.21)	Vastaanottokeskuksen ylläpitäjä
2. Korvauksen piirissä olevat	Oleskeluluvat, kiintiö, tilapäinen suojelu kotikunnan saatuaan	Korvausajan päättyminen: 2 v, kiintiöpakolaiset 3 v (2025–)	Kunnalle 2 052 €/v (7 v täyttäneet) tai 2 741 €/v (alle 7 v), hyvinvointialueelle 1 097 € tai 948 € (kotoutuminen.fi)	Kunta ja hyvinvointialue
3. Kotoutumiskoulutuksessa ja palveluissa olevat	Kotoutumissuunnitelmat	Työ, toinen palvelu, työttömyys	Noin 32 €/opiskelijatyöpäivä; koulutuksen päättäneillä keskimäärin noin 450 koulutuspäivää (2016) (VTV 15/2018)	Kouluttaja, valmentaja
4. Vieraskielinen väestö	Maahanmuutto, syntyneet	Kuolema, maastamuutto, kielen vaihto väestötiedoissa	Vieraskielisyyden perushinta 1 887,47 € vieraskielistä asukasta kohden (2025), ei aikarajaa (asetus 870/2024)	Kunta
5. Toimialan kapasiteetti	Sopimukset, investoinnit, yritysostot	Sopimusten päättyminen, konkurssit	Ei omaa maksua; tuottaa neuvotteluvoimaa kriisissä	Omistajat

Räikkä, arviomääräraha ja kertyneet laajennukset: varastojen dynamiikka D

Varasto 4 on räikkä. D Varastojen 1–3 maksut päättyvät, kun ihminen poistuu varastosta tai korvausaika kuluu. Vieraskielisyyden laskennallinen kustannus ei pääty. Vuodesta 2023 se lasketaan kertomalla perushinta kunnan vieraskielisten määrällä (laki 618/2021). Vuoden 2015 valtionosuusuudistus nosti sen noin 45 miljoonasta noin 553 miljoonaan euroon (KKV 617/2020). Uudistus säädettiin 2014 Kataisen ja Stubbin hallitusten kaudella (2011–2015), ennen turvapaikkapiikkiä. Peruste ei erottele maahanmuuton syitä. Se koskee kaikkia vieraskielisiä, myös työperäisiä ja pitkään asuneita. Orpon hallituksen vuoden 2026 talousarviossa summa on 1 217,5 M€.

Kuka vieraskielisyysosan maksaa. P Valtionosuus on laskennallinen kustannus vähennettynä omarahoitusosuudella, joka on kaikissa kunnissa sama euroa asukasta kohden. Yksittäiselle kunnalle jokainen vieraskielinen asukas tuo siksi perushinnan verran enemmän valtionosuutta kuin vastaava suomen- tai ruotsinkielinen asukas. Koko järjestelmässä valtio rahoittaa lisäyksestä valtionosuusprosentin verran, 2024 noin 22 %. Loppu on kuntien välistä tasausta. Se näkyy kaikkien kuntien hieman korkeampana omarahoitusosuutena. Kustannus hajautuu kuntiin, joissa vieraskielisiä on vähän.

Arviomääräraha. D Korvausmomentti 32.50.30 on arviomääräraha. Sen menot seuraavat henkilömääriä ja taksoja, eivät vuosittaista harkintaa. Vuoden 2026 talousarviossa laskennalliset korvaukset arvioidaan 12 063 pakolaisesta ja 33 017 tilapäistä suojelua saavasta, yhteensä 164,5 M€ (TAE 2026, 32.50.30). Kun varasto kasvaa, meno kasvaa ilman uutta poliittista päätöstä. Tämä heikentää jarrua B1, koska kasvu ei vaadi äänestystä. P

Laajennukset kertyivät, suuret supistukset tulivat myöhään. D Korvaustasot pysyivät nimellisesti ennallaan 1993–2009 (HE 336/2010) ja 2012–2024, joten ne laskivat reaalisesti. Korvausaika piteni 2011 neljään vuoteen ja lyheni 2012 kolmeen. Kiintiöpakolaisilla se pysyi neljässä. Laajuus kasvoi portaittain: kotoutumissuunnitelma enintään viiteen vuoteen (2006), alaikäisten erityiskustannukset 21-vuotiaaksi (2011) ja 25-vuotiaaksi (2020), korvaus ilman hakemusta (2016). Suuret supistukset tulivat vasta 2024–2027. Tämä on räikän tuntomerkki: laajennukset kertyvät, ja purku alkaa vasta, kun vastapaine on suuri. Jokainen porras oli poliittinen päätös, ei kertymä itsestään. P

Varasto 6: asumistuen piirissä olevat kotitaloudet (täydennys) H

Lähde: Asuminen-haaran täydennys dokumentista Vahtera, Perusta ja Kanniainen.

Varasto	Sisäänvirta	Ulosvirta	Maksuperuste	Maksun saaja
6. Asumistuen piirissä olevat kotitaloudet	Muutto kuntaan, tulojen lasku	Tulojen nousu, muutto omistusasuntoon	Enintään 70 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta (1.4.2024 alkaen), ei aikarajaa	Tuensaaja tai suoraan vuokranantaja; 2016 suoraan vuokranantajalle maksettiin 36 % yleisestä asumistuesta

Varasto 6. H Systeemimallin varastotaulukkoon lisätään rivi:

Varasto 6 ei ole maahanmuuttajien varasto. Maahanmuuttajien osuus on noin 14 % rahasta ja kaksinkertainen yliedustus saajissa, mutta varasto kattaa kaikki pienituloiset vuokralaiset. D Sen merkitys mallille on rakenteellinen. Se on toinen räikkä vieraskielisyysperusteen rinnalla, eikä sitä katkaise mikään korvausaika. P

Mittakaava: kuinka suuresta rahasta on kyse P

Kolme lähdettä antavat seitsemän eri lukua, ja ne mittaavat eri asioita. Luvut on siksi jaettava sen mukaan, mitä ne laskevat, ennen kuin niitä verrataan. P

Seitsemän lukua kolmesta lähteestä mittaavat eri asioita; niitä ei lasketa yhteen.
Luku	Lähde	Mitä mittaa	Aineisto	Tila
Noin −0,75 mrd € vuodessa, mediassa "vähintään 700 miljoonaa"	Perusta, Osa 1 (2015)	Ulkomailla syntyneiden 20–62-vuotiaiden staattinen nettovaikutus, −3 620 € henkeä kohden vuodessa; kollektiiviset menot keskikustannuksella	2011	Ryhmäerot kestävät, kokonaisluku riippuu oletuksesta D
Irak −690 000 € ja Somalia −951 000 € henkeä kohden, lasten kanssa −844 000 ja −1 343 000 €	Perusta, Osa 2 (2019)	Elinkaaren nettovaikutus 20–24-vuotiaana muuttaneelle; julkishyödykkeiden rajakustannus 0	1988–2011	Suunta yhtenevä pohjoismaisten arvioiden kanssa; ei vertaisarvioitu D
Noin 200 milj. € eli 25 % kaikesta toimeentulotuesta, pääkaupunkiseudulla noin 40 %	Perusta (2020)	Maahanmuuttajille ja toiselle polvelle maksettu toimeentulotuki	2018	Yhtenevä Kelan luvun kanssa D
−862,5 milj. €	Perusta, kuntaraportti (2025)	Kunnallisveron keskiarvoero kantaväestöön kerrottuna henkilömäärällä	2022	Ei nettovaikutus: menot ja valtionosuudet puuttuvat D
3,2 mrd € vuodessa	Vahtera (2019)	Humanitaarisen maahanmuuton vuosikustannus	2018	Erittely ei luettavissa; netto vai brutto epäselvä [ET]
98 mrd € eli "78 % valtionvelasta"	Vahtera (2021)	Maahanmuutto- ja kehitysapumenot korkoineen 1990–2021	1990–2021	Laskuvirhe (98/128,7 = 76 %); kaikki menot oletettu velaksi ilman tuloja D
5,8 biljoonaa € (Saksa), 800 000 € (Alankomaat), −987 000 kruunua (Ruotsi)	Kanniainen (2025), Suomen Uutisten referoimana	Muiden maiden laskelmia	Vaihtelee	Saksan luku on äärettömän horisontin implisiittisen velan nykyarvo, ei vuotuinen meno D

Virallinen vertailukohta. Maahanmuuttoviraston vastaanoton menot olivat 2018 noin 189 milj. €, ja Migrin nettokulut jäivät alle 215 milj. €:n (Migri 2018). D Kela maksoi 2018 maahanmuuttajille perusturvaetuuksia 1,36 mrd € eli 13 % kaikista. Henkeä kohden se oli keskimäärin 4 676 €, Suomessa syntyneille 2 243 € (MTV Uutiset, Kelan tiedot). D VATT:n mukaan perhe- ja suojeluperusteisesti asuvat saivat 2023 noin 250 milj. € enemmän tulonsiirtoja kuin maksoivat suoria veroja, kun palveluja ei lasketa (vertailudokumentti). D

Mitä tämä tarkoittaa kotoutusteollisuudelle. Perustan Osa 2 toteaa, että valtion budjetista löytyvät maahanmuuton menot ovat "vain noin 4–6 %:ia" elinkaaren nettovaikutuksesta. D Luku on Perustan oma ja riippuu elinkaarimallin oletuksista. Sama järjestys näkyy silti Kelan ja VATT:n luvuissa. Alkuvaiheen palvelut ovat kymmeniä tai satoja miljoonia euroja vuodessa, pysyvät tulonsiirrot ja verovaje miljardin luokkaa. P

Kotoutusteollisuuden kartta kuvaa siis rahan pienemmän osan. Se kuvaa kuitenkin osan, jossa joku saa maksun läsnäolosta ja jolla on siksi syy puolustaa maksuperustetta (silmukka R1, peli G2). P Pieni virta, jolla on omistaja, painaa politiikassa enemmän kuin suuri virta ilman omistajaa. P Kanniaisen kehikossa juuri keskittynyt hyöty järjestäytyy, hajautettu kustannus ei (luku Poliittinen talous).

Mallin termi W saa suuruusluokan. Systeemimallin ehto ∂W/∂V− < 0 kertoi suunnan mutta ei kokoa. Perustan elinkaariluvut ja pohjoismaiset vertailukohdat antavat kokoluokan. Ruotsin Konjunkturinstitutet arvioi kaikkien pakolaisten elinkaarivaikutukseksi noin −988 000 kruunua eli noin −86 000 € (diskonttokorko 1,5 %). Norjan SSB päätyi laajemmalle ryhmälle noin −0,5 milj. euroon ja Perusta Irakin ja Somalian ryhmille −0,7…−1,0 milj. euroon (ETLA Raportti 176; SSB 2014). D Ääripäiden ero on yli kymmenkertainen (laskettu). Perustan luku koskee kahta valittua ryhmää, Konjunkturinstitutetin luku kaikkia pakolaisia. D Ryhmä, julkishyödykkeiden käsittely, diskonttaus ja lasten laskeminen selittävät eron (luku Menetelmä). P

3 · Takaisinkytkennät

Neljä vahvistavaa ja kolme tasapainottavaa silmukkaa

Vahvistava silmukka (R) kasvattaa itseään, tasapainottava (B) jarruttaa. Kartassa jokainen on klikattava; tässä lähteen kuvaus ja näyttö.

R1Tulo, toimiala ja maksuperuste D R2Putki: vaiheiden yhdistäminen P R3Verkostot ja perheside P R4Vieraskielisyysräikkä D B1Vastareaktio D B2Työllistyminen D B3Kunnan työttömyyskustannus D

R1 Tulo, toimiala ja maksuperusteDvahvistava

Meno synnyttää tuloa, tulo kapasiteettia ja kapasiteetti omistajia, joilla on syy puolustaa maksuperustetta.

Näyttö ja lähteet (3 kappaletta)

Kasvuvaihe on dokumentoitu. D Vuonna 2015 markkinoille tuli useita uusia tuottajia, ja 144 yksiköstä 105 oli SPR:n. Alkuvuonna 2016 keskuksia oli 227. Luona perusti kahdeksan keskusta kahdessa kuukaudessa ja teki 2016 53 M€:n liikevaihdon (Luona 28.9.2017). Sen hallituksessa istuivat 2015–2016 kokoomuksen kansanedustaja, SDP:n entinen europarlamentaarikko ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja (luku 8). Kotokunnan liikevaihto nousi 12,4 M€:sta 136,1 M€:oon 2022–2024 ja liikevoitto 19,5 M€:oon (Kotokunta). Sisäministeriön sisäinen tarkastus totesi kriisin sopimuksista, että ne "eivät kaikissa tapauksissa olleet viraston tavoitetason mukaisia". Keskimääräinen vuorokausihinta oli 66 €, kun tavoite oli 37 € (Migri 24.8.2016). Valvojan sanamuoto on pehmeämpi kuin sen omat luvut: keskihinta oli lähes kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. P

Puolustusvaihe on osittain dokumentoitu. D Kun Orpon hallitus lyhensi korvausaikaa, SPR vastusti eduskunnassa: "Korvausaikaa kunnille ei tule lyhentää" (SPR 18.4.2024). SPR ei itse saa laskennallista korvausta, joten lausunto ei kytkeydy sen tuloon. P Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin, että korvausten taso on "jo nykyisin liian alhainen" (HaVM 8/2024). Lainsäädännössä maksuperustetta puolustivat siis kunnat ja järjestöt. Yksityisiä vastaanottoyhtiöitä ei kuultu.

Kuulematta jääminen ei osoita vaikutuksen puutetta. Julkista lobbausta ei tarvita, kun päättäjiä istuu tuottajien hallituksissa ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemat eläkeyhtiöt omistavat alan yhtiöitä. P Molemmat sidokset on dokumentoitu (luku 8). D Yhtiöiden pääasiallinen vaikutuskanava on hankinta, ei lainvalmistelun lausunnot. H

R2 Putki: vaiheiden yhdistäminenPvahvistava

Kun sama omistaja on useassa putken vaiheessa, edellisen vaiheen ulosvirta on seuraavan sisäänvirta. Bravedo omistaa vastaanoton (Luona), kotoutumiskoulutuksen ja uravalmennuksen (Arffman), henkilöstö- ja työllisyyspalvelut (Barona), tulkkauksen yhdessä Reaktor Venturesin kanssa (Túlka) ja osuuden tilapäisen asumisen yhtiö Forenomista (Bravedo). D Arffmanin oston yhteydessä yhtiö kirjoitti, että kotoutumispalvelut ja Baronan työllistämisen palvelut yhdistämällä "voimme tarjota tehokkaan työllistymisreitin" (Arffman 19.11.2019). D

Näyttö ja lähteet (1 kappaletta)

Rakenteen vuoksi omistajan tulo riippuu putken kokonaiskestosta. P Silmukassa on kaksi suuntaa. Jos vaiheet maksetaan päivistä, nopeampi reitti pienentää tuloa jokaisessa vaiheessa. Ketjun viimeinen lenkki, henkilöstöpalvelu, ansaitsee kuitenkin työstä. Integroitu omistaja hyötyy siis myös työllistymisestä. Kumpi vaikutus on suurempi, on avoin kysymys. H Testi on luvussa 12.

R3 Verkostot ja perhesidePvahvistava

Muuttoliiketutkimuksen vakiintunut havainto on, että saman lähtömaan aiempi väestö houkuttelee uusia muuttajia ja perheside tuottaa jatkomuuttoa. P VATT:n mukaan perhe- ja suojeluperusteisen maahanmuuton nettotulonsiirrot ovat huomattavan negatiiviset. D Silmukka ei kulje tuottajien kautta, mutta se täyttää varastoja 2–4 hitaasti ja pitkään. Sen voimakkuutta Suomessa ei ole tässä mitattu. H

R4 VieraskielisyysräikkäDvahvistava

Vieraskielisyysosa kasvaa varaston mukana, mutta kasvu ei palaa varastoon. Se on avoin kytkentä, ei suljettu silmukka. Silmukaksi se muuttuu, jos kuntien halukkuus tarjota kuntapaikkoja riippuu rahasta. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan korvausajan lyhentäminen voi vaikuttaa "kuntien halukkuuteen ottaa vastaan kiintiöpakolaisia" (HaVM 8/2024). D Orpon hallitus siis odotti rahallista vastetta. P Toteutunut vaste testataan (H6).

B1 VastareaktioDtasapainottava

Kun menot näkyvät, äänestäjät reagoivat ja hallitus kiristää. Jarru toimii kahdella nopeudella: D

Volyymiin nopeasti, mutta ei yksin. Sipilän hallitus julkaisi turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman 8.12.2015, kolme kuukautta piikin jälkeen (VN 8.12.2015). D Hakijamäärä laski 32 476:sta (2015) 5 657:ään (2016). D Laskun pääsyy oli reitin sulkeminen ja EU:n ja Turkin sopimus 2016, eikä kansallisen jarrun osuutta voi erottaa. P
Maksuperusteeseen hitaasti. Kuntien korvaustaso ja korvausaika pysyivät ennallaan 2012–2024. Ne muuttuivat vasta 2025, kymmenen vuotta piikin jälkeen. D Vastaanoton keskimääräinen vuorokausihinta sen sijaan laski 66 eurosta (2015) 41 euroon (2019). D

Näyttö ja lähteet (5 kappaletta)

Jarru kohdistui ensin virtaan ja vasta myöhemmin tulologiikkaan. Siksi R1 ehti vahvistua: tuottajat ja omistusrakenne syntyivät 2015–2022, ennen kuin maksuperusteeseen kosketiin. P

Hitaus oli valinta. P Tieto oli olemassa: ELY raportoi siirtymästä palveluihin (ELY 78/2013), sisäinen tarkastus 2016 tavoitetason ylittävistä hinnoista ja VTV 2018 noin 450 koulutuspäivästä. D Vaihtoehto oli olemassa: tulosperusteinen Koto-SIB (B2). Valta muuttaa maksuperustetta oli Kataisen ja Stubbin hallituksilla 2011–2015, Sipilän hallituksella 2015–2019 sekä Rinteen ja Marinin hallituksilla 2019–2023. Yksikään ei muuttanut sitä. D Kymmenen vuoden viive on poliittinen suojelupäätös. P

Valvoja päätti seurannan ennen tuloksia. P VTV ei ole ulkopuolinen tuomari vaan toimija, joka säätää jarrua B1. Kotoutumiskoulutuksen tarkastuksen 15/2018 jälkiseurannassa 10.5.2022 VTV kirjoitti: "Jälkiseurannan perusteella tarkastuskohteessa on tapahtunut tarkastuksen suositusten suuntaista kehitystä". Johtopäätös oli: "Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa." Samaan aikaan kielitaidon päättötestaus, tuottajien tulosvertailu ja työllistymisen seuranta olivat vasta suunnitteilla tai kesken. Työllistymistieto oli luotettavasti saatavissa vain Tilastokeskuksen rekistereistä (VTV jälkiseuranta 10.5.2022). D Valvoja hyväksyi suunnitelmat tulosten sijaan. P

Mittaamattomuus on valinta. P Opetushallitus otti valtakunnallisen kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestin käyttöön 26.5.2025 vuonna 2025 alkaneissa koulutuksissa. Tavoite oli "lisätä kotoutumiskoulutuksen kielitaidon arvioinnin luotettavuutta ja valtakunnallista vertailukelpoisuutta" (OPH 26.5.2025). D Kotoutumislaki (493/1999) tuli voimaan 1999. Valtakunnallisesti vertailukelpoista päättötestiä ei siis ollut noin 26 vuoteen. P Valta vaatia testi ja tuottajakohtaiset tulokset oli OPH:lla ja koulutusta ostaneilla ELY-keskuksilla. P Mittaamatta jättäminen oli päätös, ei mittausrajoite. Sen tehtävä järjestelmässä on suojata päiväperusteista rahoitusta kritiikiltä. P

Rakenteet heikentävät jarrua. Arviomääräraha ja valtionosuuskaava kasvattavat menoa ilman päätöstä (luku 2). Vuodesta 2027 kotoutumisen rahoitus kulkee osittain yleisen valtionosuuden kautta. Orpon hallituksen esityksessä korvamerkitty momentti pienenee 349,7 M€:sta (TAE 2026) 187,8 M€:oon (TAE 2027) (HE 74/2026). D Pääosa muutoksesta on rahan siirtoa valtionosuuteen, ei leikkausta. Esityksen säästötavoite on 30 M€ ja koulutusuudistuksesta 15 M€. D Rahan seuraaminen vaikeutuu, ja tämä on siirron funktio, ei sivuvaikutus. P

B2 TyöllistyminenDtasapainottava

Työllistyminen lyhentää palvelupäiviä. Silmukka toimii, mutta hitaasti: ensimmäiseen työhön kului Irakista tulleilla 4,5, Afganistanista tulleilla 4,2 ja Somaliasta tulleilla 5,6 vuotta (VATT 185). D Kolme piirrettä heikentää sitä:

Kukaan ketjussa ei saa maksua silmukan sulkemisesta. Poikkeus oli tulosperusteinen Koto-SIB, joka maksoi tuottajalle osan syntyneestä lisäarvosta. Arvioinnin mukaan se tuotti julkiselle sektorille keskimäärin 2 670 euron (12 %) säästön kokeiluun arvottua kohden kolmessa vuodessa (TEM/VATT 4.9.2024). D Kokeilu jäi poikkeukseksi. Perusmassa ostettiin päivähinnalla, eikä kokeilun tulos kerro perusmassan tuloksesta. P
Korvaus juoksee työllistymisestä riippumatta. Laskennallinen korvaus maksetaan koko korvausajalta, työllistyi asiakas tai ei. D
Mittari palkitsee siirtymän. Uudenmaan ELY:n kohortissa työttömyys väheni, koska asiakkaat sijoittuivat "moninaisiin TE-toimiston palveluihin", ei koska he työllistyivät (ELY 78/2013). D Siirtymä näkyy tilastossa onnistumisena. Sama luokittelu toistui 2018: kolme kuukautta koulutuksen jälkeen pääkaupunkiseudulla "Työllistyneenä, työllistettynä tai työllistymistä edistävässä palvelussa on 15–20 prosenttia opiskelijoista". Turussa "Työssä tai työllistettynä on ollut alle 10 prosenttia aloittaneista tai päättäneistä" (Uudenmaan ELY 2018). D

B3 Kunnan työttömyyskustannusDtasapainottava

Kunta maksoi osan pitkän työttömyyden työmarkkinatuesta jo ennen 2025. Vuoden 2025 mallissa kunnan osuus alkaa 100 työttömyyspäivän jälkeen: 100.–199. päivältä se on 10 %, ja osuus kasvaa keston mukana. Se koskee työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa (Kaleva 14.7.2024). D Samaan aikaan korvausaika lyheni kahteen vuoteen.

Näyttö ja lähteet (1 kappaletta)

Malli tekee pitkästä kestosta kunnalle aiempaa selvästi kalliimman. Se kääntää kunnan kannustimen tuottajan kannustinta vastaan: tuottaja hyötyy kestosta, kunta kärsii siitä. P Jarrun teho riippuu siitä, ostaako kunta palvelut tulos- vai päiväperusteisesti.

R5 ja B4: lähettityön tilijono (täydennys) H

Lähettityö on dokumentoitu tapaus dokumentin Kotoutusteollisuus systeeminä ja pelinä voittostrategiasta 4: alusta käyttää opiskelu- ja perhekanavan tuottamaa työvoimaa eikä rekrytoi itse. D, P

Virrat. Opiskelu- ja perhekanava on V0:n ja V−:n rajalla. Valmistuneista 53 % oli työssä Suomessa kolmen vuoden kuluttua (OPH 2025), ja perheperusteisen maahanmuuton nettovaikutus on VATT:n mukaan kielteinen. Lähettityö pitää ihmisiä tällä rajalla: tulo riittää oleskeluun mutta ei nosta virtaa V+:aan. P
Uusi varasto: tilijono. Noin 20 000 jonottajaa on varasto, joka määrää tilin vuokrahinnan, 450–900 € kuukaudessa [D luvut, P mekanismi]. Jono syntyy, kun kanavan virta ylittää alustan tilien tarjonnan.
Vahvistava silmukka R5. H Jono synnyttää vuokramarkkinan. Sijaiset lisäävät tarjontaa ilman uusia tilejä, toimituksen hinta pysyy alhaalla, eikä alustan tarvitse avata uusia tilejä, joten jono säilyy. Testi: tilikohtaiset tunnit ja jonon pituus ennen ja jälkeen 1.8.2026.
Tasapainottava silmukka B4. D Julkisuus (HS 2023, Yle 2026) ja KHO:n ratkaisut johtivat Woltin kieltoon, joka katkaisi sijaisketjun.
Pelit. P Tilinhaltijan ja vuokraajan suhde on päämies–agentti-peli, jossa tilinhaltija saa vuokran ja kirjatun tulon ja vuokraaja kantaa riskin. Alustan kannatti sietää sijaisia niin kauan kuin valvonta maksoi enemmän kuin se tuotti. Agenttien lupaus helposta osa-aikatyöstä ja opiskelukanavan osaajakehys ovat keskiarvon suojapeliä (G3).
Kenelle kustannus jää. P Alustan maksuyksikkö on toimitus, joten julkinen talous ei maksa lähettityöstä suoraan. Julkinen kustannus syntyy muualla: opiskelijoiden ja perheiden palveluissa ja siinä, ettei yrittäjämallissa maksettu työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja.

Koko tapaus: Tapaukset.

4 · Pelaajat ja hyötyfunktiot

PPelaaja voittaa, kun sen hyöty kasvaa volyymin ja keston mukana enemmän kuin sen osuus menetyksestä

Taulukko esittää kunkin pelaajan hyötyfunktion yksinkertaisimmassa muodossaan. Siitä näkyy, kasvaako hyöty V−:n ja keston D mukana ja kantaako pelaaja itse kustannuksen. Etumerkit ovat päätelmiä, P ja näyttö on viimeisessä sarakkeessa.

Avainsarakkeet: pelaaja, hyötyfunktio, näyttö

Pelaaja	Hyöty, yksinkertaistettu	Näyttö
	(hinta − kustannus) × asiakaspäivät	€/vrk; liikevoitto 6–14 % D
	(hinta − kustannus) × opiskelijatyöpäivät	Noin 32 €/päivä (2016) D
	(hinta − kustannus) × tulkkausaika	Liikevoitto 8–11 % D
	Vuokra − pääoman vaihtoehtotuotto	Katteet 24–68 % (2016) D
	Vaiheiden tulojen summa + henkilöstöpalvelun tulo työstä	Bravedo D, nettovaikutus H
	Kurssi- ja markkinointimaksut × opiskelijamäärä	Kurssi 7 000 €/v, kunnalta 2 500 €/v (Yle 17.2.2025) D
	Valtionosuus tai lukuvuosimaksu × opiskelijavuodet	Lukiolaisen valtionosuus noin 8 400 € D
	Toimitukset × (komissio − kustannus); suuri lähettipooli pitää hinnan alhaalla	20 000 tilijonossa (Yle 11.2.2026) D
	Korvaus 2 v + valtionosuus ilman aikarajaa − palvelut − työttömyysturvan osuus	Luku 4, B3 D
	Avustukset + tehtävä + legitimiteetti	STEA, SPR:n lausunto D
	Työvoiman saatavuus − palkkapaine	EK vastusti 1 600 €:n rajaa D
	Maksupohja + sijoitustuotto	Elo ja Ilmarinen Bravedossa D
	Äänet + koalitioasema	Luku 7
	Osuus yleisestä edusta W	VATT 1/2026 D

Klikkaa pelaajaa, niin näet sen haarat, dokumentoidun esimerkin ja pelin, johon se liittyy. Etumerkit ovat päätelmiä P, näyttö viimeisessä sarakkeessa.

Lähde: Kotoutusteollisuus systeeminä ja pelinä, luku 6

Voittoehto ja mitä voittaminen ei vaadi P

Voittoehto. P Pelaaja voittaa, kun sen hyöty kasvaa V−:n ja keston mukana enemmän kuin sen oma osuus menetyksestä. Molemmat ehdot täyttyvät puhtaimmin vastaanoton, koulutuksen, tulkkauksen ja kiinteistöjen tuottajilla. Rekrytoijilla ja alustayhtiöllä täyttyy volyymiehto. Kunta on sekapelaaja: sen hyöty kääntyy, jos työllistyminen viipyy. Työnantajat ja eläkeyhtiöt hyötyvät ennen muuta V+:sta ja V0:sta.

Mitä voittaminen ei vaadi. P Pelaajan ei tarvitse kannattaa maahanmuuttoa julkisesti. Riittää, että maksuyksikkö säilyy ja volyymia tulee jostain. Vuoden 2015 volyymi syntyi lähtömaiden sodista, ei suomalaisesta edunvalvonnasta. Näyttöä siitä, että alustayhtiö rekrytoisi lähettejä ulkomailta, ei löytynyt. Tilijonossa oli noin 20 000 jo Suomessa olevaa (Yle 11.2.2026), ja Ylen haastattelemista 18 lähetistä useimmat tulivat opiskelemaan tai opiskelevan puolison mukana (Yle 27.1.2026). D Kattavaa lupajakaumaa ei ole (H9). Opiskelukanava tuotti työvoiman, ja alustayhtiö hyödynsi sitä. P Voittaja on se, joka on valmiina, kun volyymi tulee, ja jolle maksu juoksee niin kauan kuin ihminen on varastossa tai poolissa.

5 · Pelit G1–G6

PKuusi peliä selittää, miksi järjestelmä palkitsee volyymia ja kestoa ja miksi jarru tulee myöhään

G1Keskitetty hyöty, hajautettu kustannus

Vuonna 2025 korvausmomentti oli 377,7 M€ eli noin 67 € asukasta kohden. P Yksittäiselle veronmaksajalle summa on liian pieni edunvalvonnan syyksi. Kotokunnan liikevoitto oli 2024 19,5 M€, ja yhtiön omistaa sen toimiva johto. D Edunvalvonta kannattaa vain toiselle osapuolelle. Valtionosuuskaavassa sama rakenne toistuu kuntien välillä: vieraskielisyysosan kustannus hajautuu kuntiin, joissa vieraskielisiä on vähän (luku 2). Hajautettu ryhmä järjestäytyy, kun poliittinen yrittäjä kokoaa sen (Wilson 1980). Perussuomalaisten nousu 4,1 %:sta (2007) 20,1 %:iin (2023) sopii tähän mekanismiin. P

G2Päämies ja agentti

Valtio maksaa hinnan p päivältä, ja päivän kustannus on c, joka on pienempi kuin p. Tuottaja valitsee panostuksen e, joka lyhentää kestoa D(e). Panostus maksaa k(e), joka ei laske panostuksen kasvaessa. Malli koskee palveluja, joissa tuottaja vaikuttaa kestoon. Vastaanotossa tuottaja hyötyy kestosta mutta ei päätä siitä. Kotoutumiskoulutuksessa kurssin pituuden asettaa ostaja.

Näyttö ja esimerkit

π(e) = (p − c) · D(e) − k(e), D′(e) < 0 ⇒ π′(e) = (p − c) · D′(e) − k′(e) < 0

Kun hinta ylittää kustannuksen, jokainen lyhennetty päivä on menetetty kate. Päiväpohjaisessa sopimuksessa tuottajan optimaalinen panostus kestoon on nolla, ellei sitä valvota tai palkita erikseen. P Havainnot sopivat tähän: koulutuksen päättäneillä oli keskimäärin noin 450 koulutuspäivää, ja ELY-kohortissa työttömyys väheni siirtymällä palvelusta toiseen. D Tulosperusteinen Koto-SIB muutti hyötyfunktiota ja tuotti julkiselle sektorille säästön (B2). D Tulospalkkauksen riski on, että tuottaja valitsee helpoimmat asiakkaat. P

Selitettävä on päämies. P Agentti toimii niin kuin sopimus palkitsee. Päämies tiesi tulokset ja tunsi vaihtoehdon (luku 4). Silti ELY-keskukset ostivat koulutusta päiväperusteisesti, ja VTV lopetti seurannan 2022. D Päämies ei ole uhri vaan pelaaja, joka valitsi sopimusmuodon. P

G3Keskiarvon suojapeli

Yleisö näkee maahanmuuton yhtenä muuttujana, mutta virrat ovat eri tyyppejä: V+, V0 ja V−. Toimija, jonka tulo riippuu V−:stä tai V0:sta, hyötyy yhdistävästä viestistä, koska V+:n myönteinen näyttö siirtyy koko kokonaisuudelle. Erotteleva tieto heikentää sen asemaa. Peliteoriassa tämä on yhdistävä tasapaino. P Dokumentoidut siirrot: D

Näyttö ja esimerkit

Ilmarisen pääekonomisti arvioi 2015, että maahanmuutto parantaisi huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä. Otsikko kertoi, että "turvapaikanhakijat parantavat huoltosuhdetta", ja jätti ehdon pois (Kaleva/STT 8.9.2015). Ilmarisella ei tuolloin ollut omistusta vastaanotossa. Esimerkki näyttää, miten ehdollinen arvio muuttuu yhdistäväksi viestiksi. P
EK:n ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ETLA totesi 2026 työperäisen maahanmuuton olevan "selvästi julkistaloudellisesti myönteistä" mutta ei eritellyt matalapalkkaisia (ETLA Brief 177). Keskiarvo suojasi häntää. P ETLA:n raportti 132 totesi sen sijaan 2023, että heikosti koulutettujen muuttajien vaikutukset ovat "vähemmän positiiviset" (ETLA 132).
EK vastusti 1 600 euron palkkarajaa: "palkoista sopiminen kuuluu yksin työelämän osapuolille" (EK 2024). Vuonna 2025 voimaan tullut raja erottaa V0:n V+:sta. P
Myös päämies yhdisti. Marinin hallituksen tiekartta asetti 2021 tavoitteeksi kolminkertaistaa uudet ulkomaiset opiskelijat 15 000:een vuodessa, ja heistä 75 %:n tulisi työllistyä Suomeen (VN 9.9.2021). Kolme vuotta valmistumisen jälkeen Suomessa työssä oli kuitenkin 53 % valmistuneista (OPH 2025). Vuoden 2023 noin 8 000 tutkinto-opiskelijaa toi vuoden kuluessa noin 4 500 perheenjäsentä (VATT 2025). Kanava esitettiin osaajakanavana, ja se toimi osittain perhekanavana. P

Yhdistäminen on symmetristä. P Myös vastapuoli yhdistää. Perussuomalaisten puoluelehti kirjoitti, että vieraskielisyysperusteella "maksettiin" 1,2 miljardia euroa, vaikka luku on laskennallinen kustannus ja koskee kaikkia vieraskielisiä (Suomen Uutiset 15.8.2025, johtolankarekisteri). D Kumpikin napa hyötyy karkeasta keskustelusta, ja erotteleva tieto heikentää kumpaakin. P

G4Kysymyksen omistajuus

Kun vakiintuneilla puolueilla on kytköksiä järjestelmään, kysymyksen nostaminen maksaa niille enemmän kuin se tuottaa. Puolue, jolla kytköksiä ei ole, ottaa kysymyksen omakseen. Tasapainossa kytköksiset puolueet vaikenevat ja ulkopuolinen omistaa kysymyksen. P Kytköksistä kerrotaan luvussa 8. Sama logiikka koskee kysymyksen omistajaa. Se hyötyy, kun kysymys pysyy esillä, joten sen kannustin on pitää kysymys näkyvänä. Ratkaiseminen ei kuulu kannustimeen. P

Näyttö ja esimerkit

Tasapaino ei ole ehdoton. D Opiskelukanavassa jarru tuli hallituksen sisältä. Finest Futuren toimintaa arvostelivat perussuomalaisten kansanedustajat ja RKP:n Anna-Maja Henriksson (Yle 17.2.2025), ja Orpon hallitus sääti toisen asteen lukuvuosimaksut (HE 143/2025).

G5Kriisin aikapeli

Kun hakijoita tulee nopeasti, päämiehellä on kiire ja tuottajalla kapasiteetti. Neuvotteluvoima siirtyy tuottajalle. Vuonna 2015 kaikkien ylläpitäjien keskihinta oli 66 €, kun tavoite oli 37 €. Migri teki 2022–2023 suorahankintoja noin 670 M€:n päätösarvolla (Yle 24.6.2024). D Vuoden 2022 kriisissä keskusyksikön vuorokausihinta ei kuitenkaan noussut: se oli 52 € (2021), 47 € (2022) ja 43 € (2023). D Neuvotteluvoima näkyi silloin volyymissa ja suorahankinnoissa, ei hinnassa. P Voittostrategia on olla valmiina. Vastalääke on reservikapasiteetti tai etukäteen kilpailutetut puitesopimukset. P

Näyttö ja esimerkit

Sisäministeriön hallinnonala tiesi vuoden 2016 tarkastuksesta, mitä valmistautumattomuus maksaa. Silti Marinin hallituksen kaudella alkanut kriisi hoidettiin suorahankinnoin. Tämä on julkisen vallan antautuminen kriisissä. P

G6Äänen hinta

Pelaaja heikentää jarrua B1 nostamalla kritiikin hintaa. Johtolangan mukaan hyötyjät leimaavat kriitikot rasisteiksi. Woltin ja Finest Futuren osalta tällaista lausumaa ei löytynyt [ET]. Dokumentoitu on toinen muoto. Peter Vesterbacka sanoi ministeriön "vihaavan" yrittäjyyttä (Yle 3.5.2024) ja tyhjien koulujen käyttämättä jättämisen menevän "maanpetturuuden puolelle" (Yle 27.2.2025). D Wolt kommentoi KHO:n ratkaisua: tulkinta on "surullinen" maassa, jossa monen maahanmuuttajan on vaikea löytää työtä (Yle 17.6.2025). D Vesterbackan sanavalinnat asettavat vastustajan yrittäjyyttä vastaan. Woltin lausunto koskee oikeuden ratkaisua, mutta sen kehys asettaa kiristämisen maahanmuuttajien työllistymistä vastaan. P Rasismikehyksen laajempi käyttö on testattava hypoteesi (H10).

Koordinaation portaat K0–K3 (luku 8) ja seitsemän voittostrategiaa (luku 9): Mekanismit. Tasapainon siirtymä 2023–2026 (luku 10): Sopeutuminen.

6 · Vipupisteet

PVaikuttavin toteutettavissa oleva vipu on maksuyksikkö

Meadowsin vipupisteet heikoimmasta vahvimpaan. Jokaisen kohdalla on silmukka tai peli, johon se vaikuttaa, ja sen raja.

Meadowsin vipupisteet heikoimmasta vahvimpaan.
Taso	Toimenpide	Silmukka tai peli	Riski tai raja
Parametrit	Kiintiö, taksat, korvausaika, palkkaraja, lukuvuosimaksut	B1	Käytetty 2023–2026. Muuttaa volyymia ja menoa, ei logiikkaa.
Viiveet	Nopeammat päätökset, työhön ohjaus jo kotoutumiskoulutuksen aikana	B2	Ensimmäiseen työhön kuluu 4,2–5,6 vuotta, ja jokainen vuosi on kestoa D.
Informaatio	Talousarvioon vuosittainen nettovaikutus virroittain (V+, V0, V−); tuottajakohtaiset työllistymistulokset; vieraskielisyysosan ja vuoden 2027 siirron eurot erikseen; agenttipalkkiot julkisiksi	B1, G3	Erottelu heikentää kumpaakin napaa, joten sitä vastustetaan kummastakin suunnasta.
Säännöt	Maksu läsnäolosta tulokseen; arvioija ja palvelun myyjä eri omistajille; esteellisyyssäännöt valtion maksamien tuottajien hallituksiin; reservikapasiteetti kriisiin; perheenjäsenet mukaan palkkarajan elinkaarilaskelmaan	R1, R2, G2, G5	Tulospalkkaus houkuttelee valitsemaan helpoimmat asiakkaat.
Tavoitteet	Kotoutumisen mittari on työllisyys ja tulot, ei palveluun osallistuminen; opiskelukanavan mittari on jääneiden työllisyys, ei aloittaneiden määrä	B2, G3	Uusi mittari luo uuden pelin.
Paradigma	Maahanmuutto ei ole yksi muuttuja	G3	Vaatii, että molemmat navat luopuvat yhdistävästä viestistä.

Miksi maksuyksikkö, ja mitä täydennys muuttaa P

Vaikuttavin toteutettavissa oleva vipu on maksuyksikkö. P Luvun 10 havainto toistuu. Kun jarru osuu volyymiin, R1 jatkaa. Kun sääntö osuu maksuun tai sopimusmuotoon, strategia kaatuu nopeasti. Tulosperusteinen maksu kääntää tuottajan kannustimen samaan suuntaan kuin yleinen etu. Kunnan työttömyysturvaosuus (B3) tekee saman ostajan puolella. Vipu on ollut jokaisen hallituksen ulottuvilla 1992–2026, eikä yksikään ole ottanut sitä perusmassan maksuksi. P

7 · Vastanäyttö ja testit H1–H11

DMalli on vahva vain, jos se kestää vastanäytön

Kahdeksan dokumentoitua havaintoa rajaa mallia, ja taulukon testit H1–H11 kertovat, mikä kumoaisi sen. D

Kahdeksan havaintoa, jotka rajaavat mallia D

Jarrut toimivat. Vastaanoton momentin 26.40.21 menot laskivat 529,8 M€:sta (2016) 83,9 M€:oon (2021) ja 290,5 M€:sta (2024) 190,4 M€:oon (2025). Keskuksia oli 227 (2016) ja 48 (2025). Edunvalvonta ei estänyt leikkauksia.
Volyymi on suurelta osin ulkoinen. Vuoden 2015 piikki ja Ukrainan sota eivät olleet suomalaisen edunvalvonnan tulosta. Vuoden 2026 laskennallisten korvausten 45 080 henkilöstä 33 017 on tilapäistä suojelua saavia.
Suurin osa rahasta on palkkaa ja palvelua. Vastaanottoyhtiöiden liikevoittoprosentit ovat olleet 6–14 % ja tulkkausyhtiöiden 8–11 %. Korkeimmat katteet olivat 2016 kiinteistönomistajilla.
Palvelut tuottavat tuloksia. Kotoutumissuunnitelmat nostivat ansioita noin 47 %. Koto-SIB tuotti arvioinnin mukaan keskimäärin 2 670 euron (12 %) säästön kokeiluun arvottua kohden. Suojelun perusteella tulleista noin 60 % oli työssä kymmenen vuoden kuluttua (Yle 4.3.2024), ja 2015–2017 turvapaikan saaneista aikuisista 42 % oli työssä 2025 (Yle 27.10.2025).
Tuottaja ei hallitse vastaanoton kestoa. Migri päättää käsittelyajasta. Kestoon liittyvä moraalikato koskee koulutusta ja palveluja enemmän kuin vastaanottoa.
Mallin ulkopuolelle jää paljon. Humanitaariset velvoitteet, EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset rajaavat virtojen säätöä. Nettovaikutus riippuu tarkastelujaksosta, lasten ja toisen sukupolven käsittelystä sekä työllistymisestä, johon politiikka vaikuttaa. P
Matalapalkkainen yksin tuleva työntekijä ei ole selvä rasite. Valtiovarainministeriön laskelmassa vaikutus on lähellä nollaa. Uusien työlupien toteutunut mediaanipalkka (2 346 €/kk) ylittää rajan, ja alle 1 600 euron palkalla myönnettiin 2023 vain 8,6 % työluvista (HE 68/2024). Tanskassa työssä olevat maahanmuuttajat olivat vuositasolla keskimäärin nettomaksajia lupaperusteesta riippumatta (Finansministeriet). Väite "valtavasta rasitteesta" ei pidä sellaisenaan. Se pitää osittain, kun mukaan tulee perhe, oleskelu jatkuu pysyvästi matalalla tulotasolla ja vanhuudessa maksetaan takuueläkettä. D, P
Woltin ei havaittu tuovan lähettejä Suomeen. Lähettityöhön perustuvia yrittäjän lupia oli noin 300 vuodessa (Yle 17.6.2025), kun aktiivisia lähettejä on noin 6 000 kuukaudessa (Yle 11.2.2026). Haastattelujen perusteella lähetit tulevat pääosin opiskelu- ja perhekanavasta, mutta kattavaa jakaumaa ei ole (H9). Lobbausta on, mutta poliitikkojen rahoittamisesta tai kriitikoiden leimaamisesta rasisteiksi ei löytynyt näyttöä Woltin eikä Finest Futuren osalta [ET].

HTestit: mikä vahvistaisi, mikä kumoaisi

Testit. H Jokaiselle hypoteesille on nimetty havainto, joka vahvistaisi sen, ja havainto, joka kumoaisi sen.

Hypoteesit H1–H11 sekä koordinaatiotestit K3a ja K3b. Tila: avoin.
Hypoteesi	Vahvistaisi	Kumoaisi	Aineisto
H1 Yksityiset tuottajat vaikuttavat hankinnan kautta	Kohteittain vähän tarjouksia, paljon suorahankintoja, hinnat tavoitetason yli	Useita tarjoajia kohdetta kohden, hinnat tavoitetasolla	Migrin hankintapäätökset, HILMA
H2 Päivämaksu pidentää kestoa	Tulosperusteisilla sopimuksilla lyhyempi aika työhön, kun asiakasrakenne vakioidaan	Ei eroa	Koto-SIB-arviointi, kuntien hankinnat 2025–
H3 Integroitu omistaja pidentää putkea	Saman omistajan seuraavaan palveluun siirtyvien osuus ja kesto suurempia kuin muilla	Integroidussa ketjussa työllistytään nopeammin	Työllisyysalueiden asiakasrekisterit
H4 Yhdistetty kertomus heikentää vastareaktiota	V−:stä hyötyvät toimijat käyttävät yhdistettyä maahanmuuttokehystä useammin kuin muut	Ei eroa	Lausuntojen ja tiedotteiden sisällönanalyysi
H5 Yksi kanava heikentää näkyvyyttä	Kotoutumismenot mainitaan talousarviokeskustelussa harvemmin 2027–	Ei muutosta	Täysistuntojen pöytäkirjat
H6 Kuntien halukkuus riippuu nettohyödystä	Kuntapaikkojen tarjonta suhteessa pyydettyihin laski 2025 korvausmuutoksen jälkeen	Ei muutosta	ELY- ja KEHA-tilastot
H7 Verkostosilmukka	Perhesidelupien määrä seuraa lähtömaan aiempaa väestöä	Ei yhteyttä	Migrin tilastot
H8 Opiskelukanava tuottaa V−:tä	Valmistuneiden ja perheenjäsenten elinkaarivaikutus on kielteinen, kun jääminen ja tulot otetaan huomioon	Myönteinen tai nolla	VATT:n rekisteriaineisto lupahistorian mukaan
H9 Alusta käyttää toisen kanavan työvoimaa	Lähettien luvat ovat pääosin opiskelu- ja perhelupia	Pääosin työ- tai yrittäjälupia	Migrin tietopyyntö
H10 Kriitikoiden leimaaminen nostaa äänen hintaa	Hyötyjien lausumissa toistuu rasismi- tai vastaava leima kriitikoista	Ei toistu	Mediaseuranta, lausunnot
H11 Poliittinen rahoitus	Hyötyjien tai niiden johdon lahjoituksia ehdokkaille tai puolueille	Ei lahjoituksia	Vaalirahoitusvalvonta.fi, puolueiden tilinpäätökset
K3a Markkinoiden jako	Kohteittain vain yksi tarjous, tarjoajat välttävät toistensa alueita	Kohteittain useita tarjouksia	Migrin kilpailutusasiakirjat 2022–2023
K3b Sovittu edunvalvonta	Samat toimijat tapaavat päättäjiä samoista esityksistä samaan aikaan, lausunnoissa yhtenevä teksti	Ei yhteisiä tapaamisia eikä tekstiyhtäläisyyttä	Avoimuusrekisteri 2024–, lausuntopalvelu.fi

Kaikki sivuston testit ja avoimet kysymykset: Falsifiointi. Johtolankojen tila lähteittäin: Johtolankarekisteri.

Lähteet ja menetelmäkirjallisuus

Lähteet on linkitetty tekstiin. Perusaineisto ja sen lähteet ovat dokumenteissa Maahanmuuton hyötyjäkartta ja Kotoutusteollisuuden synty 2000–2026. Aineisto haettiin ja tarkistettiin 29.–30.10.2026.

Menetelmäkirjallisuus

Donella Meadows: Leverage Points: Places to Intervene in a System (1999)
John D. Sterman: Business Dynamics. Systems Thinking and Modeling for a Complex World (2000)
Mancur Olson: The Logic of Collective Action (1965)
Jean-Jacques Laffont ja David Martimort: The Theory of Incentives. The Principal-Agent Model (2002)
Thomas Schelling: The Strategy of Conflict (1960), koordinaatiopisteet
Paul Sabatier: advocacy coalition framework (1988), pitkäkestoiset edunvalvontakoalitiot