Jokainen putken vaihe maksaa ajasta tai läsnäolosta, ja yhdellä omistajalla on yhtiö tai osuus neljässä vaiheessa D
Vastaanotto on putken ensimmäinen vaihe, ja suurin osa ajasta kuluu sen jälkeen. Turvapaikan saaneilta kesti keskimäärin 4–6 vuotta ensimmäiseen työpaikkaan, ja suojelun perusteella tulleista noin 60 % oli töissä kymmenen vuoden kuluttua (VATT 185, VATT/TEM 4.3.2024). D
Siirtymä vaiheesta toiseen näkyy mittareissa onnistumisena, koska työttömyys vähenee, vaikka työllisyys ei kasva. P Tämä sivu näyttää vaiheet, maksajat ja tuottajat; aikajärjestys on sivulla Aikajana ja silmukka R2 sivulla Systeemimalli.
DSeitsemän vaihetta: kuka maksaa, mistä ja kenelle
Jokaisella vaiheella on oma maksaja ja maksuyksikkö: vuorokausi, henkilövuosi, opiskelijatyöpäivä, opiskelijavuosi tai tukikuukausi. Yksikään yksikkö ei ole tulos. D Vasen reuna on maksaja (julkinen), tuottajan merkki kertoo, meneekö raha julkiselle organisaatiolle, yksityiselle yhtiölle vai järjestölle.
- Julkiset varat
- Yksityinen tuottaja tai sijoittaja
- Järjestöt
Putken vaiheet ja rinnalla juoksevat virrat
- 1Vastaanottokeskus DBravedo · Luona
- Maksaja
- Migri (valtio, momentti 26.40.21)
- Maksuyksikkö
- €/asiakas/vrk: keskimäärin 66 € (2015), kun tavoite oli 37 €; 2024 keskimäärin 34 €, keskusyksikössä 41 €
- Kesto
- Hakemuksen käsittelyn ajan; 227 keskusta alkuvuonna 2016, 48 vuonna 2025
- Tuottajat
- Valtio, kunnat, SPR; Luona 2015–, Kotokunta 2016–
- 2Kuntapaikka: laskennallinen korvaus D
- Maksaja
- Valtio → kunta ja hyvinvointialue (momentti 32.50.30, arviomääräraha)
- Maksuyksikkö
- €/henkilö/vuosi: kunnalle 2 052 € (7 v täyttäneet) tai 2 741 € (alle 7 v), hyvinvointialueelle 1 097 € tai 948 €; tuloksesta riippumatta
- Kesto
- Korvausaika 3 v, vuodesta 2025 2 v (kiintiöpakolaiset 3 v)
- Tuottajat
- Kunta: oma organisaatio ja ostopalvelut
- 3Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma D
- Maksaja
- Valtio → kunta (alkukartoitus kertakorvaus 700 €/hlö, laki 1386/2010)
- Maksuyksikkö
- Kertakorvaus kartoituksesta; suunnitelma ilman hintaa
- Kesto
- Suunnitelma enintään 3 v, erityistapauksissa 5 v
- Tuottajat
- TE-toimisto, vuodesta 2025 kunta; osaamiskeskukset Helsinki 2016, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku 2019
- 4Kotoutumiskoulutus DBravedo · Arffman (Barona osti 2019)
- Maksaja
- ELY/TE (valtio), vuodesta 2025 kunnat ja työllisyysalueet
- Maksuyksikkö
- €/opiskelijatyöpäivä: noin 32 € (2016), 34,10 € (2023); 67,4 M€ vuonna 2023
- Kesto
- Päättäneillä keskimäärin noin 450 koulutuspäivää (2016)
- Tuottajat
- Arffman 11,9 M€ ja Spring House 5,2 M€ (2018), Taitotalo ym.
- 5Valmennus ja työvoimakoulutus DBravedo · Arffman
- Maksaja
- TE-toimisto, vuodesta 2025 kunta
- Maksuyksikkö
- €/päivä tai €/kurssi
- Kesto
- Palvelusta toiseen: ELY:n 2010 kohortissa työttömyys väheni siirtymällä palveluihin, ei töihin
- Tuottajat
- Arffman (uravalmennus), Spring House; ulkomaan kansalaisia 40 % työvoimakoulutuksen aloittajista (2016, 2020, 2021)
- 6TUVA ja ammatillinen koulutus D
- Maksaja
- OKM (valtio) → koulutuksen järjestäjät
- Maksuyksikkö
- €/opiskelijavuosi; TUVA-kerroin 1,54; rahoituksesta työllistyminen ja jatko-opinnot 18 % (2026)
- Kesto
- TUVA-opiskelijoista 39 % vieraskielisiä (2023); kotoutumiskoulutuksen jälkeen noin 40 % siirtyi omaehtoiseen koulutukseen
- Tuottajat
- Stadin AO, Omnia ja muut ammattiopistot
- 7Palkkatuki ja työ DBravedo · Barona
- Maksaja
- Kunta (2025–) → työnantaja
- Maksuyksikkö
- €/kk työnantajalle: Helsinki keskimäärin 1 125 €/kk, noin 2 000 työsuhdetta vuodessa 2023–2025 (kaikki työnhakijat)
- Kesto
- Turvapaikan saaneilla ensimmäiseen työhön 4,2–5,6 vuotta; suojelun perusteella tulleista noin 60 % työssä 10 vuoden kuluttua
- Tuottajat
- Työnantajat; henkilöstöpalvelut (Barona)
Lukuja ei lasketa yhteen: jokainen vaihe on eri maksajan, eri vuoden ja eri yksikön meno. Sama euro vain kerran. Saman omistajan henkilöstöpalvelut ja tilapäinen asuminen ovat putken vieressä, mutta niiden yhteyttä putkeen ei ole osoitettu. D
DOmistaja rakentaa reitin
Omistaja rakentaa reitin. D Barona osti Arffmanin 2019 perustelulla: "Arffmanin kotoutumispalvelut ja Baronan työllistämisen palvelut yhdistämällä voimme tarjota tehokkaan työllistymisreitin" (Arffman 19.11.2019). Arffman osti 2021 Entry Educationin, jonka tiedote esitteli sanoin "vaikuttavuuteen pohjautuvien maahanmuuttajien kotoutumispalveluiden tuottaja" (Barona 15.9.2021). Bravedon yhtiöt kattavat 2026 vastaanoton (Luona), kotoutumiskoulutuksen ja uravalmennuksen (Arffman), henkilöstöpalvelut (Barona), tilapäisen asumisen (Forenom, noin puolet) ja osaomistajana tulkkauksen (Túlka) (Bravedo). Luonan hallituksen puheenjohtaja on Bravedon toimitusjohtaja (Luona).
Sama tieto tekstinä
- Työeläkeyhtiöt Elo ja Ilmarinen omistavat joulukuusta 2025 Bravedo Oy:stä yhteensä hieman yli 20 %.
- Bravedo Oy (entinen Barona-konserni) omistaa putken vaiheissa Luona Oy:n (vastaanotto ja vuodesta 2025 palautuskeskus), Arffmanin (kotoutumiskoulutus ja valmennus) ja osan Túlka Oy:stä (tulkkaus; osti Vantaan A-Tulkkauksen): yhtiö tai osuus neljässä putken vaiheessa.
- Putken vieressä konserniin kuuluvat Barona (henkilöstöpalvelut) ja noin puolet Forenomista (tilapäinen asuminen); niiden yhteyttä putkeen ei ole osoitettu.
- Yksi omistusrakenne kattaa haarat vastaanotto, koulutus (kotoutuminen), tulkkaus, asuminen ja eläke.
Julkinen putki. D Kunnat rakensivat saman reitin omana tuotantonaan. Helsingin osaamiskeskus aloitti 2016, ja Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku 2019. TEM ja OKM jakoivat osaamiskeskuksille 5 M€ (2019), 4 M€ (2020–2021) ja noin 4,1 M€ (2021–2022) (KK 684/2021, TEM 17.3.2021). TUVA-koulutuksen opiskelijoista 39 % oli vieraskielisiä (2023), ja kotoutumiskoulutuksen jälkeen noin 40 % siirtyi omaehtoiseen koulutukseen (OPH 2024:3). Palkkatuki siirtyi kunnille 2025. Helsinki tuki 2023–2025 keskimäärin 2 000 työsuhdetta vuodessa 1 125 €:lla kuukaudessa; luvut koskevat kaikkia työnhakijoita, eivät vain maahanmuuttajia (päätös 8.9.2025). Työnantajaselvityksen jälkeen kaupunki kiristi palkkatuen ja Helsinki-lisän perusteita 1.5.2026 alkaen (Helsinki 2026).
DKierto: työttömyys väheni, työllisyys ei kasvanut
Sama tieto tekstinä
- Kurssin lopussa: työttömiä 75,2 %
- 3 kk kuluttua: työttömiä 35,6 %
- Vuoden kuluttua: työttömiä 38,5 %
- Lasku kurssin lopusta kolmeen kuukauteen johtui sijoittumisesta TE-toimiston palveluihin, ei työllistymisestä.
Kierto. D Uudenmaan ELY-keskuksen seurannassa syksyn 2010 kotoutumiskoulutuksen päättäneistä työttömiä oli kurssin lopussa 75,2 %, kolmen kuukauden kuluttua 35,6 % ja vuoden kuluttua 38,5 %. Raportin mukaan "työttömyyden vähentyminen ei johtunut yleensä työllistymisestä vaan sijoittumisesta moninaisiin TE-toimiston palveluihin" (Uudenmaan ELY 78/2013). Vuonna 2016 kotoutumiskoulutuksen suorittaneet olivat koulutuksessa keskimäärin noin 450 päivää, ja vuonna 2014 avoimilla työmarkkinoilla oli kolme kuukautta koulutuksen jälkeen noin 8 %, kun ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen osuus oli noin 32 % (VTV 15/2018). Ulkomaan kansalaisia oli 40 % kaikista työvoimakoulutuksen aloittajista vuosina 2016, 2020 ja 2021 (TEM:n tilastotiedotteet).
PMekanismi ja testi
Mekanismi. P Kun vastaanotto supistuu, putken myöhemmät vaiheet täyttyvät viiveellä. Jokainen vaihe maksaa ajasta tai läsnäolosta: vuorokausi, opiskelijatyöpäivä, opiskelijavuosi, tukikuukausi. Siirtymä vaiheesta toiseen näkyy mittareissa onnistumisena, koska työttömyys vähenee, vaikka työllisyys ei kasva. Tuottajalle, joka on läsnä useassa vaiheessa, kierto on tuloa jokaisessa vaiheessa.
Kuka päätti: maksuyksiköt säädettiin kotoutumislaissa 493/1999 ja 1386/2010 ja korvaustasot valtioneuvoston päätöksissä; Orpon hallitus leikkasi 2024–2025 parametreja, ei maksuyksikköä. D Vaihtoehto, tulosperusteinen Koto-SIB, oli kokeiltu 2016–2019. D Maksuyksikön säilyttäminen oli valinta. P Vertailu Tanskan 30/70-maksuun: Maavertailu.
DMikä rajaa putkihavaintoa
Raha seuraa volyymia myös alaspäin. Vastaanoton momentin menot laskivat 530 M€:sta (2016) 84 M€:oon (2021) ja 290 M€:sta (2024) 190 M€:oon (2025). Keskuksia oli 227 (2016) ja 48 (2025). Leikkaukset tehtiin, eivätkä hyötyjät estäneet niitä. Havainto koskee kuitenkin vain putken ensimmäistä vaihetta; myöhemmissä vaiheissa lasku näkyy viiveellä tai ei lainkaan.
Tuloksia on mitattu. Vuoden 1999 lain kotoutumissuunnitelmat nostivat osallistujien kymmenen vuoden ansioita noin 47 % (Sarvimäki ja Hämäläinen 2016). Koto-SIB säästi 12 % julkisia menoja osallistujaa kohden (TEM/VATT 4.9.2024). Suojelun perusteella tulleista noin 60 % oli työssä noin kymmenen vuoden kuluttua (Yle 4.3.2024), ja 2015–2017 turvapaikan saaneista aikuisista 42 % oli työssä 2025 (Yle 27.10.2025).
Kaikki vastahavainnot ja avoimet testit samalla painolla: Falsifiointi. Koko synty 1992–2027: Aikajana.