Suomen kotoutusteollisuus ei ole paikallinen erikoisuus: Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Alankomaissa ja Britanniassa läsnäolosta maksava sääntö toimi samalla tavalla tulonsiirtona tuottajille ja kunnille P. Tanska osoittaa, että tulosperusteinen maksu on EU-maassa mahdollinen P. Suunnitelmamalli M1, jonka mukaan päättäjät tavoittelevat väestön koostumuksen muutosta, ei läpäise yhtään testiä: yksikään asiakirja ei aseta koostumusta tavoitteeksi, ja maat kääntyivät eri aikoina eri syistä P.
Kysymys on, onko Suomen kotoutusteollisuus paikallinen ilmiö vai osa länsieurooppalaista rakennetta, ja mikä malli selittää rakenteen parhaiten. Pohja on dokumenteissa Kotoutusteollisuuden synty 2000–2026 ja Johtolankarekisteri. Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Iso-Britannia, ja aikaväli on 2000–2026.
Testattava hypoteesi. Eliitit edistävät väestön koostumuksen muutosta ja rahoittavat sen kantaväestön varoilla, vaikka muutos vahingoittaa kantaväestöä ja kantaväestö vastustaa sitä. Ajureita on todennäköisesti useita, esimerkiksi palkkojen pitäminen alhaalla ja veropohja toiminnoille, jotka ilman maahanmuuttoa supistuisivat.
Hypoteesi pilkotaan. Se sisältää kuusi osaväitettä, jotka vaativat eri näytön:
Osaväitteet 1–5 voivat olla tosia ilman osaväitettä 6. Siksi kuudes testataan erikseen, ja sen rinnalle asetetaan kilpailevat mallit, jotka selittävät samat havainnot ilman aikomusta.
Menetelmä. Mitään väitettä ei hylätä etukäteen. Jokaiselle mallille kirjataan ennen aineiston katsomista, mitä se ennustaa maavertailussa. Sitten katsotaan, mitkä ennusteet toteutuvat. Merkinnät ovat samat kuin aiemmissa dokumenteissa: D dokumentoitu lähteellä, D, toissijainen dokumentoitu toissijaisesta lähteestä, D, käyttäytyminen dokumentoitu käyttäytymisaineisto, P päätelty rakenteesta ja H hypoteesi, jolle on nimetty testi. Laskettu tarkoittaa omaa laskelmaa dokumentoiduista luvuista.
Teot, ei puheet. Järjestelmää kuvataan sen mukaan, mitä se tekee, ei sen mukaan, mitä sen sanotaan tavoittelevan. Mallit testataan paljastetulla preferenssillä. Ratkaisevaa on se, mitä päättäjät tekivät, kun heillä oli valta ja vaihtoehto, ei se, mitä he sanoivat julkisesti. Mittareita ovat:
Maksuperuste on mittareista paljastavin. Kun läsnäolosta maksava sääntö säilyy vuosia tuloksista riippumatta, säilyminen kirjataan päätökseksi. Samoin kirjataan tulosten mittaamatta ja julkaisematta jättäminen. Valvojat ja virastot ovat toimijoita, eivät puolueettomia tuomareita.
Sama mittari koskee yleisöä: äänestyskäyttäytyminen, muuttoliike ja koulunvalinnat painavat enemmän kuin kyselyvastaukset. Julkinen lausuma kirjataan vain, kun sitä verrataan tekoon. Puheen ja teon ero on itsessään havainto.
Teko kertoo preferenssistä vain, jos vaihtoehto oli olemassa. Siksi jokaisen teon kohdalla kysytään kolme asiaa: kenellä oli valta muuttaa sääntö, mitä hän tiesi ja mitä hän olisi voinut tehdä toisin. Maavertailu näyttää vaihtoehtojen rajat: Tanska osoittaa, mitä EU-maa voi tehdä sisäasioiden erivapaudella, ja Iso-Britannia, mitä maa voi tehdä EU:n ulkopuolella.
Funktio ja aikomus erotetaan. Säännön funktio luetaan sen seurauksista. Aikomus vaatii oman näyttönsä.
Pysyvyys ennen käännettä. Painopiste on siinä, mikä esti muutoksen, ei siinä, miksi se lopulta tuli. Tärkeimmät jaksot ovat ne, joina politiikka poikkesi enemmistön tai suhteellisen enemmistön mielipiteestä vuosia. Niistä kysytään kolme asiaa: mikä mekanismi piti linjan paikallaan, kenen intressejä se palveli ja miten nämä hyötyivät maahanmuutosta. Vuosia kestävä poikkeama ei synny itsestään. Sitä ylläpitävät päätökset, ja ne nimetään. Käänne kirjataan vain näytöksi siitä, mihin asti lukitus ulottui.
Samat havainnot voi selittää viidellä mallilla. Mallit eivät sulje toisiaan pois, mutta ne ennustavat eri asioita maiden välisistä eroista ja politiikan käänteistä. Ennusteet kirjattiin ennen maavertailua.
Päättäjät tavoittelevat väestön koostumuksen muutosta ja koordinoivat sitä
Politiikka ei reagoi vaalituloksiin. Eri puolueiden hallitukset toimivat samoin. Kiristykset jäävät näennäisiksi. Asiakirjoissa muutos on tavoite.
Kiristykset toteutuvat ja volyymi laskee. Maiden linjat eroavat.
Päättäjät tietävät koostumuksen muuttuvan, pitävät sitä hyväksyttävänä tai hyvänä ja ohittavat vastustuksen
Eliitin ja kansan asenteiden välillä on pysyvä kuilu. Vastustus ohitetaan, kunnes se uhkaa vaalivoittoa.
Eliitin ja kansan asenteet ovat lähellä toisiaan.
Hyödyt keskittyvät järjestäytyneille ryhmille (työnantajat, palveluntuottajat, järjestöt), ja kustannukset hajautuvat järjestäytymättömälle yleisölle
Politiikka laajenee hiljaisina kausina ja kiristyy, kun maahanmuutosta tulee vaaliteema. Hyötyjät sopeutuvat kiristykseen. Työperäinen kanava laajenee myös kiristyskausina.
Politiikka seuraa yleistä mielipidettä ilman viivettä.
Valtio ja eläkejärjestelmä tarvitsevat veronmaksajia, ja instituutiot tarvitsevat asiakkaita
Valtio suosii työperäistä ja rajoittaa humanitaarista, koska niiden nettovaikutukset eroavat. Ennusteet olettavat nettomaahanmuuton. Instituutiot riippuvat ulkomaisista maksajista.
Valtio laajentaa kanavaa, jonka nettovaikutus on tiedetysti kielteinen.
Tuomioistuimet, EU-oikeus ja ihmisoikeussopimukset rajaavat liikkumavaraa, ja volyymi seuraa ulkoisia kriisejä
Volyymi seuraa sotia ja kriisejä. Maiden erot selittyvät oikeudellisella liikkumavaralla. Kiristykset törmäävät tuomioistuimiin.
Volyymi vaihtelee kriiseistä riippumatta.
M3 on politiikan tutkimuksen asiakaspolitiikan malli (Freeman 1995) ja M5 liberaalin rajoitteen malli (Joppke 1998). M1 on ainoa malli, joka vaatii näyttöä aikomuksesta. M2 vaatii näyttöä arvoista mutta ei koordinaatiosta. Hypoteesin nimeämät ajurit kuuluvat malleihin M3 (palkat) ja M4 (veropohja).
Ruotsissa linjaa piti paikallaan päätösten ketju: puolueiden sopimukset, budjettijärjestely ja läsnäolosta maksava rahoitus. P Linja murtui Ruotsissa kapasiteetin rajalla ja Britanniassa, kun maahanmuutto palasi näkyväksi. P Selvin kuilu on Ruotsissa, jossa pakolaisten vähentämistä kannatti vuonna 2010 43 % äänestäjistä mutta 8 % valtiopäiväedustajista (Sundell 9.9.2015). D, toissijainen Tanska näyttää vastakkaisen rakenteen: vastaanotto on julkista, ja kunta saa 92 014 DKK:n tulospalkkion pakolaisen kuuden kuukauden työsuhteesta (2025) (Satsvejledning 2025). D
Väripiste: yksityinen vastaanottomarkkina, julkinen tai järjestöjen tuotanto.
Taulukon luvut ovat dokumentoituja, D ellei solussa lue laskettu tai toissijainen. Kuilujakso on jakso, jolla politiikka poikkesi enemmistön tai suhteellisen enemmistön kannasta. Palautusluvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Suomen luku kattaa kaikki maasta poistettaviksi määrätyt kolmansien maiden kansalaiset. Alankomaiden luku sisältää myös Dublin-siirrot ja muut kuin turvapaikanhakijat, ja Norjan luku vain poliisin palautukset.
Maksuperuste erottaa maat selvimmin. Kuudessa maassa seitsemästä maksu sidotaan vain läsnäoloon, Norjassa myös tyhjään paikkaan. D Tanska on ainoa, joka maksaa myös tuloksesta. D Läsnäolomaksu palkitsee asiakkuuden jatkumisesta, ja kun se säilyy tuloksista riippumatta, sen funktio on tulonsiirto tuottajille ja kunnille. P
Kuilujakso. Pakolaisten vähentämistä piti hyvänä ehdotuksena 41 % vuonna 2011 ja 40 % vuonna 2015 (Demker 2024). D Vuonna 2012 kanta oli suhteellinen enemmistö: 45 % piti ehdotusta hyvänä ja 29 % huonona (Sanandaji 16.9.2014). D, toissijainen Hakemukset nousivat silti 31 819:stä (2010) 162 877:ään (2015) (SCB). D
Rajoittava kanta oli koko jakson suuri vähemmistö, ja suhteellinen enemmistö on dokumentoitu vain vuodelta 2012. D Demkerin vaalitutkimuskuvion tekstipoiminnan mukaan useampi piti ehdotusta huonona kuin hyvänä vuosina 2006, 2010 ja 2014. H Testi: kuvion arvot luetaan raportin PDF:stä.
Vuonna 2010 edustajien ja äänestäjien ero oli 35 prosenttiyksikköä, 8 % ja 43 % (laskettu, Sundell 9.9.2015). D, toissijainen Ero oli tilastollisesti merkitsevä jokaisena kyselyvuonna 1994–2014, ja se koski kumpaakin blokkia (Johansson ym. 2022). D Sverigedemokraternan (SD) kannatus nousi 2,93 %:sta (2006) 12,9 %:iin (2014) (sv.Wikipedia). D, toissijainen
Mikä lukitsi linjan. Linjaa pitivät paikallaan neljä päätöstä: yksi äänestetty, kaksi allekirjoitettua ja yksi hallinnollinen. P Ensimmäinen oli vuoden 2008 työperäisen maahanmuuton uudistus, joka hyväksyttiin äänin 167 puolesta ja 128 vastaan (Riksdagen, votering 2008/09:SfU3). D Puolesta äänestivät allianssin puolueet M, FP, C ja KD sekä Miljöpartiet (MP), vastaan sosiaalidemokraatit (S) ja Vänsterpartiet (V). D
Toinen oli allianssin ja MP:n puitesopimus 3.3.2011 (Regeringen 3.3.2011). D Se lukitsi vuoden 2008 lain ja sulki pois työvoiman saatavuusharkinnan palauttamisen. D MP sai paperittomien lasten koulunkäyntioikeuden laajennuksen, neljännen migraatiotuomioistuimen ja enintään 1,7 mrd. SEK:n kustannukset. D
Sopimusteksti ei mainitse SD:tä, joka oli noussut valtiopäiville 20 paikalla vuonna 2010 (sv.Wikipedia). D, toissijainen Allianssin hallitus valitsi sitoutumisen MP:hen koko vaalikaudeksi, vaikka tapauskohtaiset enemmistöt tai sopimus S:n kanssa olivat vaihtoehtoja. P
Kolmas oli kuuden puolueen joulukuun sopimus 27.12.2014 (Decemberöverenskommelsen 27.12.2014). D Se oli budjettisopimus: suurimman ryhmittymän budjetti menee läpi, eivätkä allekirjoittajat esitä vaihtoehtoisia budjetteja. Teksti ei mainitse maahanmuuttoa eikä SD:tä. D
SD oli äänestänyt allianssin budjetin puolesta 3.12.2014, ja hallituksen budjetti kaatui (Wikipedia, December Agreement). D, toissijainen Allekirjoittajien tavoitteista riippumatta sopimus vei SD:ltä sen ainoan vipuvarren, budjettiäänestyksen, ja piti maahanmuuton poissa neuvottelupöydältä. P
Neljänneksi Migrationsverket myönsi 3.9.2013 pysyvän oleskeluluvan kaikille suojelua saaneille syyrialaisille ensimmäisenä EU-maana (SVT 3.9.2013). D, toissijainen Hallitus totesi myöhemmin vuoden 2016 väliaikaisen lain laskevan säännöt EU-oikeuden minimitasolle (prop. 2015/16:174). D Aiempi anteliaisuus oli siis kansallinen valinta eikä EU-oikeuden vaatimus, ja vuoden 2013 ratkaisun teki virasto. P
Toimittajista 41 % kannatti MP:tä vuonna 2011, SVT:llä 52 % (SVT 23.4.2014). D, toissijainen Äänestäjistä MP:tä kannatti 7 % vuonna 2014 (Oscarsson 13.8.2018). D Hypoteesi: toimittajakunnan puoluekanta kavensi maahanmuuttouutisoinnin kirjoa vuosina 2010–2015, ja testi on uutisoinnin sisällönanalyysi. H
Kenen hyväksi ja millä hyödyllä. Riksrevisionen ei löytänyt merkkejä kuntasektorin alikompensaatiosta, ja pakolaistulot ylittivät kulut lievästi joka vuosi 2011–2015 (RiR 2017:10). D Ilman huoltajaa tulleen lapsen sijoitus maksoi keskimäärin 1 634–1 729 SEK vuorokaudessa, ja korvaus oli 1 900 SEK (2016). D Suuret kaupungit raportoivat pienkuntia useammin vajetta. D Kuntasektorille vastaanotto oli nettotulo jo ennen kriisiä. P
Kuntasektorin tulos oli vuonna 2016 ennätykselliset 24,9 mrd. SEK, ja 98 % kunnista teki ylijäämää (SCB 7.3.2017). D Sektori kirjasi samana vuonna 7,9 mrd. SEK 9,8 mrd. SEK:n tilapäisestä pakolaisavustuksesta (sama SCB:n lähde). D Hallitus ei antanut avustuksen käytölle tarkkoja ohjeita (Interpellaatio 2015/16:422). D Avustus vastasi noin 80 %:a tuloksen 9,7 mrd. SEK:n parannuksesta (laskettu). D S:n ja MP:n hallituksen ilman tarkkoja käyttöohjeita jakama 9,8 mrd. SEK:n avustus toimi tulonsiirtona kunnille, ja kriisivuodesta tuli niiden ennätysvuosi. P
Kehitysavun kehyksestä käytettiin kotimaan vastaanottoon 13 % vuonna 2014 ja 22 % vuonna 2015 (Interpellaatio 2014/15:133; Riksdagen 1.4.2022). D Vuonna 2016 osuus oli 30 % eli 13 mrd. SEK, ja globaaleja ohjelmia leikattiin enintään 20 % (Sida/ReliefWeb). D Kehitysavun käyttö oli rahoitusvalinta: vastaanoton kasvu ei näkynyt uutena kotimaisena menona, ja kustannuksen kantoivat ohjelmat, joiden kohteilla ei ollut ruotsalaisia äänestäjiä. P
Opintoliittojen ja kansanopistojen avustus turvapaikanhakijatoimintaan kasvoi 105 milj. SEK:sta (2015) 212 milj. SEK:aan (2016) (Folkbildningsrådet 30.3.2017). D Yksityiset majoittajat saivat 76 % Migrationsverketin majoituskuluista vuonna 2015 (laskettu, RiR 2016:10). D Maksu määräytyi käytetyn vuodepaikan mukaan, 348 SEK henkeä kohden vuorokaudessa päivärahoineen (2015). D
Ilman huoltajaa tulleesta lapsesta korvattiin 1 900 SEK ja tyhjästä paikasta 1 600 SEK vuorokaudessa ilman kattoa (2010) (Realtid 14.10.2010). D Yli 1 000 yritystä laskutti Migrationsverketiä tammi–kesäkuussa 2015 (SVT 4.8.2015). D Jokarjo AB teki 120 milj. SEK:n tuloksen 747 milj. SEK:n liikevaihdolla vuonna 2016 (Dagens PS 16.5.2017). D
Peruste maksoi läsnäolosta ja tyhjästä paikasta, ei tuloksesta, ja lapsen 1 900 SEK:n korvaus oli sama 2010 ja 2016. D Peruste toimi tulonsiirtona tuottajille ja kunnille koko jakson. P
HVB-yritysten liikevoittomarginaali oli 11 % ja perhekotikonsulttien 17 % vuonna 2015 (Konkurrensverket 2017:8). D IK:n omistaman Attendon pääosin pakolaisvastaanottoa hoitanut tytäryhtiö teki 67 milj. SEK:n liikevoiton (raportoitu 2015) (Realtid 28.9.2015). D Toimiala ei kuitenkaan estänyt leikkausta: lapsikohtainen korvaus laski 1 350 SEK:aan 1.7.2017 alkaen. D
Työnantajien hyöty oli todellinen mutta kapea. P Vuoden 2008 kanavaa oli käyttänyt noin 2,5 % työnantajista, ja marjanpoimijoiden osuus luvista oli noin neljännes (2016) (skr. 2016/17:176). D Noin joka kahdeskymmenes lupa perustui keksittyyn työtarjoukseen (2016). D
Vaalitesti puhuu allianssin vaalimotiivia vastaan. P Euroopan ulkopuolella kasvaneista äänestäjistä allianssia kannatti 23 % ja kaikista 39 % vuonna 2014 (laskettu, Oscarsson 13.8.2018). D Moderaattien kannattajista 53 % halusi vähemmän pakolaisia vuonna 2012 (Sanandaji 16.9.2014). D, toissijainen
S:n kohdalla sama aineisto sopii vaalihyötyyn: Euroopan ulkopuolella kasvaneista 49 % kannatti S:ää, kaikista 31 % (2014). D S kuitenkin äänesti vuoden 2008 lakia vastaan. D Suurimmat rahavirrat osuivat kriisivuosiin 2015–2016, joten edut vahvistivat linjaa, mutta aineisto ei osoita niiden aiheuttaneen sitä. P
Raja. Lukitus ei auennut mielipiteen muuttuessa: linja kääntyi marraskuussa 2015, kun vastaanoton kapasiteetti petti, ja rajoittava kanta oli tuolloin 40 % (Demker 2024). P Väliaikainen laki laski säännöt EU-minimiin 20.7.2016 alkaen (prop. 2015/16:174). D Kuilua ei sulkenut äänestäjä vaan kapasiteetti. P
Kuilujakso. Aineistossa ei ole tanskalaista mielipidesarjaa, joten kuilua ei voi mitata. DF sai 21,1 % vuonna 2015 (Wikipedia, DF). D, toissijainen Socialdemokratiet äänesti oppositiosta L 87:n puolesta, ja laki hyväksyttiin 26.1.2016 äänin 81 puolesta ja 27 vastaan (Folketinget L 87). D
Laki siirsi tilapäisen suojelun saaneiden perheenyhdistämisen kolmen vuoden päähän ja salli arvoesineiden takavarikon. D Turvapaikkalinjassa suuret puolueet seurasivat äänestäjiä. P Poikkeus oli EU-kysymys: Venstre, Socialdemokratiet, Konservative, Radikale Venstre, SF ja Alternativet tukivat kyllää vuoden 2015 kansanäänestyksessä, ja 53,11 % äänesti ei (Wikipedia, 2015 referendum). D, toissijainen
Mikä lukitsi linjan. Tanskassa rakenne lukitsi toisen suunnan. P Marraskuussa 2015 hallitus esitti valtuutta velvoittaa kunnat ylläpitämään keskuksia ja varasi yksityisille vain rekisteröinnin, valvonnan, vartioinnin ja kuljetuksen (Regeringen 13.11.2015). D Alkuvuonna 2016 72 keskusta toimi kuuden operaattorin varassa: viisi kuntaa ja Punainen Risti (Rigsrevisionen 24/2016). D Kriisi ei pakottanut yksityiseen markkinaan: Venstren hallitus valitsi julkisen vastaanoton. P
Kunta saa 3 240 DKK kuukaudessa perusavustusta ja 92 014 DKK pakolaisen kuuden kuukauden työsuhteesta tai koulutuksesta (2025) (Satsvejledning 2025; Integrationsloven kap. 9). D Työllistymispalkkio nousi 48 440 DKK:sta (2015) 92 014 DKK:aan (2025) (KL 14.1.2015). D Kielikoulutuksen järjestäjä saa 30 % moduulin hinnasta alussa ja 70 % vasta hyväksytyn kokeen jälkeen (1.7.2016 alkaen) (Danskuddannelsesloven). D
Rakenne palkitsee asiakkuuden päättymisestä: kuukausittainen perusavustus on pieni ja tulospalkkio suuri. P Suomessa kunnille maksetaan Orpon hallituksen esityksen mukaan 2 300 € henkeä ja vuotta kohden tuloksesta riippumatta (2025) (HE 21/2024). D Tulosperusteinen malli oli käytössä EU-maassa, kun esitys annettiin, joten henkilöperuste oli valinta. P
EU-poikkeuksen vuoksi aseman määrittelydirektiivin vaatimus kansalaisten kanssa yhtäläisestä sosiaaliavusta ei sido Tanskaa, mutta sitoo Suomea ja Ruotsia (EUR-Lex 2011/95/EU). D Direktiivi koskee pakolaisen sosiaaliapua, ei valtion ja kunnan välistä korvausperustetta, joten se ei estä Suomea maksamasta tuloksesta. P
Sama ero näkyy kielikoulutuksessa: Tanska maksaa 70 % vasta hyväksytystä kokeesta, Suomi opiskelijapäivistä. D Suomessa valtakunnallinen päättötesti tuli käyttöön vasta 2025, noin 26 vuotta kotoutumislain jälkeen (ks. Synteesi). P Mittaamatta jättäminen oli päätös. P
Kenen hyväksi ja millä hyödyllä. Vastaanotossa ei syntynyt keskittynyttä yksityistä hyötyjää. P Työperäisessä kanavassa hyötyjä oli: Socialdemokratietin johtama hallitus avasi 1.4.2023 lisäpalkkarajan 375 000 DKK:n tasolle (nyidanmark.dk 1.4.2023). D Vuonna 2016 Folketingin enemmistö oli pakottanut Venstren hallituksen nostamaan tavallisen rajan 375 000 DKK:sta 400 000 DKK:aan (Altinget 7.1.2022; FM 8/2024). D
Frederiksen esitti vuoden 2018 elämäkerrassaan, että joukkomaahanmuuton kustannukset kaatuvat alemmille luokille (Wikipedia, Mette Frederiksen). D, toissijainen Hallituksessa hän avasi alemman palkkarajan, vaikka FH oli varoittanut palkkapaineesta (Altinget 7.1.2022). D Lausuman ja teon ero on havainto. P Avaukseen rakennettiin kuitenkin jarrut: lisäraja on indeksoitu (446 000 kruunua vuonna 2026) ja järjestelmä sulkeutuu, jos bruttotyöttömyys ylittää 3,75 % (nyidanmark.dk; FM 8/2024). D, P Ylin talousneuvos ei nähnyt merkkejä suurista haitoista (Altinget 7.1.2022). D
Valtiovarainministeriö arvioi lisäpalkkarajan tuovan noin 4 750 kokoaikaista vastaavaa työllistä ja 1,1 mrd. DKK julkiseen talouteen vuonna 2030 (FM 8/2024). D Tanska karsi negatiivisen nettovaikutuksen kanavia ja laajensi positiivista. P Pakolaisten hajasijoitusta hyödyntänyt tutkimus löysi matalasti koulutettujen syntyperäisten palkkojen nousun vuosina 1991–2008 (Foged ja Peri 2016). D
Norja on Suomen lähin pohjoismainen vertailukohta. P Kaupallisten toimijoiden osuus keskuksista nousi 12,5 %:sta (1990) 71,77 %:iin (2017) (Dok 8:154 S). D Viisi suurinta operaattoria sai UDI:lta noin 2,8 mrd. NOK tammikuusta 2015 alkaen, ja noin 1,5 mrd. NOK meni tyhjiksi jääneisiin paikkoihin (1/2015–9/2016). D Paikkaperusteessa tyhjä paikka oli operaattorille tuloa, ja peruste toimi tulonsiirtona tuottajille. P
Hero Norgen ylijäämä oli 25,5 milj. NOK (raportoitu 9/2016), ja yhtiö jakoi 14 milj. NOK osinkoa sekä 2011 että 2012 (Dok 8:154 S). D Vuonna 2023 ministeri Mehl ei pitänyt osinkokattoa tarkoituksenmukaisena, eikä UDI seurannut osinkoja (Stortinget 25.8.2023). D Seuraamatta jättäminen oli viraston päätös, ja sen tehtävä järjestelmässä on suojata voitot kritiikiltä. P UDI ei kuitenkaan nähnyt merkittäviä hinta- tai laatueroja yksityisten, järjestöjen ja kuntien keskusten välillä (2023). D
Raja. Tanskan raja oli toimeenpanossa: paluupainotuksesta huolimatta hylätyistä turvapaikanhakijoista poistui 196 vuonna 2024 ja 251 vuonna 2025 (Tal og fakta 2025). D Norjan toimialan voitot eivät pitäneet määriä ylhäällä, sillä hakemukset putosivat 31 145:stä (2015) 3 460:een (2016) (Wikipedia, Immigration to Norway). D, toissijainen
Kuilujakso. Syyskuussa 2023 reilu kuusi kymmenestä halusi Saksan ottavan vähemmän pakolaisia, toukokuussa 2023 52 % (infratest dimap 10/2023). D Ensihakemusten lasku alkoi vasta 2024 (Stuttgarter Zeitung 8.10.2024). D, toissijainen AfD sai 20,8 % toisista äänistä 23.2.2025 (Bundestag 14.3.2025). D
Mikä lukitsi linjan. Syyskuussa 2015 liittopoliisin johdolla oli valmiina noin 30-sivuinen käsky käännyttää maahantuloon oikeuttamattomat myös turvapaikkapyynnön jälkeen (Alexander 2017). D Käsky kirjoitettiin uudelleen viime hetkellä 13.9.2015, ja sisäministeri de Maizière kysyi, kestetäänkö rajalta tulevat kuvat. D
Kirjan mukaan ratkaisivat oikeudellinen epävarmuus ja rajakuvien pelko. D Työmarkkina- tai väestötavoitteita kirja ei mainitse ratkaisun perusteina. P Vaihtoehto oli kirjoitettu valmiiksi, ja Merkelin hallitus jätti sen käyttämättä. P Vuonna 2025 hallitus käytti samaa vaihtoehtoa saman EU-oikeuden alla ja jatkoi käännytyksiä, vaikka VG Berlin totesi ne lainvastaisiksi 2.6.2025 (VG Berlin 2.6.2025; AIDA). D Vuoden 2015 oikeudellinen este ei siis ollut ehdoton. P
Liittovaltion pakolais- ja maahanmuuttomenot olivat 20–29,8 mrd. € vuodessa 2016–2024 kaikissa hallituskokoonpanoissa (BT-Drs. 21/330). D Vuonna 2024 summasta 8,1 mrd. € meni pakolaisuuden syiden torjuntaan ulkomailla. D Suurimman kotimaisen erän muodostivat sosiaalietuudet, eivät palveluntuottajien sopimukset. P
Kenen hyväksi ja millä hyödyllä. Kotoutumiskurssien 1 615 järjestäjälle (2024) maksetaan 4,58 € osallistujaa ja oppituntia kohden 1.8.2022 alkaen (BT-Drs. 21/456). D Vuonna 2024 kursseihin käytettiin noin 1,2 mrd. €, ja uusia osallistujia oli 363 466. D Lokakuusta 2025 maksua leikattiin noin 10 % vähintään 17 osallistujan kursseilla (DVV 3/2026). D
Liittohallitus kieltäytyi julkaisemasta järjestäjäkohtaisia maksuja ja onnistumisosuuksia tietosuojaan ja liikesalaisuuksiin vedoten (BT-Drs. 21/4545). D Se ei pidä B1-tason saavuttaneiden osuutta sopivana laatumittarina. D Tuloksiin sidottu maksu ja tulosten julkaisu olivat käytettävissä olevia vaihtoehtoja. P Julkaisematta jättäminen on päätös, ja sen tehtävä järjestelmässä on suojata 1 615 järjestäjän noin 1,2 mrd. euron rahoitus kritiikiltä. P
Pääomasijoittaja Equistone omisti ORS:n 2013–2022 (Equistone). D Serco osti ORS:n enintään 44 milj. CHF:llä, kun yhtiön liikevaihto oli 110 milj. CHF (2021) (Serco 1.9.2022). D Joulukuussa 2023 Serco osti myös European Homecaren, jolla on Saksassa yli 100 yksikköä (ORS/EHC 14.12.2023). D
Kauppahinta suhteessa liikevaihtoon kertoo kohtuullisista katteista. P Työnantajajärjestö BDA vetoaa IAB:n lukuun 400 000 nettomaahanmuuttajaa vuodessa ja vaatii kolmansien maiden kansalaisten vuokratyökiellon poistamista (BDA 11.3.2025). D Luku on IAB:n skenaario, jossa työvoimapotentiaali pysyy vakiona vuoteen 2035, eikä suositus (IAB KB 25/2021). D
Vuonna 2025 BAMF hylkäsi 145 561 hakemusta, ja karkotuksia oli 22 787 eli 16 % hylkäysten määrästä (laskettu, BAMF 2026; bpb 22.6.2026). D Kohortit eivät ole yhteismitalliset, mutta toimeenpano jäi heikoksi kaikissa hallituskokoonpanoissa. P Kilpaileva selitys on M5: lähtömaiden yhteistyö ja muutoksenhaku rajaavat palautuksia myös Tanskassa ja Britanniassa. P
Raja. Toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistäminen keskeytettiin ajaksi 24.7.2025–23.7.2027 (AIDA). D Rajalla käännytettiin silti vain 993 turvapaikanhakijaa vuonna 2025 (lähteen otsikossa 933), kun ensihakemuksia oli 113 236 (Euronews 29.12.2025; BAMF 2026). D, toissijainen
Kuilujakso. Aineistossa ei ole hollantilaista mielipidesarjaa, joten kuilu näkyy vain vaaleissa. PVV menetti 11 paikkaa vuonna 2025, mutta PVV:n, JA21:n ja FVD:n yhteinen paikkamäärä nousi 41:stä 42:een (DNPP/RUG). D Rutte IV kaatui 7.7.2023 kiistaan perheenyhdistämisen rajaamisesta 200 henkeen kuukaudessa, jota ChristenUnie ja D66 vastustivat (Wikipedia, Fourth Rutte cabinet). D, toissijainen
Mikä lukitsi linjan. Linjaa lukitsivat vetopisteet. P Ensimmäinen kamari hylkäsi Asielnoodmaatregelenwetin 21.4.2026 äänin 44 vastaan ja 31 puolesta (Eerste Kamer 36704). D Raad van State oli antanut kielteisen lausunnon helmikuussa 2025 (NL Times 3.6.2025). D
Hallitus luopui hätävaltuuksista lokakuussa 2024, eikä EU-poikkeusta myönnetty (Wikipedia, Schoof cabinet). D, toissijainen Valtiollinen komissio suositti 15.1.2024 kasvua 40 000–60 000 hengellä vuodessa, kun kasvu oli 140 000 vuonna 2023 (DutchNews 15.1.2024). D Hallituksen vastaus 24.5.2024 siirsi valinnat seuraavalle hallitukselle (Rijksoverheid 24.5.2024). D
Työvoiman vuokrausyritysten määrä nousi noin 4 000:sta 14 000:een, kun lupavaatimus poistettiin 1998 (NOS 30.10.2020). D Noin 60 % työperäisistä siirtolaisista tuli niiden kautta (2020). D Sertifiointi siirrettiin seuraavalle hallitukselle (Tweede Kamer). D Siirto jätti voimaan vuoden 1998 ratkaisun, ja vuokratyöketju pysyi työperäisen maahanmuuton pääväylänä. P
Ministeri Van Gennip sanoi tammikuussa 2024, että halpa ulkomainen työvoima hyödyttää lähinnä työnantajia ja yhteiskunta maksaa (DutchNews 15.1.2024). D Vastauksen antoi kuitenkin 7.7.2023 kaatunut, toimitusministeristönä jatkanut hallitus, joten valintojen siirto on heikko näyttö lausuman ja teon kuilusta. P Vuoden 2026 hallitussopimus velvoittaa työnantajat järjestämään asunnon, eikä hallituksen ohjelmakirje aseta määrätavoitetta (Coalitieakkoord 30.1.2026; Beleidsbrief 24.4.2026). D
Kenen hyväksi ja millä hyödyllä. COA:n kulut nousivat 726 milj. eurosta (2021) 3,7 mrd. euroon (2025) (Binnenlands Bestuur 24.7.2024; Binnenlands Bestuur 28.8.2026). D Hätämajoitus oli 65 % kapasiteetista, ja asukas maksoi siellä 65 100 € vuodessa, tavallisessa keskuksessa 33 400 € (2025). D
Van der Valk -ketju sai noin 168 milj. € vuosina 2023–2024 (Welingelichte Kringen 21.7.2026). D, toissijainen Välittäjä LCHD osti huoneita noin 80 eurolla ja laskutti COA:lta 140–180 € henkeä ja yötä kohden (raportoitu 2026). D, toissijainen Vuoden 2025 alusta COA on tehnyt hotellisopimukset suoraan ilman välittäjiä (Aanhangsel Handelingen 18.7.2025). D
Vuokrat syntyivät rakenteellisen kapasiteetin puutteesta ja kuntien sijoituskiistasta, eivät näkyvästä lobbauksesta. P Lobbauksen puute ei osoita kaappauksen puutetta: julkista lobbausta ei tarvita, kun ostaja on kriisissä ilman omaa kapasiteettia. P Suorat sopimukset vuoden 2025 alusta näyttävät, että välittäjän kate oli purettavissa ostajan päätöksellä. P
Raja. Ensimmäinen kamari hyväksyi kaksistatuslain 21.4.2026 äänin 41 puolesta ja 34 vastaan, samana päivänä kuin se hylkäsi hätätoimilain (Eerste Kamer 36703). D PVV oli lähtenyt hallituksesta 3.6.2025, ennen kuin sen turvapaikkalaeista äänestettiin (NL Times 3.6.2025). D
Kuilujakso. Konservatiivien vuoden 2019 vaaliohjelma lupasi kokonaismäärien laskevan (Conservative manifesto 2019). D Nettosiirtolaisuus nousi 224 000:sta (vuosi kesäkuuhun 2019) 944 000:een (vuosi maaliskuuhun 2023) (valkoinen kirja 12.5.2025; ONS 27.11.2025). D Lupauksen jälkeen nettosiirtolaisuus yli nelinkertaistui (laskettu). D Vähentämistä halusi 57 % vuonna 2025 (British Future 27.11.2025). D
Jakson 2020–2023 vähentämistoiveesta aineistossa ei ole lukua. Kuilu näkyy siinä, että maahanmuuton nimesi tärkeäksi asiaksi noin 5 % vuonna 2020 (Migration Observatory 8.9.2026). D Linja ei siis ohittanut aktiivista vastustusta. P
Mikä lukitsi linjan. Brexitin jälkeen työ- ja opiskeluviisumit olivat kokonaan kansallisessa päätösvallassa. P Helmikuussa 2020 konservatiivihallitus laski taitovaatimuksen tasolta RQF6 tasolle RQF3 ja palkkarajan 30 000 punnasta 25 600 puntaan (GOV.UK 19.2.2020). D Samalla se keskeytti kiintiön ja poisti saatavuusharkinnan, vaikka sama asiakirja lupasi vähentää maahanmuuttoa. D
Maahanmuuton neuvoa-antava komitea (MAC) oli suositellut 2018, ettei erillistä matalan osaamisen reittiä avata (MAC 18.9.2018). D Helmikuussa 2022 hoitotyöntekijät lisättiin terveys- ja hoiva-alan viisumiin huollettavineen (MAC 27.4.2022). D MAC:n huhtikuun 2022 raportti nimesi vaihtoehdoksi rahoitetun vähimmäispalkan, aluksi 10,50 £ tunnilta. D Hallitus ohitti vuoden 2018 suosituksen ja piti reitin auki vaihtoehtoraportin jälkeenkin. P
Pulaluettelon 20 %:n alennus palkkatasosta oli voimassa huhtikuuhun 2024, ja MAC suositti sen poistoa palkkojen polkemisen riskin vuoksi (MAC 23.2.2024). D Vuonna 2023 hoitotyöntekijöille myönnettiin 89 236 viisumia, ja työviisumien 279 131 huollettavasta 73 % kuului terveys- ja hoiva-alan reittiin (Home Office 2023). D
Kenen hyväksi ja millä hyödyllä. MAC:n mukaan hoivan palkka on pohjimmiltaan hallituksen päätös, koska rahoitus on pääosin julkista (MAC 2024). D Valtio rahoittajana välttyi palkankorotuksilta valitsemalla viisumireitin. P Terveys- ja hoiva-alan reitin päähakijoiden elinkaarivaikutus oli keskimäärin 54 000 £ plussalla (MAC 17.12.2025). D Hoivatyöntekijöillä se oli 36 000 £ miinuksella ja aikuisella huollettavalla 67 000 £ miinuksella (tulokohortti 2022/23). D Keskiarvo peittää hoivatyöntekijät: palkkasäästö näkyi hoivabudjetissa, kustannus elinkaarilaskelmassa. P
Englannin korkeakoulujen ulkomaiset lukukausimaksut olivat 10 934 milj. £ eli 23,4 % tuloista 2023–24 (OfS 8.5.2025). D Viisumit sijoille 601–1 200 rankattuihin yliopistoihin kasvoivat 49 % vuosina 2021–2023, ja kärkisadan yliopistoissa ne laskivat 7 % (valkoinen kirja 12.5.2025). D Opiskeluviisumi toimi heikoimmin rankattujen yliopistojen rahoituslähteenä. P
Majoitussopimusten arvioitu kokonaiskustannus nousi 4,5 mrd. punnasta (2019) 15,3 mrd. puntaan (2025), ja toimittajien keskikate oli 7 % (NAO 7.5.2025). D Clearsprings teki 120,1 milj. £ voittoa ennen veroja tammikuussa 2024 päättyneellä tilikaudella (City AM 5.11.2025). D, toissijainen Emoyhtiö on saanut noin 183 milj. £ osinkoja vuodesta 2020, ja sen ainoa omistaja on Graham King. D, toissijainen
Ylivoittojen palautusehto oli sopimuksissa, ja viisi sopimusta ylitti rajan seitsemän kertaa 9/2019–8/2024 (NAO 7.5.2025). D Perintää ei yritetty ennen vuotta 2024 (Byline Times 27.10.2025). D, toissijainen Toukokuussa 2025 Clearspringsin 32 milj. £ ja Mearsin 13,8 milj. £ olivat maksamatta (HAC 13.5.2025). D Ehto oli sisäministeriön omissa sopimuksissa, ja käyttämättömänä se toimi tulonsiirtona majoitusyhtiöille. P
Purkuehto on ollut käytettävissä maaliskuusta 2026, mutta toukokuussa 2026 sisäministeriöllä ei ollut aikeita käyttää sitä, ja sisäministeri vetosi vaihtoehtojen puutteeseen (City AM 30.5.2026). D Ministeri sanoi hotellikäytöstä 9.2.2026 ”the right level is zero” (Hansard 9.2.2026). D Sopimusten päättymispäivä on 31.8.2029, ja purku vaatii 270 päivän irtisanomisajan (NAO 7.5.2025). D Puheessa tavoite on nolla, teoissa sopimukset jatkuvat. P
Järjestäytyneet edut hävisivät, kun näkyvyys palasi. P Hallitus ilmoitti 11.5.2025 hoivatyöntekijöiden ulkomaisen rekrytoinnin lopettamisesta, ja 41 % Englannin korkeakouluista teki alijäämää 2023–24 (GOV.UK 11.5.2025; OfS 8.5.2025). D
Raja. Raja oli näkyvyys. P Terveys- ja hoiva-alan päähakijoiden viisumit laskivat 91 % vuodesta 2023 vuoteen 2025, ja nettosiirtolaisuus oli 171 000 vuonna 2025 (Home Office 2025; ONS 21.5.2026). D
Maakohtaiset osiot (kuilujakso, mikä lukitsi linjan, kenen hyväksi ja millä hyödyllä, raja) avautuvat matriisista maan nimeä klikkaamalla. Ne ovat lähteen tekstiä sellaisenaan.
Eliitin ja kansan välinen kuilu on mitattu, ja se on suuri. Chatham Housen kymmenen maan kyselyssä eliitistä 57 % ja kansasta 25 % piti maahanmuuttoa hyvänä omalle maalle vuosina 2016–2017 (Chatham House 6/2017). D Ruotsin kansanedustajista 8 % ja äänestäjistä 43 % piti pakolaisten vähentämistä hyvänä ehdotuksena vuonna 2010 (Sundell, Politologerna 9.9.2015). D, toissijainen
Kuilu on kanavakohtainen. Kansa vastustaa ennen kaikkea humanitaarista maahanmuuttoa ja hyväksyy valikoidun työperäisen, ja politiikka on taipunut samaan jakoon. P Missä kuilu säilyi, sitä pitivät yllä rajoittavien puolueiden eristäminen, matala näkyvyys ja vetokohdat. P Linja murtui kapasiteetin rajaan tai vaaliuhkaan. P Eturyhmien vaikutuksesta ei löytynyt suoraa näyttöä. P Se ei todista, ettei vaikutusta ole: hiljaisena kautena linja pysyy ilman, että hyötyjän tarvitsee puhua. P
Ruotsin mekanismit eli MP-sopimus 2011, joulukuun sopimus 2014, Migrationsverketin harkinta ja kehitysapuvarat on kuvattu lähteineen osiossa Maavertailu: Ruotsi. P Sopimuksen motiivi on hypoteesi, jonka testinä ovat Sveriges Radion artikkeli 4380311 ja aikalaislausunnot. H Kuntien ja palveluntuottajien suurimmat hyödyt osuivat vuoteen 2016 eli vasta kriisiin, joka mursi lukituksen. P
| Maa | Kuilujakso | Linjaa pitänyt mekanismi | Mikä murtoi |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 2010–2015 | Sopimus MP:n kanssa 2011, joulukuun sopimus 2014, viraston harkinta, kehitysapuvarat | Vastaanottokapasiteetin pettäminen syksyllä 2015 |
| Iso-Britannia | 2020–2023 (vähentämistoive mitattu vasta 2025) | Matala näkyvyys, hoiva-alan viisumireitti | Näkyvyyden paluu, kiristyspaketti 12/2023 |
| Saksa | 2023–2025 | Viive, mekanismi dokumentoimatta | Ensihakemukset laskivat 2024 jo Scholzin hallituksen aikana; rajakäännytykset 5/2025 koskivat vain 993 hakijaa |
| Alankomaat | ei mitattu; vaaleissa rajoittava blokki 41 ja 42 paikkaa | Raad van State, Eerste Kamer, EU-oikeus | Osittain: kaksistatuslaki 4/2026 |
| Tanska | ei mitattu | Kuilu sulkeutui puolueiden lähentymisellä 2016 | Ei murtumaa; vuoden 2015 EU-varaumaäänestys koski pääosin Europolia |
Chatham Housen eliittiotoksessa oli 1 823 vastaajaa politiikasta, mediasta, elinkeinoelämästä ja järjestöistä, eikä Suomi ollut mukana (Chatham House 6/2017). D Eliitistä 35 % ja kansasta 55 % piti maahanmuuttoa hyvinvointivaltion rasitteena. Muslimimaista tulevan maahanmuuton pysäyttämistä kannatti eliitistä 32 % ja kansasta 56 % (sama lähde). D
Ruotsissa kansanedustajien ja äänestäjien ero pakolaiskysymyksessä oli tilastollisesti merkitsevä jokaisena kyselyvuonna 1994–2014 (Johansson ym., GU 2022). D Molempien blokkien poliitikot pitivät pakolaismäärän vähentämistä huonompana ajatuksena kuin äänestäjät. Kirjoittajat tulkitsevat ilmiön hiljaiseksi kartelliksi, joka hajosi Sverigedemokraterna-puolueen (SD) noustua, mutta eivät erota sitä vuoden 2015 kriisin vaikutuksesta. D
Ruotsissa rajoittava kanta oli suurin ryhmä mutta ei enemmistö: vuonna 2012 vastaajista 45 % piti pakolaisten vähentämistä hyvänä ja 29 % huonona ehdotuksena (Sanandaji, Realtid 16.9.2014). D, toissijainen Hallitusta johtaneen Moderaterna-puolueen kannattajista ehdotusta piti hyvänä 53 %. D, toissijainen Puolue piti linjan oman kannattajaenemmistönsä kantaa vastaan. P
Ruotsalaisista toimittajista 41 % kannatti Miljöpartiet-puoluetta vuonna 2011 (SVT 23.4.2014). D, toissijainen Puolueen osuus kaikista äänestäjistä oli 7 % vuonna 2014 (Oscarsson 13.8.2018). D Sama puolue oli vuoden 2011 sopimuksen osapuoli (ks. Ajuri 1). D
EVA:n kyselyssä 55 % suomalaisista katsoi vuonna 2023, että väestön ikääntyminen edellyttää maahanmuuton helpottamista (Yle 26.4.2023). D, toissijainen Se oli sarjan ensimmäinen enemmistö 25 vuoteen, ja koulutettujen ulkomaalaisten maahantulon edistämistä kannatti 81 %. Samassa kyselyssä yli puolet piti pakolaisten osuutta liian suurena, ja puolet halusi kiristää politiikkaa. D, toissijainen
Vuonna 2021 vastaajista 85 % piti turvapaikanhakua ja työperäistä maahanmuuttoa eri asioina, jotka on pidettävä erillään (EVA 29.6.2021). D Vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista 42 % kannatti ja 53 % vastusti Euroopan ulkopuolisen humanitaarisen maahanmuuton rajoittamista (MTV Uutiset 3/2023). D
Perussuomalaisten ehdokkaista rajoittamista kannatti 99 %, kokoomuksen 46 % ja keskustan 36 %. RKP:n, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaista rajoittamista kannatti pieni osa, jota lähde ei numeroi. D Ehdokkaita ei ole verrattu oman puolueen äänestäjiin, joten Suomen kuilu puolueittain jää mittaamatta. P Kuilu, jota ei mitata, ei näy poliittisena ongelmana. P
Äänestäjän teko eli ääni näytti rajoittavan kannan jo ennen vuoden 2015 turvapaikkapiikkiä. P Perussuomalaisten ääniosuus oli 4,1 % vuonna 2007 ja 19,1 % vuonna 2011 (Tilastokeskus 24.4.2019). D Ääniosuus oli 20,1 % vuonna 2023, ja syyskuussa 2026 julkaistussa HS/Verianin kyselyssä kannatus oli 15,0 % (Wikipedia: 2023 Finnish parliamentary election; Kaleva 16.9.2026). D, toissijainen
ESS-aineistossa 47,4 % suomalaisista halusi sallia monia tai joitakin maahanmuuttajia Euroopan ulkopuolisista köyhemmistä maista vuonna 2020 ja 50,5 % vuonna 2023 (RFBerlin 7.1.2025). D EU-keskiarvo laski samana aikana 62,5 %:sta 59,0 %:iin, ja lasku keskittyi ilman korkea-asteen tutkintoa oleviin. D Lähteen taulukoissa on sisäinen ristiriita, joten Suomen luvut on tarkistettava ESS:n perusaineistosta.
Isossa-Britanniassa 57 % halusi vähentää maahanmuuttoa vuonna 2025 ja 55 % vuonna 2026 (British Future 27.11.2025; British Future 21.5.2026). D Saksassa runsas kuusi kymmenestä halusi vähemmän pakolaisia syyskuussa 2023 (infratest dimap 10/2023). D Yhdysvalloissa 51 % halusi vähentää maahanmuuttoa yleisesti, mutta kunkin yksittäisen luokan vähentämistä kannatti 21–24 % (Levy, Wright & Citrin n. 2014). D
Kun aihe nousi näkyväksi, turvapaikka- ja perhesääntöjä kiristettiin ja määrät laskivat. P Ruotsissa jätettiin 162 877 turvapaikkahakemusta vuonna 2015 ja 6 737 vuonna 2025 (SCB). D Tanskassa hakemuksia oli 21 316 vuonna 2015 ja 1 959 vuonna 2025, mutta FES ei löydä vuoden 2019 paradigmanmuutokselle selvää vaikutusta hakemuksiin (Danmarks Statistik VAN5M; FES 12/2024). D
Työkanavat säilytettiin tai niitä laajennettiin. P De Haasin ryhmä luokitteli yli 6 500 politiikkamuutosta 45 maasta vuosilta 1945–2014, ja niistä 54 % löysensi ja 36 % kiristi sääntöjä (de Haas ym. 2014). D Matalan osaamistason maahantuloa vapautettiin johdonmukaisesti poliittisesta retoriikasta huolimatta. D Puhe kiristi, teko löysensi. P
Italian Meloni-hallitus nosti työviisumikiintiön noin 450 000:sta 497 550:een, kun kausi 2023–2025 vaihtui kauteen 2026–2028 (The Local IT 1.7.2025). D, toissijainen Vuosien 2023–2024 viisumeista vain 7,5–7,8 % muuttui oleskeluluviksi (sama lähde). D, toissijainen Saksa laski sinisen kortin palkkarajoja ja vakinaisti Länsi-Balkanin 50 000 hengen vuosikiintiön marraskuusta 2023 alkaen (Make it in Germany). D Kiristyskausi ei kaventanut työkanavaa Italiassa eikä Saksassa. P Ruotsi on poikkeus: työluvan palkkaraja nousi 80 %:sta 90 %:iin mediaanipalkasta 1.6.2026 (AIDA Sweden 30.7.2026). D
Seitsemän maan aineistossa vuosilta 1995–2010 kuilua selitti aiheen näkyvyys, ei rajoittavien puolueiden voima (Morales, Pilet & Ruedin 2015). D Politiikka vastaa mielipiteeseen, mutta viiveellä ja kanavittain. P
Isossa-Britanniassa linjaa piti matala näkyvyys. P Ipsosin mittarissa maahanmuuttoa tärkeänä kysymyksenä pitäneitä oli 56 % syyskuussa 2015, noin 5 % vuonna 2020 ja 51 % syyskuussa 2025 (Migration Observatory 8.9.2026). D Nettomaahanmuutto kasvoi hiljaisena kautena ja oli 944 000 henkeä maaliskuussa 2023 päättyneellä vuodella (ONS 27.11.2025). D Hiljainen kausi ei ollut tyhjiö: silloin tehtiin päätökset, joiden varassa luku kasvoi. P
Ford, Jennings ja Somerville kuvaavat Britannian vuodet 1997–2004 valikoivaksi vapauttamiseksi eturyhmien paineessa (Ford ym. 2015). D Hoiva-ala sai viisumireitin helmikuussa 2022 MAC:n joulukuun 2021 suosituksesta, vaikka MAC piti alirahoitusta perussyynä ja alan palkkaa pohjimmiltaan hallituksen päätöksenä (MAC 27.4.2022; MAC 2024). D Hallitus vastasi oman päätöksensä seuraukseen rekrytoinnilla. P
Vetokohdat hidastivat mutta eivät pysäyttäneet. P Alankomaiden ensimmäinen kamari hylkäsi turvapaikka-asioiden hätätoimilain 21.4.2026 äänin 44 vastaan ja 31 puolesta mutta hyväksyi samana päivänä kaksistatuslain (Eerste Kamer 36704; Eerste Kamer 36703). D EU-tuomioistuimen ratkaisu turvallisista alkuperämaista 1.8.2025 heikensi Italian Albania-menettelyä (AIDA Italy 14.9.2026). D
Saksa alkoi käännyttää turvapaikanhakijoita sisärajoilla toukokuussa 2025, kun AfD oli saanut helmikuun vaaleissa 20,8 % äänistä (AIDA Germany; Bundestag 14.3.2025). D Berliinin hallinto-oikeus totesi käännytykset lainvastaisiksi 2.6.2025, ja hallitus jatkoi niitä (VG Berlin 2.6.2025). D Tuomioistuimen ratkaisu ei sitonut hallitusta. P
Tanskassa kuilu sulkeutui puolueiden lähentymisellä. P Socialdemokratiet äänesti tammikuussa 2016 lain L 87 puolesta. Laki pidensi tilapäistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen odotusajan yhdestä kolmeen vuoteen (Folketinget L 87, 26.1.2016). D Dansk Folkeparti -puolueen ääniosuus oli 21,1 % vuonna 2015 ja 8,7 % vuonna 2019 (Wikipedia: Danish People's Party). D, toissijainen
Tanskan äänestäjät säilyttivät samalla rajoittamisen oikeudellisen liikkumavaran, mutta äänestyksen pääkysymys oli Europol-yhteistyö, joten se on heikko mittari maahanmuuttokuilusta. P Oikeus- ja sisäasioiden EU-varauman muuttaminen hävisi kansanäänestyksessä 3.12.2015: puolesta 46,9 %, vastaan 53,1 %. Muutosta kannattivat muun muassa Venstre ja Socialdemokratiet, ja vastaan olivat Dansk Folkeparti, Liberal Alliance ja Enhedslisten (Wikipedia: 2015 Danish EU opt-out referendum). D, toissijainen
Ruotsin linja murtui syksyllä 2015, kun vastaanottokapasiteetti petti. P SOM-kyselyssä pakolaisten vähentämistä kannatti tuolloin 40 %, ja osuus nousi 52 %:iin vasta vuonna 2016 (Demker 2/2024). D Linja ei reagoinut mielipiteeseen mutta reagoi kapasiteettiin. P
| Maa | Asetelma | Mitattu vaikutus | Kenelle | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | Saatavuusharkinnan poisto alueittain ja ammateittain, rekisterit 2011–2020 | −4,0 % (n. 1 121 €/v) viidessä vuodessa | työssä olleet kantasuomalaiset | Labore WP 352 1/2025 |
| Suomi | sama | −10,7 % (n. 1 790 €/v); tekijät varoittavat ennakkotrendeistä | matalapalkkaisin ammattineljännes | Labore WP 352 1/2025 |
| Suomi | sama | −9,7 % | EU:n ulkopuolelta aiemmin tulleet työntekijät | Labore WP 352 1/2025 |
| Suomi | sama | työllisyys +1,6–1,7 prosenttiyksikköä, pääosin paremmin palkatuissa ammateissa | kantasuomalaiset | Labore WP 352 1/2025 |
| Norja | EU:n itälaajentuminen 2004, altistuneimmat vs. vähiten altistuneet ammatit | −18 % palkkakehitys kymmenessä vuodessa | eniten altistuneet ammatit; tappion kantoivat aiemmat maahanmuuttajat | Bratsberg ym. 2023 |
| Iso-Britannia | 10 prosenttiyksikön nousu maahanmuuttajaosuudessa | −1,88 % | puoli- ja ammattitaidottomat palvelutyöt | Nickell & Saleheen 2015 |
| Saksa | raja-alue, prosenttiyksikön nousu tšekkiläisten työllisyysosuudessa | palkat −0,20 %, työllisyys −1,37 % | kouluttamattomat paikalliset | Dustmann ym. 2017 |
| Tanska | pakolaisten hajasijoitus 1991–2008, prosenttiyksikköä kohden | +1–1,8 % (siirtymä vähemmän ruumiilliseen työhön) | matalasti koulutetut kantatanskalaiset | Foged & Peri 2016 |
| Yhdysvallat | vähintään kymmenen vuoden aikaväli, kirjallisuuskatsaus | hyvin pieni keskivaikutus; haitta ensin aiemmille maahanmuuttajille, sitten kouluttamattomille | kantaväestö | NASEM 9/2016 |
Mittarit eivät ole keskenään vertailukelpoisia: osa on vaikutus prosenttiyksikköä kohden, osa viiden tai kymmenen vuoden kumulatiivinen ero. Siksi taulukko, ei yhteinen palkki.
Maahanmuuton keskivaikutus palkkoihin on lähellä nollaa. Suomessa saatavuusharkinnan poisto kuitenkin laski työssä olleiden kantasuomalaisten ansioita noin 4,0 % viidessä vuodessa (Labore WP 352 1/2025). D Tappiot keskittyivät matalapalkkaisiin ammatteihin, eikä yritysten kannattavuus noussut. D Hyöty päätyi siis muualle kuin voittoihin. P
Keskiarvo ja jakauma. Yhdysvaltain tiedeakatemioiden mukaan vaikutus kantaväestön palkkoihin on vähintään kymmenen vuoden aikavälillä hyvin pieni (NASEM 9/2016). D Haitta osuu ensin aiempiin maahanmuuttajiin ja sitten kouluttamattomiin kantaväestön työntekijöihin. D Keskiarvo peittää sen, kenelle lasku menee. P
Altistuneissa ryhmissä vaikutus on suuri. Norjassa EU:n itälaajentumisen jälkeen eniten altistuneiden ammattien palkkakehitys oli kymmenessä vuodessa 18 % heikompi kuin vähiten altistuneiden (Bratsberg ym. 2023). D Kantanorjalaiset siirtyivät muihin ammatteihin, ja tappion kantoivat aiemmat maahanmuuttajat. D
Britanniassa 10 prosenttiyksikön nousu maahanmuuttajaosuudessa laski puoli- ja ammattitaidottomien palvelutöiden palkkoja 1,88 % (Nickell & Saleheen 18.12.2015). D Saksan raja-alueella prosenttiyksikön nousu tšekkiläisten työllisyysosuudessa laski kouluttamattomien paikallisten palkkoja 0,20 % ja työllisyyttä 1,37 % (Dustmann ym. 2017). D Tanskassa pakolaisten hajasijoitus taas nosti matalasti koulutettujen kantatanskalaisten palkkoja 1–1,8 % prosenttiyksikköä kohden, koska he siirtyivät vähemmän ruumiilliseen työhön (Foged & Peri 2016). D
Suomen kausaalinäyttö. Labore käytti saatavuusharkinnan alueittaisia ja ammattikohtaisia poistoja sekä vuosien 2011–2020 rekistereitä (Labore WP 344 19.6.2024). D Viiden vuoden kuluttua työssä olleiden kantasuomalaisten ansiot olivat noin 1 121 € vuodessa eli 4,0 % pienemmät (Labore WP 352 1/2025). D EU:n ulkopuolelta tulleiden aiempien työntekijöiden ansiot laskivat 9,7 %, ja suurimmat tappiot kärsivät iäkkäämmät työntekijät. D
Ammatti- ja aluetasolla matalapalkkaisimman ammattineljänneksen ansiot laskivat noin 1 790 € vuodessa eli 10,7 %. D Tekijät varoittavat tämän arvion ennakkotrendeistä. D Lasku tuli vähentyneistä työtunneista ja pienemmästä palkkaliukumasta eli sopimuspalkan ylittävistä korotuksista, ei sopimuspalkan alituksesta. D Kantasuomalaisten työllisyys nousi 1,6–1,7 prosenttiyksikköä, pääosin paremmin palkatuissa ammateissa. D
Lisätyövoima tuli pääosin Suomessa jo asuneista EU:n ulkopuolisista. D Yritysten kannattavuus ei muuttunut, ja työn tuottavuus laski neljässä vuodessa (Labore WP 352 1/2025). D Suttonin rekisteritutkimus tukee jakoa: vaikutus on kielteinen alle 40. tulopersentiilin ja myönteinen 60. persentiilistä ylöspäin (Sutton, JFEA 2025). D Lasku osuu tulojakauman alapäähän ja hyöty yläpäähän. P
Työnantajien teot. Työnantajat voittivat hiljaisina kausina ja hävisivät, kun aihe nousi esiin. P Juuri tätä asiakaspolitiikan malli (M3) ennustaa. P
Ruotsi poisti työmarkkinatestin 2008. Allianssihallitus sopi 3.3.2011 Miljöpartietin kanssa, ettei testiä palauteta (Regeringen 3.3.2011). D
Vuoteen 2016 mennessä kanavaa oli käyttänyt tai yrittänyt käyttää noin 2,5 % työnantajista (skr. 2016/17:176). D Vuosina 2012–2014 yli 20 % siivous-, kampaamo- ja vähittäiskaupan luvanhaltijoista ansaitsi alle 13 000 kruunun kuukausirajan. D Hallituksen selvitys valtiopäiville kirjasi kanavan kapeuden, mutta matala raja pysyi 1.11.2023 asti. P Vuoden 2011 sopimus suojasi testitöntä järjestelmää, ja hyöty kasautui kapealle joukolle. P
Britannian väljät säännöt syntyivät 2020–2022, kun maahanmuuttoa piti tärkeänä kysymyksenä noin 5 % vastaajista vuonna 2020 (Migration Observatory 8.9.2026). D Konservatiivihallitus laski osaamisrajan RQF3-tasolle ja yleisen palkkarajan 25 600 puntaan sekä poisti työmarkkinatestin (GOV.UK 19.2.2020). D Samassa linjauksessa hallitus lupasi, ettei yleistä matalan osaamisen reittiä avata. Hoivatyöntekijöille reitti avattiin helmikuussa 2022 (MAC 27.4.2022). D Lupaus ja teko erosivat. P
Hoiva-alan tai yliopistojen lobbauksesta ennen näitä päätöksiä ei löytynyt primaarinäyttöä, joten hiljaisen kauden voitto on päätelmä. P Puute ei todista, ettei etua ajettu: lobbausta ei tarvita, kun hoivan pääasiallinen maksaja on julkinen valta ja palkka on hallituksen päätös (ks. Valtio hoivan rahoittajana). P
Näkyvänä kautena työnantajat hävisivät. Ruotsi nosti palkkalattian 80 %:iin mediaanipalkasta 1.11.2023 Svenskt Näringslivin vastustuksesta huolimatta (Migrationsverket 1.11.2023; SVT 4.5.2023). D Migrationsverket vaatii nyt uusilta luvilta 90 % mediaanista eli 34 470 kruunua kuukaudessa. Työnantajien vastustama 100 %:n esitys kaatui (Migrationsverket 2026; Svenskt Näringsliv 25.4.2024). D Tappio jäi osittaiseksi. P
Orpon hallitus (2023–) otti 1 600 euron tulorajan käyttöön 1.1.2025 Suomen Yrittäjien vastustuksesta huolimatta (VN 6.6.2024; Yrittäjät 29.1.2024). D EK on vaatinut saatavuusharkinnan poistoa ainakin vuoden 2023 vaaleja edeltäneestä ohjelmasta lähtien, eikä vaatimus ole toteutunut (EK 3/2026; SAK 23.3.2026). D Liike-elämän paine toi erityisasiantuntijoille kuuden kuukauden etsintäajan työpaikan menetyksen jälkeen, muille jäi kolme kuukautta (Verkkouutiset; Työmarkkinatori 23.5.2025). D Työnantajat hävisivät säännön mutta voittivat poikkeuksen. P
Puhe ja teko. EK:n vaaliohjelma tuomitsee hyväksikäytön eikä esitä palkkaperustetta (EK 3/2026). D Sen konkreettiset vaatimukset ovat saatavuusharkinnan poisto ja 1 600 euron rajan jäädyttäminen. D Ensimmäinen on juuri se sääntö, jonka poisto Laboren aineistossa laski ansioita matalapalkkaisissa ammateissa. P Puhe koskee hyväksikäyttöä. Vaatimukset koskevat niitä kahta sääntöä, jotka rajaavat halvemman työvoiman tuloa. P
Tanskan työnantajajärjestö DI vaati 2019 ulkomaisille tanskalaisia palkkaehtoja ja samalla palkkarajan laskua noin 427 000 kruunusta 350 000 kruunuun. Vaatimus epäonnistui (DI 21.2.2019). D Samassa ulostulossa puhe ja vaatimus osoittivat eri suuntiin. P
Työnantajilla oli vaihtoehtoja. Brittien raskaan kaluston kuljettajien mediaanituntipalkka nousi 13,1 % vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta pandemia sekoittaa vertailua (DfT 16.11.2023). D Yhdysvalloissa Bracero-työläisten poisto 1964 ei nostanut palkkoja, koska tilat koneellistivat (Clemens ym. 2018). D Palkan nosto ja koneellistaminen olivat tarjolla. Kun valtio avasi ulkomaisen rekrytoinnin, työnantajat valitsivat sen. P
Valtion teot. Valtio säätää palkkalattian mutta valvoo sitä ohuesti. P Ulkomaisen työvoiman valvontaan perustettiin 2005 noin 25 nimettyä tarkastajan virkaa, joita on myöhemmin täydennetty (ELA 2025). D Vuonna 2025 tehtiin yli 1 800 tarkastusta, ja vähimmäisehtoja tarkastaneista lähes 40 % löysi palkkapuutteita (Lupa- ja valvontavirasto 5.6.2026). D
Seuraamukset ovat kevyitä. Vuonna 2025 työperäisestä hyväksikäytöstä tehtiin 10 tutkintapyyntöä, ja metsäalan 70 tarkastusta 2019–2024 tuotti seitsemän sitovaa päätöstä (Lupa- ja valvontavirasto 5.6.2026; Yle 9.5.2025). D Aluehallintovirastot tekivät vuonna 2024 kaikkiaan 251 tutkintapyyntöä kaikista ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä epäilyistä. Edellinen luku koskee vain työperäistä hyväksikäyttöä (Yle 15.11.2025). D Valvoja löytää puutteet, mutta ketju katkeaa ennen seuraamusta. P Palkkalattia ilman seuraamusta on ilmoitus, ei este. P
Marraskuussa 2025 alipalkkaus ei ollut Suomessa sellaisenaan rikos. Norja kriminalisoi palkkavarkauden 2022 enintään kahden vuoden ja törkeänä kuuden vuoden rangaistusuhalla (Yle 15.11.2025). D Vaihtoehto oli siis olemassa. P Rikoslain muutos on hallituksen ja eduskunnan vallassa, eikä sitä tuotu voimaan Marinin hallituksen (2019–2023) eikä Orpon hallituksen aikana marraskuuhun 2025 mennessä. P Lain ja valvonnan välinen kuilu hyödyttää työnantajia ilman näkyvää lobbausta. P Se on M3:n ennustama matalan näkyvyyden kanava. P
Britannia salli pulalistan ammateissa palkan 80 %:iin alan vakiotasosta huhtikuuhun 2024, ja listalla oli noin 30 % kelpoisista ammattirooleista (MAC 23.2.2024). D Maahanmuuton neuvoa-antava komitea MAC suositteli poistoa, koska alennus mahdollisti kotimaisten työntekijöiden alihinnoittelun (MAC 3.10.2023). D Alennus ei ollut markkinan vaan valtion oma sääntö. P
Tanska avasi 1.4.2023 matalamman 375 000 kruunun lisäjärjestelmän, vaikka ammattiliittojen keskusjärjestö FH varoitti palkkojen painumisesta (nyidanmark.dk 1.4.2023; Altinget 7.1.2022). D EU-oikeus ei edellyttänyt laskua, joten matalampi raja oli harkinnanvarainen valinta varoituksesta huolimatta. P
Valtio hoivan rahoittajana. Britannia avasi hoivatyöntekijöille terveys- ja hoiva-alan viisumin helmikuussa 2022 MAC:n suosituksesta (MAC 27.4.2022). D MAC piti silti alirahoitusta alan työvoimaongelmien perussyynä ja suositteli täysin rahoitettua 10,50 punnan vähimmäistuntipalkkaa. D Koska rahoitus on pääosin julkista, hoivatyöntekijän palkka on MAC:n mukaan ”in essence a government decision” (MAC 2024). D
Helmikuussa 2024 MAC oli yhä huolissaan alalle juurtuneesta matalasta palkasta (MAC 23.2.2024). D Valtio valitsi siis ulkomaisen rekrytoinnin palkkarahoituksen sijaan. P Tämä on paljastettu preferenssi puhtaimmillaan: tieto, vaihtoehto ja päätösvalta olivat samalla toimijalla. P Rekrytointi päätettiin lopettaa 11.5.2025, ja hoiva-alan päähakijoiden viisumit vähenivät 91 % vuoden 2023 tasosta vuoteen 2025 (GOV.UK 11.5.2025; Home Office 2025). D Reitti oli koko ajan hallituksen käsissä. P
Kuka saa hyödyn. Jos kannattavuus ei nouse, hyöty päätyy hintoihin. P Norjan rakennusalalla kustannussäästö siirtyi kuluttajahintoihin (Bratsberg & Raaum 2012). D Yhdysvalloissa 10 %:n nousu matalasti koulutettujen maahanmuuttajien työvoimaosuudessa laski maahanmuuttajavaltaisten palvelujen hintoja noin 2 % (Cortes 2008). D
Hyötyjiä ovat siivous-, ravintola- ja hoivapalvelujen ostajat, eivät vain työnantajat. P Pohjoismaista hintatutkimusta ei löytynyt, ja oletus hyödyn kasautumisesta suurituloisille kotitalouksille on todentamatta. H Testi: kotitalouksien kulutustutkimuksen palveluostot tulokymmenyksittäin yhdistettynä ulkomaalaisvaltaisten alojen hintaindekseihin.
Veropohja-argumentti pätee kanavittain. Vuonna 2023 työperusteisella luvalla asuvat maksoivat suoria veroja ja maksuja noin 280 milj. € enemmän kuin saivat tulonsiirtoja (VATT Policy Brief 2/2026). D Perhe- ja suojeluperusteiset saivat noin 250 milj. € enemmän kuin maksoivat. D Suomessa kasvoi eniten juuri perhekanava (Eurostat migr_resfirst). D Kasvu osui kanavaan, joka on yhdessä suojelun kanssa miinuksella. P
| Maa | Mittari | Työ | Perhe | Humanitaarinen | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | Suorat verot ja maksut miinus tulonsiirrot, yhteensä 2023 | +280 milj. € | −250 milj. € yhdessä suojelun kanssa | sisältyy perhesarakkeeseen | VATT Policy Brief 2/2026 |
| Alankomaat | Elinkaaren nykyarvo henkeä kohden, 2016 euroa, toinen sukupolvi mukana | +125 000 € | −275 000 € | −475 000 € | Van de Beek ym. 2021 |
| Tanska | Vuotuinen nettovaikutus henkeä kohden, 2019 aineisto | +447 000 DKK (palkkarajajärjestelmä, 2025 taso) | −33 000 DKK (työperäisten perheenjäsenet) | ei eritelty; MENAPT-maahanmuuttajat −79 000 DKK | FM:n vastaus 10.6.2025; FM 2023 |
| Ruotsi | Elinkaaren nykyarvo henkeä kohden, diskonttokorko 1,5 % | ei eritelty; muut ulkomailla syntyneet +1 902 000 SEK | ei eritelty | −988 000 SEK (pakolaiset) | ETLA Raportti 176, toissijainen |
| Norja | Elinkaaren julkinen nettotulo, tulo 25-vuotiaana, diskonttokorko 4 %, 2014 NOK | ei eritelty; alkuperäalueittain Länsi +10,7 milj. NOK ja uudet EU-maat +3,5 milj. NOK | ei eritelty | ei eritelty; muu maailma −1,3 milj. NOK, pakolaisten kuuden ensimmäisen vuoden kulut puuttuvat | SSB 18.11.2015 |
| Iso-Britannia | Elinkaaren nykyarvo henkeä kohden, reaalikorko 3 %, tulokohortti 2022/23 | +689 000 £ (Skilled Worker ilman hoiva-alaa); hoivatyöntekijät −36 000 £ | −109 000 £ (puoliso); −67 000 £ (hoiva-alan aikuinen huollettava) | ei saatavilla | MAC 12/2025 |
| OECD, 25 maata | Kaikki maahanmuuttajat, % BKT:sta, keskiarvo 2006–2018: +1,56 (yksilöerät), +0,88 (ruuhkautuvat julkishyödykkeet), −0,16 (kaikki julkishyödykkeet; kantaväestöllä samalla perusteella −1,90) | ei kanavajakoa | ei kanavajakoa | ei kanavajakoa | OECD IMO 2021 |
VATT:n mittari ja sen rajat. VATT Datahuoneen 25.3.2026 julkaistu raportti laskee pääosin tuloverot ja työntekijän maksut miinus eläkkeet ja etuudet. Siitä puuttuvat arvonlisävero, työnantajan eläkemaksut ja julkiset palvelut (VATT Datahuone 25.3.2026). D Matti Sarvimäen mukaan luvut ovat siksi osittaisia (Yle 25.3.2026). D Lupaperuste on hetkikuva, koska useimmat pysyvät asukkaat tulivat ensin tilapäisellä luvalla. D
Vakioimattomana ulkomaalaistaustaiset olivat 2023 noin 100 milj. € plussalla ja kantasuomalaiset noin 5,5 mrd. € miinuksella ikärakenteen vuoksi (VATT Policy Brief 2/2026). D Ikä- ja sukupuolivakioituna kantasuomalaiset maksavat nettona noin 4 700 € henkeä kohden vuodessa enemmän, ja jokainen alkuperäryhmä jää vertailuryhmänsä alle (VATT Datahuone 25.3.2026). D Väite veropohjan ylläpidosta pätee siis väestörakenteen tasolla, ei henkeä kohden. P Vakioimaton plussa syntyy ikärakenteesta, eikä työkanavan tulos muuta sitä, että vakioituna jokainen ryhmä jää alle. P
Sama järjestys toistuu muissa maissa: työ on plussalla, perhe miinuksella ja humanitaarinen kanava selvimmin miinuksella. P
Mittarit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska osa on vuosilukuja ja osa elinkaaren nykyarvoja eri koroilla. P Alankomaiden arvio on kiistetty, koska se kohdistaa kaikki julkishyödykkeet henkilöille (Euronews 27.10.2025). D, toissijainen Kriitikoiden korjattu vuosiluku on noin 8,4 mrd. € eli alle 1 % BKT:sta. D, toissijainen
Britannian hoivatyöntekijät ovat elinkaaren yli miinuksella, vaikka he tulivat työviisumilla (MAC 12/2025). D Kun valtio valitsi rekrytoinnin palkkarahoituksen sijaan, se avasi samalla elinkaaren yli miinuksella olevan kanavan. P Norjassa öljyrahaston tuotto jakautuu useammalle asukkaalle. Siksi maahanmuutto kasvattaa julkisen talouden vajetta 10 500 kruunua asukasta kohden eli 2,5 % manner-Norjan BKT:sta vuosina 2025–2100 nollamuuttoon verrattuna (SSB 1.11.2017). D
Ennusteet nojaavat maahanmuuttoon. Tilastokeskus nosti 24.10.2024 pitkän aikavälin nettomuuttooletuksen 15 000:sta 40 000 henkeen vuodessa (Tilastokeskus 24.10.2024; ETK 24.10.2024). D Huoltosuhde heikkenee silti: huollettavia oli julkaisuhetkellä 62 sataa työikäistä kohden ja ennusteen mukaan 72 vuonna 2070. D Alhon mukaan 40 000 valittiin, koska se pitää väkiluvun suunnilleen ennallaan, ja hänen oma arvionsa on noin 24 000 (ETLA Brief 142 8.11.2024). D
ETK:n laskelmassa nollanettomuutto nostaisi TyEL-maksua 1,7 prosenttiyksikköä vuonna 2050 ja 4,1 prosenttiyksikköä vuonna 2085 verrattuna 15 000 hengen perusuraan (ETK 9.2.2023). D Työllisten osuus väestöstä on nollamuutossa korkeampi. D Maahanmuutto siis keventää maksua määrällä eikä työllisyysasteella. P ETK:n blogin mukaan uusi oletus laskee kestävää maksua enintään 2 prosenttiyksikköä, mutta ETK:n väliraportti 01/2025 raportoi kasvaneen nousupaineen ilman lukuja (ETK 01/2025). D
Valtiovarainministeriö ei omaksunut 40 000:ta. Sen perusura on 25 000 henkeä vuodessa, ja tulijoiden työllisyysasteen oletetaan jäävän pysyvästi noin 10 % alemmaksi (Sitra 21.5.2025). D, toissijainen Ministeriö ei siis toimi M4:n ennustamana maksimoijana. P
Saksassa IAB:n skenaariossa 400 000 hengen vuotuinen nettomuutto pitää työvoimapotentiaalin suunnilleen vakaana vuoteen 2035, kun vertailu-ura on 100 000 (IAB KB 25/2021). D Työnantajaliitto BDA nojasi lukuun maahanmuuttovaatimuksissaan maaliskuussa 2025 (BDA 11.3.2025). D Julkisessa käytössä skenaariosta tuli tarve. P
YK:n väestöosaston Replacement Migration (perusvuosi 2000) on skenaariolaskelma eikä suositus (UN DESA 2000). D EU:n potentiaalisen huoltosuhteen pitäminen vakiona olisi vaatinut vuosina 2000–2050 keskimäärin 13 480 000 nettomuuttajaa vuodessa, ja tekijät pitivät lukuja epärealistisina. D Suomen ennuste toistaa havainnon: muutto hidastaa huoltosuhteen heikkenemistä mutta ei estä sitä. P
Paljastunut preferenssi. M4 ennustaa, että valtio laajentaa työkanavaa ja rajaa perhe- ja humanitaarista kanavaa. P Suomi teki osittain päinvastoin. P
Perheperusteisten osuus ensimmäisistä oleskeluluvista nousi 48 %:iin vuonna 2025 (laskettu) (Eurostat migr_resfirst). D Työperusteiset luvat laskivat vuoden 2022 huipusta 15 575:stä 9 211:een vuonna 2025. D Orpon hallitus kiristi molempia kanavia, mutta työkanavan kiristykset ja heikko suhdanne purivat kovemmin kuin perhekanavan kiristykset. P Plussalla oleva kanava supistui, ja miinuksella olevan kanavan osuus kasvoi. P
Perhekanavaa piti auki kolme tekijää. P Ensiksi osa perheenjäsenistä tulee työ- ja opiskeluperusteisten huollettavina, mutta osuutta ei tiedetä. P Toiseksi pakolaisten perheiden kolmen kuukauden vapautus toimeentuloedellytyksestä on EU-direktiivin vähimmäistaso, ja kolmanneksi uudet epäämisperusteet tulivat voimaan vasta 1.9.2024 (HE 43/2016; EMN 2024). D Vapautuksessa liikkumavara oli käytetty, joten tältä osin kanavaa piti auki EU-oikeus (M5). P
Humanitaarinen kanava seurasi shokkeja ja lakia: myönteisiä ensimmäisen asteen turvapaikkapäätöksiä oli 7 070 vuonna 2016 ja 1 340 vuonna 2024 (Eurostat migr_asydcfsta). D Ainoa suoraan hallittava vipu on pakolaiskiintiö. Orpon hallitus laski sen 500:aan vuosina 2024 ja 2025, kun vaihteluväli oli vuosina 2001–2023 ollut 750–1 500 (EMN 2025). D Kun valtiolla oli suora vipu, se rajasi, kuten M4 ennustaa. P
Opiskelukanava hinnoiteltiin ylös. Orpon hallituksen esityksen mukaan EU:n ja ETA:n ulkopuolisten opiskelijoiden maksujen on katettava täysi kustannus 1.8.2026 alkaen, ja maksavien opiskelijoiden arvioidaan vähenevän kolmanneksella (HE 51/2024). D Hallitus tiesi vaikutuksen omasta esityksestään ja valitsi supistuksen. P Pitkän aikavälin veropohjaintressi ei tee näin, lyhyen aikavälin säästömotiivi tekee. P
Tanska optimoi valikoivasti. Muiden kuin perhe-, opiskelu- ja työperusteisten ensimmäisten lupien määrä laski 11 238:sta vuonna 2015 2 337:ään vuonna 2019 (Eurostat DK). D Työ- ja opiskeluluvat kasvoivat samaan aikaan ja jatkoivat kasvuaan vuoteen 2024. D
Tanskan valtiovarainministeriö arvioi 2023 avatun lisäjärjestelmän tuovan noin 4 750 kokoaikaista vastaavaa työllistä ja 1,1 mrd. kruunua julkiseen talouteen vuonna 2030 (FM 8/2024). D Vastanäyttö: ministeriön alkuperäkohtainen nettovaikutussarja on jäänyt vuoden 2019 aineistoon (FM:n vastaus 31.1.2025). D
Tanskassa kunta saa 92 014 kruunun tulospalkkion (2025), kun tulija on ollut kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti töissä kolmen vuoden sisällä (Satsvejledning 2025). D Kielikoulutuksen tuottaja saa 70 % moduulin hinnasta vasta hyväksytystä kokeesta (Danskuddannelsesloven). D Orpon hallituksen esityksen mukaan Suomen kunnat saavat laskennallista korvausta 2 300 € henkeä ja vuotta kohden 7 vuotta täyttäneistä ja 6 845 € nuoremmista tuloksesta riippumatta (HE 21/2024). D Tanska osoittaa, että tulosperusteinen maksu on EU-maassa mahdollinen. P Suomen panosperusteinen korvaus on valinta, ja sen funktio on tulonsiirto kunnille, ei tuloksen ostaminen. P
Alankomaissa muita ensimmäisiä lupia myönnettiin 40 877 vuonna 2024, vaikka turvapaikkamuuton elinkaarikustannukseksi oli 2021 arvioitu 475 000 € henkeä kohden (Eurostat NL; Van de Beek ym. 2021). D Fiskaalinen laskelma ei ohjannut maahanpääsyä, mutta turvapaikkapäätöksiä sitoo myös oikeus (M5). P
Instituutiot: eläkevakuuttajat ja korkeakoulut. Työeläkevakuuttajat ovat ketjussa kahdessa roolissa. P Omistajina ne ovat kotoutumisketjussa: joulukuussa 2025 Ilmarinen tuli Bravedon osakkaaksi ja Elo kasvatti osuuttaan, ja yhdessä niillä on hieman yli 20 % (Bravedo 21.1.2026). D Bravedoon kuuluvat vastaanottokeskuksia ylläpitävä Luona, kotoutumiskoulutusta myyvä Arffman ja henkilöstöpalveluyhtiö Barona (Bravedo, yhtiöt). D
Migri aloitti Orpon hallituksen aikana kesäkuussa 2025 paluukeskuskokeilun Luonan keskuksessa Vantaalla (EMN AMO Finland 2025; Luona). D Sama omistaja ylläpitää siis sekä vastaanottoa että palauttamista valmistelevaa keskusta. P Kiristys ei katkaissut rahavirtaa vaan toi samalle ylläpitäjälle uuden tuotteen. P Se on sopeutumista, joka säilyttää rahavirran, ei epäonnistumista. P Omistajaketju kattaa vastaanoton, kotoutumiskoulutuksen, henkilöstöpalvelut ja nyt paluun valmistelun. P
Varma omisti syksyllä 2021 20 % Mehiläisestä (Wikipedia: Mehiläinen). D, toissijainen Eläkejärjestelmänä vakuuttajien maksutaso riippuu ennusteiden maahanmuutosta, kuten ETK:n laskelmat osoittavat. P Molemmat roolit osoittavat samaan suuntaan: volyymi kasvattaa omistettujen yhtiöiden kysyntää ja keventää eläkemaksun painetta. P
Omistuksen ja maahanmuuttolinjan kytkös on päätelmä, sillä vakuuttajien lobbausta tietyn kanavan puolesta ei löytynyt. P Puuttuva lobbaus ei osoita, ettei kytköstä ole: julkista lobbausta ei tarvita, kun työmarkkinajärjestöjen hallitsemat eläkeyhtiöt omistavat alan yhtiöitä. P Dokumentoidut sidokset ovat Ilmarisen ja Elon yhteinen hieman yli 20 %:n osuus Bravedosta D ja Varman 20 %:n osuus Mehiläisestä syksyllä 2021. D, toissijainen Paljastetun preferenssin mittarina sijoitus painaa enemmän kuin lausunto. P
Englannin korkeakoulut saivat lukuvuonna 2023–24 ulkomaisista lukukausimaksuista 10 934 milj. puntaa eli 23,4 % kokonaistuloistaan (OfS 8.5.2025). D Suomen yliopistojen maksutulot olivat vuonna 2022 18,7 milj. € eli 0,6 % tuotoista ja ammattikorkeakoulujen 26,3 milj. € eli 2,3 % (HE 51/2024). D Orpon hallitus leikkaa silti yliopistojen perusrahoitusta 20 milj. € vuoteen 2027 mennessä odotettujen maksutulojen perusteella (Unifi 28.5.2024). D
Maksutulo korvaa budjettirahaa, mikä on säästömotiivi eikä veropohjamotiivi. P
Filippiinien kansalaisten työperusteiset ensimmäiset luvat nousivat 549:stä vuonna 2019 2 856:een vuonna 2023 (Eurostat PH). D Vuonna 2024 työluvat laskivat 1 484:ään ja perheperusteiset nousivat 1 665:een. D Sarja sopii hoivarekrytointiin ja sitä seuraavaan perheenyhdistämiseen, mutta yrityskohtaisia rekrytointilukuja ei löytynyt. P Lupaperusteen hetkikuva ei näe tällaista siirtymää työkanavasta perhekanavaan. P
Teot hylkäävät suunnitelmamallin (M1) ja tukevat kolmen mallin yhdistelmää. P Eliitin arvopreferenssi (M2) selittää osan kuilujaksoista. Asiakaspolitiikka (M3) selittää rakenteen muodon, ja shokit (M5) selittävät humanitaarisen volyymin huiput. Veropohjaintressi (M4) selittää vain työkanavan ja Tanskan. Taulukon näyttö lähteineen on edellisissä osioissa.
Tuomiot ovat lähteen omia. Osaväitteiden 1–5 tuki ei edellytä osaväitettä 6: rakenne tuottaa saman tuloksen ilman suunnittelijaa. Mitä M1:n hylkäys vaatii näytöksi: Aikomus.
Mallit eivät kilpaile samasta selityksestä. P Shokit tuovat humanitaarisen volyymin, ja eliitin normi pitää linjan hiljaisina kausina. Järjestäytyneet hyötyjät saavat sen, mikä shokista jää pysyväksi.
Suomessa läsnäolosta maksaminen säilyi tuloksista riippumatta, joten järjestelmän funktio on tulonsiirto tuottajille ja kunnille. P Hyötyjien aktiivista vaikutusta päätöksiin ei ole dokumentoitu. Siitä ei seuraa, ettei kaappausta ole. Julkista lobbausta ei tarvita, kun päättäjät istuvat tuottajien hallituksissa ja työmarkkinajärjestöjen hallitsemat eläkeyhtiöt omistavat alan yhtiöitä. P Suomessa Ilmarinen ja Elo ovat Bravedon osakkaita (Bravedo 21.1.2026). D
Suomen aikasarjojen räikkä (Kotoutusteollisuuden synty 2000–2026) ei toistu Ruotsissa, jossa vastaanottomarkkina purkautui 2016–2020. P
Rakenne ei ole väistämätön. Tanska rakensi toisenlaisen maksuperusteen: vastaanotto on julkista, kunta saa tulospalkkion työllistymisestä ja kielikoulutuksen tuottaja saa pääosan maksusta vasta hyväksytystä kokeesta D. Luvut, vuodet ja lähteet ovat alla olevassa peilissä; muualla sivulla niihin vain viitataan. Rivit vastaavat toisiaan kysymys kysymykseltä.
2 300 € henkeä ja vuotta kohden 7 vuotta täyttäneistä ja 6 845 € nuoremmista, tuloksesta riippumatta (2025) D
3 240 DKK kuukaudessa perusavustusta ja 92 014 DKK, kun pakolainen on ollut kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti töissä tai koulutuksessa kolmen vuoden sisällä (2025) D
Hallitusohjelma 2023 lupasi osin tulosperusteisen rahoituksen; HE 74/2026 toistaa lupauksen taustaosassa, eduskunnan vastaus 17.6.2026 ei mainitse sitä D
Työllistymispalkkio nousi 48 440 DKK:sta (2015) 92 014 DKK:aan (2025) D
Opiskelijatyöpäivästä (kotoutumiskoulutus työvoimakoulutuksena) D
30 % moduulin hinnasta alussa ja 70 % vasta hyväksytyn kokeen jälkeen (1.7.2016 alkaen) D
Yksityinen markkina vuodesta 2015, ensin Luona; kiinteistönomistajien kate 24–68 % (2016) D
Kunnat ja Punainen Risti: 2016 72 keskusta kuuden operaattorin varassa; yksityisille vain rekisteröinti, valvonta, vartiointi ja kuljetus D
Pääkaupunkiseudulla 15–20 % ja Turussa alle 10 % työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa kolme kuukautta koulutuksen jälkeen (2018); valtakunnallinen päättötesti vasta 26.5.2025, noin 26 vuotta lain jälkeen D
Tuottajan maksu on sidottu hyväksyttyyn kokeeseen, joten tulos mitataan jokaisesta moduulista P
Aseman määrittelydirektiivi koskee pakolaisen sosiaaliapua, ei valtion ja kunnan välistä korvausperustetta; se ei estä Suomea maksamasta tuloksesta P
P Valinta, ei väistämättömyys. Tanskan 30/70-maksu on ollut voimassa 1.7.2016 alkaen, ja tulosperusteinen kuntamalli oli käytössä EU-maassa, kun Suomen henkilöperusteinen esitys HE 21/2024 annettiin. Suomi kokeili tulosmaksua itse Koto-SIB-hankkeessa 2016–2019: julkinen sektori säästi arvioinnin mukaan noin 12 % osallistujaa kohden, ja malli jäi kokeiluksi (TEM/VATT 4.9.2024) D. Mittausrajoite ei selitä, miksi Suomi ei seurannut: tieto, vaihtoehto ja päätösvalta olivat samalla toimijalla.
Peili ei laske hypoteettisia säästöjä eikä summaa siitä, ”paljonko Suomi on maksanut turhaan”. Suomen putki vaiheittain: Putki. Vastanäyttö tulosmittareista: Falsifiointi.
Tanska rakensi toisenlaisen maksuperusteen. P Vastaanottoa ylläpitivät 2016 kunnat ja Punainen Risti, ja yksityisiä toimijoita on vain reunoilla. D Kunta saa tulospalkkion työllistymisestä, ja kielikoulutuksen tuottaja saa 70 % maksusta vasta hyväksytystä kokeesta. D Maksuperuste ei riipu Tanskan EU-erivapaudesta. P
Suomessa tieto tuloksista oli olemassa. Uudenmaan ELY-keskuksen selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla kolme kuukautta kotoutumiskoulutuksen jälkeen ”Työllistyneenä, työllistettynä tai työllistymistä edistävässä palvelussa on 15–20 prosenttia opiskelijoista” (Uudenmaan ELY 2018). D Turussa ”Työssä tai työllistettynä on ollut alle 10 prosenttia aloittaneista tai päättäneistä”. D
VTV päätti kotoutumiskoulutuksen tarkastuksen 15/2018 jälkiseurannan 10.5.2022: ”Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.” Perusteena oli, että ”Jälkiseurannan perusteella tarkastuskohteessa on tapahtunut tarkastuksen suositusten suuntaista kehitystä” (VTV jälkiseuranta 10.5.2022). D Saman jälkiseurannan mukaan kielitaidon päättötestaus, tuottajien tulosvertailu ja työllistymisen seuranta olivat vasta suunnitteilla tai kesken. D Työllistymistieto oli luotettavasti saatavissa vain Tilastokeskuksen rekistereistä. D Valvoja päätti seurannan suunnitelmien perusteella ennen tuloksia. P
Opetushallitus otti valtakunnallisen kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestin käyttöön 26.5.2025 vuonna 2025 alkaneissa koulutuksissa (OPH 26.5.2025). D Tavoite oli ”lisätä kotoutumiskoulutuksen kielitaidon arvioinnin luotettavuutta ja valtakunnallista vertailukelpoisuutta”. D Kotoutumislaki (493/1999) tuli voimaan 1999, joten valtakunnallisesti vertailukelpoista päättötestiä ei ollut noin 26 vuoteen (laskettu). P Mittaamatta jättäminen oli päätös, ja sen tehtävä järjestelmässä on suojata rahoitusta kritiikiltä. P
Orpon hallitus lupasi tulosperusteisuutta hallitusohjelmassa 2023, mutta sitä ei löydy laista eikä eduskunnan vastauksesta 2026. D Maksuperusteen valinta on Suomen oma, ei EU:n. P Paljastettu preferenssi on panosperusteinen rahoitus. P Vuodesta 2027 se kulkee valtionosuuskaavan kautta, ja samalla tavoitellaan 30 miljoonan euron säästöä ja koulutusuudistuksesta 15 miljoonan euron säästöä. D
Orpon hallituksella oli tieto, vaihtoehto ja oma lupaus, ja rahoitus jäi panosperusteiseksi. P Se on poliittinen suojelupäätös, ei jäykkyys. P Valtionosuudessa korvaus ei enää näy omana momenttinaan. P
Yksikään tutkituista asiakirjoista ei aseta väestön koostumuksen muutosta tavoitteeksi. P Suomen ohjelmat perustelevat maahanmuuttoa työvoimalla, huoltosuhteella ja humanitaarisilla velvoitteilla, eikä niissä ole koostumusta koskevaa lukua (MINS 1/2006; VTV 13/2012). D Teot näyttävät kanavittaista valikointia. Suunnitelmamalli M1 ei saa tukea, ja eliitin arvopreferenssi M2 saa rajattua tukea. P
M1 ja M2 ennustavat eri tekoja. Järjestelmä luetaan teoista, ja lausunto kelpaa näytöksi vain teon rinnalla.
| Testi | M1 Suunnitelma | M2 Eliitin arvopreferenssi |
|---|---|---|
| Asiakirja | Koostumuksen muutos tavoitteena, mieluiten lukuna | Monimuotoisuus arvona päättäjien omissa teksteissä |
| Kanavavalinta | Valitaan koostumusta eniten muuttava kanava, vaikka vähemmän muuttava saavuttaa ilmoitetun tavoitteen | Valitaan laajentava linja, vaikka realistinen rajoittava vaihtoehto on tiedossa ja kansa vastustaa |
| Pysyvyys | Linja kestää näkyvyyden ja vaalitappiot, ja maat etenevät samaan suuntaan | Linja kestää vastustuksen, kunnes kustannus tulee näkyväksi |
| Kumoava havainto | Nopeat käännökset ja maiden eriytyminen | Eliitti seuraa mielipidettä viiveettä |
M1 ei läpäise yhtään testiä. P Asiakirjoissa ei ole koostumustavoitetta, Neather kiisti juonen, Saksan ratkaisu 2015 oli improvisaatiota ja maat kääntyivät eri aikoina eri syistä. P Kanavavalinnat suosivat valikointia, eivät korvaamista. P
M2 läpäisee kanavavalinnan testin osittain Ruotsissa 2010–2015, jossa rajoittava kanta oli suuri vähemmistö ja vuonna 2012 suhteellinen enemmistö. P Saksan 2015 ratkaisusta aineistossa ei ole mielipidetietoa. Kirja selittää ratkaisun oikeudellisella riskillä ja kuvien pelolla, mikä sopii myös riskinkarttamiseen. P Mitattu arvokuilu tukee tulkintaa. P
Linjan kääntyminen kustannuksen tullessa näkyväksi on M2:n ennusteen mukaista. P M2:ta heikentää se, että Ruotsin asennekuilu kapeni 2018 alkaen, vaikka ei sulkeutunut (Johansson ym. 2022). D
YK:n väestöosaston raportti Replacement Migration laski vuonna 2000 kuusi skenaariota vuosille 2000–2050 (UN DESA 2000). D EU:n kokonaisväestön säilyttäminen olisi vaatinut 47 miljoonaa ja huoltosuhteen säilyttäminen 674 miljoonaa nettomaahanmuuttajaa. Raportti kutsuu suurinta skenaariota ”totally unrealistic”, nimeää vaihtoehdoksi työiän noston noin 75 vuoteen eikä suosittele mitään. D Se on laskelma, ei ohjelma. P
AAP FactCheck arvioi 21.1.2026 vääräksi väitteen, että raportti on korvaussuunnitelma (AAP 21.1.2026). D
Renaud Camus esitti vuonna 2011 teesin, jonka mukaan eliitit korvaavat eurooppalaiset väestöt tarkoituksella (Wikipedia: Great Replacement). D, toissijainen Valtavirran lähteet kuvaavat sen salaliittoteoriana, jonka väestölaskelmia tutkijat pitävät liioiteltuina. D, toissijainen
Andrew Neather, Blairin hallituksen entinen puheenkirjoittaja, kirjoitti 23.10.2009, että ministerien harkittu linja vuodesta 2000 oli avata maa laajalle maahanmuutolle (Wikipedia: Premiership of Tony Blair). D, toissijainen Hänen mukaansa yksi sivutarkoitus oli ”rub the Right's nose in diversity” (Wikipedia: Andrew Neather). D, toissijainen Kolme päivää myöhemmin hän sanoi päätavoitteen olleen osaajapula ja kiisti juonen (Spectator 26.10.2009). D, toissijainen
Teko on dokumentoitu. Työlupajärjestelmää laajennettiin vuodesta 2000, ja maahanmuuttoministeri Barbara Roche esitteli hallitun maahanmuuton linjan puheessaan 11.9.2000 (Wikipedia: Barbara Roche). D, toissijainen Heinäkuussa 2000 Ipsosin kyselyssä väitteen liian suuresta maahanmuuttajamäärästä hyväksyjiä oli 49 prosenttiyksikköä enemmän kuin torjujia (Ipsos). D Hallitus valitsi linjan vastoin selvää mielipidettä. P Valinta sopii M2:een ja M3:een, ei koordinoituun suunnitelmaan. P
Tapaukseen liitetyn sisäministeriön raportin RDS Occasional Paper 67 (2000/2001) sisältö on tarkistamatta. Hypoteesi: raportin luonnoksista poistettiin sosiaalisia tavoitteita; testinä ovat alkuperäinen raportti ja tiedonsaantipyynnöllä julkaistut luonnokset. H
Saksan liittopoliisilla oli 13.9.2015 valmiina noin 30-sivuinen käsky käännyttää rajalla myös turvapaikkaa hakevat (Alexander 2017). D Merkel ilmaisi epäilyksiä antamatta kyllä- tai ei-vastausta, ja sisäministeri de Maizière määräsi käännytyskohdan poistettavaksi. Kirjan mukaan ratkaisivat oikeudellinen epävarmuus ja kysymys ”Halten wir die entsprechenden Bilder aus?”. D
Alexander kuvaa syyskuun 2015 avaamista improvisaatioksi, jossa pitkäaikaista avointa rajaa ei tavoiteltu (The Berliner 6.4.2017). D Improvisaatio ei ollut vahinko. Vaihtoehto oli paperilla, ja liittohallitus jätti sen käyttämättä. P Vuonna 2025 hallitus käytti samaa käännytystä (AIDA Germany). D EU-oikeus ei ollut välillä muuttunut, joten este ei ollut mahdottomuus. P Berliinin hallinto-oikeus kuitenkin totesi käytännön lainvastaiseksi, ja käännytettyjä hakijoita oli vain 993, joten vuoden 2015 oikeudellinen huoli ei ollut perusteeton. P
YK:n yleiskokous hyväksyi siirtolaisuuden Global Compactin 19.12.2018 äänin 152 puolesta ja 5 vastaan, ja YK kuvaa sopimusta oikeudellisesti sitomattomaksi (UN News 12/2018). D Suomi äänesti puolesta, ja vastaan asettuivat vain oppositiossa olleet perussuomalaiset (Wikipedia: Global Compact for Migration). D, toissijainen
Vuoden 2006 maahanmuuttopoliittinen ohjelma perusteli työperäistä maahanmuuttoa työikäisten yli 300 000 hengen vähenemisellä vuoteen 2030 (MINS 1/2006). D Tavoitteina olivat myös YK:n pakolaisjärjestön suojelutyön tukeminen sekä moniarvoinen, monikulttuurinen ja syrjimätön yhteiskunta. D Määrällistä tavoitetta ohjelmassa ei ole. D Monikulttuurisuus on ohjelmassa arvo, ei väestötavoite. P
VTV totesi vuonna 2012, ettei työperäisen maahanmuuton edistäminen ollut konkretisoitunut (VTV 13/2012). D Marinin hallitus tavoitteli työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 huoltosuhteen ja kestävyysvajeen vuoksi (MTV Uutiset n. 2021). D, toissijainen Orpon hallitus ei asettanut määrää, ja Purra torjui RKP:n ehdottaman 40 000 hengen vuotuisen nettomaahanmuuttositoumuksen (MTV Uutiset n. 2024–2025). D, toissijainen
Ratkaiseva testi on kanavan valinta. Vuoden 2006 ohjelma itse totesi, ettei maahanmuutto yksin ratkaise työvoimapulaa (MINS 1/2006). D Työvoimatavoitteeseen pääsee koostumusta vähiten muuttaen kotimaisella aktivoinnilla ja seuraavaksi valikoidulla työperäisellä kanavalla. P
Suomen ilmoitettu tavoite oli työvoima, mutta suurin toteutunut kanava on perhe, joka ei palvele tavoitetta suoraan. P Perheperusteisia ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin 8 436 vuonna 2015 ja 21 555 vuonna 2025, jolloin niiden osuus oli 48 % (Eurostat migr_resfirst). D Järjestelmän suurin tuote on siis perhemuutto, ei sen ilmoittama työvoima. P
Vuoden 2016 tulovaatimus koski suojelua saaneiden perheitä (Migri 29.6.2016). D Perhekanavan yleisiä ehtoja kiristettiin 1.9.2024 (EMN Maahanmuutto ja turvapaikka 2024). D Aineisto ei osoita yleisiä kiristyksiä tätä ennen. P
Orpon hallitus kiristi työkanavaa 1 600 euron kuukausitulorajalla 1.1.2025 ja työttömyysajan rajalla 11.6.2025 (EMN Maahanmuutto ja turvapaikka 2024; Työmarkkinatori 23.5.2025). D Työperusteisia ensimmäisiä lupia myönnettiin 15 575 vuonna 2022 ja 9 211 vuonna 2025 (Eurostat migr_resfirst). D Kotimainen vaihtoehto kulki rinnalla 100 000 lisätyöllisen tavoitteena (Wikipedia: Orpo Cabinet). D, toissijainen
Suomen teot eivät maksimoi koostumuksen muutosta. P Pakolaiskiintiö oli 500 henkeä vuosina 2024 ja 2025 (EMN Key figures 2025), ja itäraja on ollut kiinni joulukuusta 2023 (EMN Maahanmuutto ja turvapaikka 2024). D
Työperusteiset luvat vähenivät 41 % huipusta, kun perheperusteiset pysyivät lähes huipputasollaan: 22 115 (2023), 19 954 (2024) ja 21 555 (2025). D Kiristys osui siis kanavaan, joka palvelee ilmoitettua tavoitetta. P Perhekanava kasvaa aiemmin myönnettyjen lupien seurauksena. Tämä sopii aiempien päätösten sidoksiin (M5) paremmin kuin suunnitelmaan. P
Orpon hallituksen ohjelma lupasi muuttaa kotoutumiskoulutuksen rahoituksen osin tulosperusteiseksi, ja hallituksen esitys HE 74/2026 toistaa lupauksen taustaosassaan (HE 74/2026). D Esitys kokoaa rahoituksen kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 1.1.2027 alkaen. D Eduskunnan vastauksessa 17.6.2026 tulosperusteista maksua ei mainita (EV 111/2026). D
Lupauksen ja lain ero on paljastettu preferenssi: panosperusteinen rahoitus säilyi. P Sen säilyttivät Orpon hallitus esityksellään ja eduskunta vastauksellaan. P Tämä sopii asiakaspolitiikkaan (M3), mutta ei osoita koostumusta koskevaa tarkoitusta. P
Ruotsin allianssi ja MP hyväksyivät vuoden 2008 työperäisen uudistuksen äänin 167–128 (Riksdagen bet. 2008/09:SfU3). D Hallitus kuvasi vuoden 2016 väliaikaisen lain laskevan säännökset tilapäisesti EU-oikeuden minimitasolle, joten aiemmat turvapaikkasäännöt ylittivät minimin (prop. 2015/16:174). D Ylitys oli kotimainen valinta, sillä sama EU-oikeus salli minimitason koko ajan. P
Sosiaalidemokraattien ja MP:n hallitus, joka oli pitänyt säännöt ennallaan, käänsi linjan marraskuussa 2015 (Migrationsverket 27.10.2025). D Tiukennettu väliaikainen laki tuli voimaan 20.7.2016 (lagen.nu SFS 2016:752). D Käännös osoittaa linjan rajan, ei suunnitelmaa. P
Tanska leikkasi humanitaarista ja laajensi työperäistä kanavaa. P Pakolaisstatuksen saaneiden lupia oli 10 783 vuonna 2015 ja 861 vuonna 2025, EU:n ulkopuolisia työlupia 22 131 vuonna 2025 (Danmarks Statistik VAN66). D Socialdemokratiet-puolueen johtama hallitus otti 1.4.2023 käyttöön 375 000 kruunun vuotuisen lisäpalkkarajan (nyidanmark.dk 1.4.2023). D
Frederiksenin vuoden 2018 elämäkerran mukaan massamaahanmuuton kustannukset osuvat alempiin luokkiin (Wikipedia: Mette Frederiksen). D, toissijainen Valtiovarainministeriö arvioi lisäpalkkarajan tuovan noin 4 750 kokoaikaista vastaavaa työllistä ja 1,1 miljardia kruunua julkiseen talouteen vuonna 2030 (FM 8/2024). D
Lausunnon ja teon ero on havainto. Lausunto puhui alempien luokkien suojaamisesta, teko avasi matalamman palkkarajan. P Raja on kuitenkin indeksoitu, ja järjestelmä sulkeutuu korkean työttömyyden aikana. P Tanska valikoi odotetun julkistalousvaikutuksen mukaan, ja koostumus muuttuu sivutuotteena (M4). P Ei-länsimaisten maahanmuuttajien ja jälkeläisten osuus väestöstä oli 6,2 % vuonna 2008 ja 10,8 % vuonna 2026 (Danmarks Statistik FOLK1E). D
Ison-Britannian helmikuun 2020 pistejärjestelmä laski osaamisvaatimuksen tasolta RQF6 tasolle RQF3 ja yleisen palkkarajan 30 000 punnasta 25 600 puntaan vuodessa (GOV.UK 19.2.2020). D Konservatiivien vuoden 2019 vaaliohjelma lupasi, että ”overall numbers will come down” (Conservative manifesto 2019). D Hoitajat ja heidän perheenjäsenensä pääsivät viisumireitille helmikuussa 2022, vaikka vuoden 2020 linjaus oli torjunut yleisen matalan osaamisen reitin (MAC 27.4.2022). D
Työviisumien perheenjäseniä oli 279 131 vuonna 2023, ja heistä 73 % tuli terveys- ja hoivareitin kautta (Home Office 2023). D Nettomaahanmuutto nousi 224 000 hengestä kesäkuussa 2019 päättyneellä vuodella 944 000 henkeen maaliskuussa 2023 päättyneellä (White paper 12.5.2025; ONS 27.11.2025). D Konservatiivihallitus valitsi laajennuksen vastoin omaa vaalilupaustaan, eikä EU-oikeus tai ihmisoikeussopimus sitonut työviisumeja. P
MAC nimesi hoiva-alan korjaukseksi täysin rahoitetun 10,50 punnan vähimmäistuntipalkan (MAC 27.4.2022). D Hallitus piti reitin auki ja valitsi ulkomaisen rekrytoinnin palkkarahoituksen sijaan. P Joulukuussa 2023 hallitus ilmoitti kieltävänsä hoivatyöntekijöiden perheenjäsenet ja nostavansa yleisen palkkarajan 38 700 puntaan vuodessa (GOV.UK 4.12.2023). D Terveys- ja hoivareitin päähakijat vähenivät 91 % vuodesta 2023 vuoteen 2025, ja nettomaahanmuutto oli 171 000 henkeä vuonna 2025 (Home Office 2025; ONS 21.5.2026). D
Tuloveron maksaa yläpää. Yli 40 000 euroa ansainneet eli 22 % veronmaksajista maksoivat 95,8 % valtion ansiotuloverosta vuonna 2017 (Verkkouutiset, Tilastokeskuksen luvut). D, toissijainen Kaikista tuloveroista sama ryhmä maksoi noin 65 %. D, toissijainen Muut kustannukset kantaa alapää, joten näyttö jakaa kantaväestön luokan ja asuinalueen mukaan. P
Kuka maksaa. Vuoden 2013 aineistossa kotitaloudet maksoivat keskimäärin enemmän kuin saivat seitsemännestä tulokymmenyksestä ylöspäin (Tilastokeskus 26.10.2015). D Vuonna 2010 ylin kymmenys maksoi 29,9 % veroista ja maksuista, alin kymmenys 1,3 % (Tilastokeskus 23.5.2012). D Sote-uudistuksen jälkeen valtion ansiotulovero oli 21 234 milj. € ja kunnallisvero 9 609 milj. € vuonna 2024 (Veronmaksajat 31.3.2026). D
Arvonlisävero ja valmisteverot puuttuvat näistä luvuista, ja ne ovat tuloihin nähden vähemmän progressiivisia. P Kustannus ei myöskään ole pelkkää veroa: tarveharkintaisten palvelujen ruuhka osuu niiden pienituloisiin käyttäjiin. P Suurituloinen maksaa enemmän veroja, pienituloinen kantaa enemmän naapurusto-, koulu-, asunto- ja työmarkkinakustannuksia. P
Asuinalue. Helsingissä vieraskielisten osuus oli vuoden 2025 lopussa hieman yli 21 %, kun se kymmenen vuotta aiemmin oli 14 % (Helsinki 27.10.2026). D Osalla alueista noin puolet asukkaista ja noin 60 % lapsista on ulkomaalaistaustaisia (Helsinki 21.1.2025). D Merilahden oppilaaksiottoalueella alle 16-vuotiaista yli 60 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2023, Tehtaankadun alueella alle 10 % (Verkkouutiset 13.1.2026). D, toissijainen
Käyttäytyminen painaa enemmän kuin kyselyt, eikä kyselyaineistoa koottu tähän. Kantaväestö välttää muuttoa maahanmuuttajakeskittymiin enemmän kuin muuttaa niistä pois (Vilkama 2012). D, käyttäytyminen Vuosina 2005–2014 matalimman tulo- ja koulutustason oppilaaksiottoalueet menettivät joka vuosi suomenkielisiä alle kouluikäisiä (Kvartti 3/2019). D, käyttäytyminen
Suurituloisten kantasuomalaisten lapsiperheiden muutot reagoivat oppilaaksiottoalueen rajoihin eniten (Kauppinen ym. 2021). D, käyttäytyminen Koulun testitulosten yhden keskihajonnan nousu nostaa asuntojen hintoja noin 3 %, ja preemio seuraa oppilaiden sosioekonomista taustaa (Harjunen ym. 2018). D, käyttäytyminen Poistuminen on hinnoiteltu. Suurituloinen ostaa sen, pienituloinen ei samalla tavalla. P
Ruotsissa kantaväestö kokonaisuutena ei muuttanut merkitsevästi pois. Omistusasujien poismuutto kuitenkin kasvoi noin 0,35 henkeä jokaista uutta pakolaista kohden, ja vuokralaiset jäivät asuntojonojen lukitsemina (IFAU WP 2018:12). D, käyttäytyminen Tanskassa muuttavat myös vanhemmat kotitaloudet ja sosiaalisen vuokra-asunnon asukkaat, eikä tulotaso muuta reaktiota (Boje-Kovacs ym. 2025). D, käyttäytyminen Näille alueille muuttavat kantatanskalaiset ovat nuoria, pienituloisia ja lapsettomia, ja asuntojen hinta laskee noin 10 %, kun ei-länsimaisten osuus nousee 30 prosenttiyksikköä. D
Koulu. Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa vieraskielisiä oli 31,9 % oppilaista syksyllä 2025 (Espoo, osavuosikatsaus 3/2025). D Helsingissä 15–20 % oppilaista käy koulua oman oppilaaksiottoalueensa ulkopuolella, ja aktiiviset valitsijat ovat koulutetumpia (Bernelius & Kosunen 2023). D, käyttäytyminen Valinnan seurauksena korkean vieraskielisosuuden kouluihin jäävät kantaväestön oppilaat ovat useammin pienituloisista perheistä. P
PISA 2022:ssa matematiikan perustason alle jäi 58 % ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisista ja 22 % kantaväestön oppilaista (JYU 30.9.2024). D Ero kapenee sosioekonomisen taustan vakioinnissa, ja lukusujuvuus selittää siitä jopa puolet. D Vertaisvaikutusta kantaoppilaiden tuloksiin ei ole Suomessa kausaalisesti osoitettu. P
Asunnot. Helsingissä 48 % vieraskielisistä ja 21 % suomenkielisistä asui ARA-vuokra-asunnoissa vuoden 2008 aineistossa (Helsinki, Tilastoja 2011). D Hekan kotitalouksista yli puolet kuuluu kolmeen alimpaan tulokymmenykseen, ylin kymmenys puuttuu lähes kokonaan, ja asunnot jaetaan tarveharkinnalla (Helsinki 2022). D
Vastanäyttö: saman ohjeen mukaan vieraskielisten osuus Hekan asukkaista on suunnilleen Helsingin keskiarvo. D Kilpailu kohtuuhintaisista asunnoista käydään joka tapauksessa tulojakauman alapuoliskossa. P
Työmarkkinat. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisia oli majoitus- ja ravitsemusalan työvoimasta 29 %, hallinto- ja tukipalveluista 22 % ja tieto- ja viestintäalalta 16 % (Tilastokeskus 27.5.2025). D Helsingin kaupungin siivoustyöntekijöistä 55 % ja johdosta 1 % oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2023 lopussa (Helsinki 1.4.2026). D Kilpailu kohdistuu matalasti koulutettuihin, ja koulutetut kohtaavat sitä lähinnä tieto- ja viestintäalalla. P
Rikollisuus. Kustannus on todellinen ja yksi muiden joukossa. P Maahanmuuttajataustaisia oli 19 % muiden kuin liikennerikosten epäillyistä vuonna 2024 (Helsingin yliopisto 10.4.2026). D Ikävakioidut tasot olivat korkeammat seksuaali- ja väkivaltarikoksissa ja hieman matalammat varkauksissa. D Tilastokeskuksen vuoden 2024 luvuissa ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen taso oli noin 1,4-kertainen, eikä lukua ole ilmoitettu vakioiduksi (Verkkouutiset). D, toissijainen
Länsiaasialaistaustaisten 18–29-vuotiaiden miesten ero samanikäisiin suomalaismiehiin on ikä- ja sukupuolivakioituna noin 2,5-kertainen. D, toissijainen Tilastokeskuksen Kimmo Haapakangas selittää suuren osan eroista ikärakenteella. D, toissijainen Luvut ovat epäilyjä, eivät henkilöitä tai tuomioita. D, toissijainen
Tanskassa MENAPT-maista polveutuvien miesten ikävakioitu rikoslaki-indeksi oli 309 vuonna 2023, kun kaikkien miesten taso on 100 (UIM 21.10.2025). D Kaikkien tuomioiden indeksi oli ikä- ja sosioekonomisesti vakioituna noin 270, ja MENAPT-maista tulleilla miehillä vastaavat luvut olivat 218 ja 177. D Sosioekonominen vakiointi selittää siis osan erosta, ei kaikkea. P
Ruotsissa ulkomailla syntyneiden raaka riskisuhde oli 2,36 vuosina 2007–2018, ja vakiointi pienensi eroja huomattavasti, mutta merkittävä osa jäi (Brå 25.8.2021). D Brå:n mukaan luvut ovat epäilyjä eivätkä tuomioita, ja aiempi rikollisuus vaikuttaa osin tuloihin ja koulutukseen, mikä sekoittaa vakiointia. D
Suomalaistutkimuksen mukaan korkean rikosriskin ryhmissä myös uhriksi joutumisen riski on korkea, ja merkittävä osa rikoksista tapahtuu ryhmän sisällä (Lehti ym. 2014). D Erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat suuremmat kuin maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. D Kantaväestön uhriutumisesta asuinalueen tai tulotason mukaan ei löytynyt aineistoa, joten altistuminen läheisyyden kautta on päätelmä. P
Näyttö ei siis jaa kantaväestöä yhtenä ryhmänä maksajiin ja kärsijöihin, vaan luokan ja asuinalueen mukaan. P Ylimmät tulokymmenykset maksavat suurimman osan tuloverosta ja ostavat poistumisen asuntomarkkinoilla. P Alimmat kymmenykset jäävät alueille, kouluihin, asuntojonoihin ja aloille, joissa muut kustannukset kertyvät. P
Mitä ei tiedetä. Eliitin omasta asumisesta ja lasten kouluista ei löytynyt aineistoa, joka yhdistäisi tulokymmenyksen tai ammatin alueen maahanmuuttajaosuuteen. P Ruotsissa muuttoreaktio oli sama vanhempien syntymämaasta riippumatta, ja Tanskassa vain pienituloisten maahanmuuttajien tulo laukaisi sen (IFAU WP 2018:12; Boje-Kovacs ym. 2025). D Suomessa etnisyys ja köyhyyden keskittymä korreloivat niin vahvasti, ettei kumpaakaan ole erotettu välttämisen syyksi. P
Kyse ei ole suunnitelmasta vaan rakenteesta, joka toimii ilman suunnittelijaa. P Rakenne pitää linjan paikallaan hiljaisina kausina ja kääntyy vasta, kun kustannus tulee näkyväksi. P Suomessa sama rakenne laajeni uudelleen, kun volyymi palasi 2022. D Ruotsissa ja Tanskassa vastaavaa paluuta ei näy. P
Työnimi on hiljaisen kauden kartelli. Sanaa käytetään Johanssonin ym. merkityksessä: puolueiden yhtenevä linja ilman todettua sopimusta. P Kartelli ei tarvitse sopimusta. Se tarvitsee hiljaisuuden, jossa kustannus ei näy ja hyöty on järjestäytynyt. P Kun aihe tulee näkyväksi, kartelli murtuu, kuten Ruotsissa 2015 ja Britanniassa 2023. P
Tekee rajoittamisesta poliittisesti kalliin ja eristää sitä ajavat puolueet
Ruotsin kuilu 1994–2014, MP-sopimus 2011, joulukuun sopimus 2014; toimittajien puoluekannan vaikutus on testaamaton hypoteesi
Kestää vain niin kauan kuin aihe on hiljaa
Siirtää kustannuksen kanaviin, joissa se ei näy uutena menona
Ruotsin kehitysavusta 13 % (2014) ja 22 % (2015) vastaanottoon, DAC-maiden keskiarvo noin 9 % (2015, laskettu); Suomen korvaukset valtionosuuteen 2027; ohut palkkavalvonta
Kapasiteetin pettäminen tekee kustannuksen näkyväksi
Hyötyvät maksumallin ja sopimusten säilymisestä ja sopeutuvat kiristykseen; aktiivista puolustusta ei ole dokumentoitu
Läsnäolomaksut, Britannian majoitussopimukset, Bravedon kolme haaraa, paluukeskus
Eivät estä leikkauksia näkyvänä kautena
Valitsee lyhyen aikavälin säästön: ulkomaisen rekrytoinnin palkkarahoituksen sijaan, maksutulon budjettirahan sijaan
Britannian hoiva-ala, Suomen opiskelijamaksut ja yliopistojen perusrahoituksen leikkaus
Ei selitä perhe- ja humanitaarista kanavaa
Voimat eivät tarvitse koordinaatiota. P Jokainen toimii omasta syystään. Ne osuvat samaan suuntaan, koska hyöty on järjestäytynyttä ja kustannus hajautunutta. P
Hypoteesi on osittain oikeassa rakenteesta mutta aineiston perusteella väärässä tarkoituksesta. P Aineisto ei osoita suunnitelmaa. Se osoittaa rakenteen, joka tuottaa saman tuloksen ilman suunnittelijaa, ja tekijät, jotka jättivät sen ennalleen. P
Rakenne ei jaa kustannusta kansalle vaan luokille. P Ylin viidennes maksaa suurimman osan tuloverosta ja ostaa poistumisen asuinalueella ja koulussa. P Alin puolisko kantaa palkka- ja asuntokustannukset. P Ylin viidennes maksaa rahalla, alin puolisko arjellaan. P
Koulu- ja turvallisuuskustannusten kohdentumista tuloryhmittäin ei ole Suomessa mitattu. H Mittaamattomuus palvelee linjaa: kustannus, jota ei mitata, ei näy päätöksissä. P EU:ssa asenteiden kiristyminen keskittyy ilman korkea-asteen tutkintoa oleviin (ks. Kuilu). D
Tästä seuraa vertailun keskeinen hypoteesi: eliitin arvopreferenssi on eliitille halpa. H Testi: kootaan poliittisen ja hallinnollisen eliitin asuin- ja koulunvalinnat suhteessa alueen maahanmuuttajaosuuteen. Aineistoa ei löytynyt yhdestäkään vertailumaasta. Tämä on vertailun tärkein avoin kysymys.
Luokka selittää myös, miksi alkuperäinen hypoteesi on epätarkka. P Kantaväestö ei ole yksi maksaja eikä yksi uhri. Veroina kustannus osuu ylempiin tuloryhmiin ja muina kustannuksina alempiin. Vastustus keskittyy koulutustasoltaan alempiin. P
Humanitaarisen volyymin huiput tulevat sodista ja kriiseistä. P Britannian 2021–2023 huippu oli poikkeus, sillä sen tuottivat konservatiivihallituksen kotimaiset viisumivalinnat. D Rakenne päättää, mitä huipuista jää pysyväksi.
Suomessa vuoden 2015 kriisi loi yksityisen markkinan. D Vuonna 2022 samat yhtiöt palasivat suurimpina, ja vuoden 2025 kiristys toi uuden tuotteen, paluukeskuksen (ks. Kotoutusteollisuuden synty 2000–2026). D Kiristys ei lopettanut markkinaa vaan vaihtoi sen tuotteen. P Tämä on sopeutumista, joka pitää rahavirran käynnissä, ei epäonnistumista. P
Ruotsin 1 900 kruunun lapsikorvaus, Norjan maksut tyhjistä paikoista ja Britannian vuoden 2019 sopimukset toimivat samoin. P Maksusääntö oli olemassa ennen shokkia, ja shokki teki siitä suuren hyödyn. Suurimmat voitot syntyivät kriiseissä, joten hyötyjät eivät aiheuttaneet volyymia. P Niiden ei tarvinnutkaan. Siirron hoiti maksusääntö, jonka julkinen valta oli kirjoittanut ennen kriisiä ja jätti voimaan sen aikana. P
Ruotsissa rakenne purkautui 2016–2020, Suomessa ja Britanniassa se säilyi supistettuna. P
Aineisto ei osoita, että eliitit tavoittelisivat väestön koostumuksen muutosta. Ne hyväksyvät sen sivutuotteena, koska linja palvelee järjestäytyneitä etuja ja vastaa eliitin omaa normia. P
Tekijät ovat nimettävissä. Orpon hallitus ja eduskunta säilyttivät panosperusteisen rahoituksen 2026. P Britannian konservatiivihallitus avasi hoivareitin vastoin omaa vaalilupaustaan. P Ruotsin hallitukset pitivät turvapaikkasäännöt EU-minimin yläpuolella vuoteen 2016. P
Hypoteesi, jonka mukaan muut kuin verokustannukset ohittavat eliitin, on testaamaton. H Rahoitus kulkee kanavissa, joissa kustannus ei näy. P Vastustus ohitetaan, kunnes kapasiteetti pettää tai vastustus muuttuu vaaliuhkaksi. Silloin linja kääntyy. P
Suomessa ja Britanniassa kiristykset ovat muuttaneet rakenteen muotoa purkamatta sitä. P Ruotsissa vastaanottomarkkina purkautui 2016–2020. P Purku on siis valittavissa, ja sen tekemättä jättäminen on valinta. P
Yhdeksän havaintoa rajaa synteesiä, ja ne on pidettävä mukana, kun mallia käytetään julkisesti. D, P Ne eivät kumoa rakennetta, mutta ne osoittavat, mihin sen voima ei ulotu.
Avoimet testit. Ratkaisevin puuttuva tieto on eliitin oma käyttäytyminen: jos arvopreferenssi on eliitille halpa, sen pitäisi näkyä asuin- ja koulunvalinnoissa. H
Jokaisen väitteen lähde on linkitetty tekstiin, yhteensä yli 240 lähdettä. Aineisto haettiin ja tarkistettiin 29.–30.10.2026. Merkintä D, toissijainen tarkoittaa, ettei lukua ole tarkistettu alkuperäisestä lähteestä. Alla ovat keskeiset ensisijaiset lähteet maittain. Tutkimusmuistiinpanot (englanniksi) ja riippumaton tarkastusraportti ovat erillisessä tiedostopaketissa.
Suomi
Ruotsi
Tanska ja Norja
Saksa ja Alankomaat
Iso-Britannia
Vertailututkimus
Sivuston kaikki testit ja avoimet kysymykset yhdellä sivulla: Falsifiointi. Instituutioteorioiden vertailu, joka päätyy samaan synteesiin: Mekanismit. Systeemimalli, jossa Tanskan maksuperuste on vipupiste: Systeemimalli.