Tapaus · Pääoma

Rakentajat, vuokranantajat ja pankit

Rakentajat, vuokranantajat ja lainoittajat eivät puolusta maahanmuuton volyymia sellaisenaan. Ne puolustavat kanavia, joiden kautta volyymi muuttuu niiden tuloksi: korkotukea, valtion takausta, suoramaksua ja käyttöastetta. Kun kanava oli uhattuna, ne toimivat. Kun uhattuna oli volyymi jonkun toisen kanavassa, ne vaikenivat. P

Kolme toimialaa ja neljä kanavaa: korkotuki, valtion takaus, suoramaksu ja käyttöaste. Tapaus jatkaa samaa ketjun logiikkaa kuin Woltin ketju ja asumisen haara Asuminen.

Kysymys, menetelmä, koordinaation asteet K0–K3 ja merkinnät

Kysymys. Miten rakennusteollisuuden, vuokranantajien ja pankkien tulot, taseet ja riskit riippuvat maahanmuuton volyymista? Mitä nämä toimijat ovat tehneet volyymin puolesta silloin, kun niillä oli valtaa ja vaihtoehtoja?

Intressi ja edistäminen erotetaan. Rakenteellinen intressi tarkoittaa, että toimijan liikevaihto, käyttöaste, vakuusarvo tai maksuvarmuus kasvaa volyymin mukana. Intressi on olemassa, vaikka kukaan toimijan johdossa ei haluaisi mitään. Edistäminen on teko: lausunto, vaatimus budjettiriihessä, tilattu laskelma, vaaliraha tai henkilösiirto. Dokumentti erottaa nämä kaksi jokaisen toimijan kohdalla.

Paljastettu preferenssi. Toimijaa arvioidaan sen mukaan, mitä se teki, ei sen mukaan, mitä se ilmoitti tavoitteekseen. Ratkaisevia ovat hetket, jolloin kanavaa kiristettiin tai tukea leikattiin: kuka vastusti, mitä vaadittiin tilalle ja mihin raha siirtyi. POSIWID koskee myös tukijärjestelmiä. Kun asumiseen liittyvien tukien suoramaksu laajenee ja maksunsaajittaista tilastoa ei julkaista, järjestelmä tekee vuokranantajan kassavirrasta varman ja jättää sen seuraamatta. Se on järjestelmän tehtävä, ei sivuvaikutus.

Neljä kanavaa. Jokaiselle toimialalle testataan samat neljä kanavaa:

Kysyntä: väestönkasvu asuntojen, vuokrasopimusten ja asuntolainojen kysyntänä.
Työvoima: halvempi ja joustavampi työvoiman tarjonta.
Julkinen maksaja: asumistuki, toimeentulotuki ja korkotuki, jotka tekevät pienituloisesta vuokralaisesta maksukykyisen.
Tase: väestökehitys vakuusarvona, eläkemaksupohjana ja vuokratuottona.

Koordinaatio. Koordinaatio luokitellaan neljään asteeseen. K0 on rinnakkainen toiminta: sama intressi, ei yhteyttä. K1 on institutionaalinen: yhteinen elin tai yhteinen tilaus. K2 on verkosto: henkilöt, omistukset ja hallituspaikat. K3 on sovittu toiminta, ja se vaatii asiakirjan. Asteet K0–K2 päätellään rakenteesta ja teoista.

Kolme sääntöä. Strateginen tietämättömyys on teko. Kun tietoa ei tuoteta tai luovuteta, kysytään, kuka pimeydestä hyötyy (sääntö A). Kaappaus tarkistetaan rakenteista, ei julkisesta lobbauksesta. Kun omistaja nimittää hallinnon ja edunvalvoja johtaa tukea jakavaa virastoa, lausuntoja ei tarvita (sääntö B). Muuntautuminen on sopeutumista. Kun tuki leikkautuu, kysytään, mihin kuoreen sama rahavirta siirtyy (sääntö C).

Aineisto ja merkinnät. Pohja on projektin aiempi työ: hyötyjäkartta, intressianalyysi, Shelleyn analyysi, verkostoanalyysi, Vahtera–Perusta–Kanniainen-välilehti, vertailudokumentti ja niitä tuottaneet keskustelut. Uusi aineisto haettiin lokakuussa 2026 kolmena erillisenä hakuna toimialoittain. Kuntapaneeli ja laskelma tehtiin Tilastokeskuksen ja Helsingin seudun aluesarjojen avoimesta datasta sekä Kelan, Varken ja valtion talousarvion julkaistuista luvuista. Rekisteritasoista yksilöaineistoa ei käytetty. Merkinnät: D dokumentoitu lähteellä, P päätelmä rakenteesta, H hypoteesi testeineen ja ET ei todennettavissa. Epäluotettavat lähteet ovat vain johtolankoja. Niiden väitteet on joko varmennettu tai merkitty.

1 · Kolme toimialaa

Tiivistelmä

Rakennusteollisuus. RT vaati korkotukivaltuuden pitämistä 1,75–2 miljardissa eurossa, mutta ei lausunut Orpon hallituksen lupakiristyksistä, koska ne eivät koskeneet alan EU-työvoimaa. Ulkomainen työvoima on aliurakointiketjun alapäässä: aliurakoitsijoiden ja vuokrayritysten työntekijöistä 36 % on ulkomaisia, rakennusliikkeiden omista 14 %. Asuntotarveluku pysyi 35 000:n tuntumassa, vaikka perustelu vaihtui asuntokuntien pienenemisestä 40 000 hengen nettomaahanmuuttoon. D, P
Vuokranantajat. Kojamo kertoo sijoittajille, että maahanmuutto ylläpitää väestönkasvua, ja kirjaa sen kehityksen kysyntäriskiinsä. Ukrainalaiset estivät noin 3 000 ARA-asunnon jäämisen tyhjiksi. Kun asumistuki laski 449 M€, toimeentulotuki kasvoi 176 M€, ja sen vuokraosuus lukittiin 2026 maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. D
Pankit ja rahoitus. Rahoitusala on istunut asuntotarvelaskelmien ohjausryhmässä vuodesta 2012. Finanssiala vastusti pyytämättä kolmen kuukauden työttömyyssääntöä. Kuntarahoitus, joka myöntää lähes kaikki korkotukilainat valtion takauksella, vaati tuen tason säilyttämistä. Liikepankit torjuvat maahanmuuttajat asiakkaina. Volyymi kelpaa, asiakas ei. D, P
Valmistelureitti ja henkilösiirtymät. Toimeentulotuen suoramaksu syntyi STM:n virkamiestyöryhmässä ilman vuokranantajia, ja uudistuksen vastuuministerin erityisavustaja tuli vuokranantajien edunvalvonnasta. Varken johtaja on vuokranantajajärjestön entinen päälakimies. Vaikutusta yksittäisiin päätöksiin ei ole dokumentoitu, mutta rakenne on. D, ET
Strateginen tietämättömyys. Kela ei julkaise suoramaksuja vuokranantajittain, Heka ei luovuttanut hakijoidensa äidinkielitietoja, Suomesta puuttuu kausaalitutkimus maahanmuuton vaikutuksesta vuokriin, eikä valvoja analysoi vakuuskannan riippuvuutta väestönkasvusta. D
Kaksi virtaa. Toimialat vaativat julkisesti työperäistä maahanmuuttoa. Aineistosta ei löytynyt yhtään vaatimusta perhe- tai suojeluvirran rajaamisesta, vaikka hyöty siitä kulkee dokumentoidusti tyhjien asuntojen ja tukien kautta (H16). D, P
Vastanäyttö. Ennätysmaahanmuutto ei pelastanut rakentamista eikä vuokramarkkinaa, ja Orpon hallitus leikkasi tukia hyötyjien vastustuksesta huolimatta. Hyötyjät hävisivät tasossa mutta voittivat kanavassa. D, P
Koordinaatio. Sovittua koordinaatiota (K3) ei löytynyt. Koordinaatio on institutionaalista ja verkostoa (K1–K2), ja se ylittää puoluerajat.

Laskelma, kuntapaneeli ja sokeat pisteet.

Julkinen raha. Yleisestä asumistuesta (1 228 M€) vieraskielisiin kytkeytyy noin 330 M€ ja toimeentulotuen asumismenoista (noin 430 M€) noin 175 M€ (2025); eriä ei lasketa yhteen. Noin kaksi kolmasosaa menee vapaarahoitteisille vuokranantajille ja kolmannes ARA-yhtiöille ja niiden kautta Kuntarahoitukselle. P
Vuokrat ja hinnat. Tanskan asetelman toisto ei löytänyt maahanmuuton vaikutusta kuntien vuokriin eikä hintoihin. Pääkaupunkiseudun sisällä korkeimman vieraskielisten osuuden postinumeroilla kaksioiden hinnat laskivat 2015–2025 nimellisesti 11,7 %, ja matalimman osuuden alueilla ne nousivat 6,3 %. D
Sokeat pisteet. Eläkejärjestelmän riippuvuus maahanmuutosta on maksupohjassa, ei vuokrissa. Valtion 23,3 mrd €:n takausvastuun (asuntoyhteisöjen lainoihin liittyvät takaukset 31.12.2025) riski kasvaa väestöltään vähenevillä alueilla, ja 31 asuntoyhteisöä meni konkurssiin 2025. Koneisto on vanhempi kuin maahanmuutto, mutta maahanmuutto on nyt sen ainoa väestönkasvun lähde: luonnollinen väestönmuutos oli 2022–2025 −64 148 ja nettomaahanmuutto +170 561. D, P

2 · Neljä kanavaa

Mekanismi

Volyymi kulkee kolmelle toimialalle neljää kanavaa pitkin, ja kanavat eroavat siinä, kuka maksaa. P

PKaksi virtaa, neljä kanavaa, neljä toimijaryhmää

Viivan väri virrasta kanavaan kertoo maksajan: työperäisessä virrassa vuokra maksetaan palkasta, perhe- ja suojeluvirrassa useammin tuella. Kanavasta toimijaan viiva nimeää, missä muodossa volyymi näkyy toimijalle. Kaavio kuvaa rakennetta; viivoilla ei ole rahamääriä. H16: toimialat puhuvat työperäisestä virrasta, mutta hyötyvät kummastakin. H

Yksikkö: rakennekaavio, ei määriä
Aineisto: dokumentti 18, luku Mekanismi
Lähde: Eurostat migr_resfirst (2025: työ 9 211, perhe 21 555 ensimmäistä lupaa); muut dokumentin 18 lähteet

1. Kysyntä P

uusi asukas tarvitsee asunnon

Virrat: Työperäinen virta, Perhe- ja suojeluvirta

→ Rakentajat: tilauskanta
→ Vuokranantajat: käyttöaste
→ Pankit ja Kuntarahoitus: lainakanta

2. Työvoima H

ketjun alapää joustaa

Virrat: Työperäinen virta

→ Rakentajat: palkkakustannus

3. Julkinen maksaja P

asumistuki, toimeentulotuki, korkotuki, takaus

Virrat: Perhe- ja suojeluvirta

→ Vuokranantajat: maksukyky, suoramaksu
→ Rakentajat: korkotuki
→ Pankit ja Kuntarahoitus: valtion takaus

4. Tase P

vakuusarvo, arvonnousu, vuokratuotto

Virrat: molemmat väestönkasvun kautta

→ Pankit ja Kuntarahoitus: vakuusarvo
→ Vuokranantajat: arvonnousu
→ Eläkeyhtiöt: vuokratuotto

Julkiset varat
Yksityinen tuottaja tai sijoittaja
Järjestöt

Sama tieto tekstinä

Työperäinen virta (vuokra maksetaan palkasta): kanavat 1. Kysyntä ja 2. Työvoima; maksaja työnantaja ja vuokralainen.
Perhe- ja suojeluvirta (vuokra useammin tuella): kanavat 1. Kysyntä ja 3. Julkinen maksaja; maksaja veronmaksaja.
1. Kysyntä [P]: Rakentajat (tilauskanta), Vuokranantajat (käyttöaste), Pankit ja Kuntarahoitus (lainakanta).
2. Työvoima [H]: Rakentajat (palkkakustannus).
3. Julkinen maksaja [P]: Vuokranantajat (maksukyky, suoramaksu), Rakentajat (korkotuki), Pankit ja Kuntarahoitus (valtion takaus).
4. Tase [P]: Pankit ja Kuntarahoitus (vakuusarvo), Vuokranantajat (arvonnousu), Eläkeyhtiöt (vuokratuotto).

Maahanmuuton volyymi kulkee kolmelle toimialalle neljää kanavaa pitkin. Kanavat eroavat siinä, kuka maksaa.

Kaksi virtaa, kaksi maksajaa. Nettomaahanmuutto on kahden virran summa. Vuonna 2025 työn perusteella myönnettiin 9 211 ensimmäistä oleskelulupaa ja perhesiteen perusteella 21 555, joten perhekanavan osuus kaikista ensimmäisistä luvista oli 48 % (Eurostat migr_resfirst). D Työperäinen tulija maksaa vuokransa palkasta. Perhe- ja suojeluperusteinen tulija maksaa sen useammin asumis- ja toimeentulotuella. P Asuntokysynnässä molemmat näkyvät samanlaisina.

Mekanismi: koko osio lähteen sanoin (6 kappaletta)

Kanava 1: kysyntä. Jokainen uusi asukas tarvitsee asunnon. Kun julkinen maksaja täyttää tulojen ja vuokran välisen eron, asuntokysyntä riippuu väestön määrästä eikä tulotasosta. P Kysyntä on rakentajalle tilauskanta, vuokranantajalle käyttöaste ja pankille lainakanta.

Kanava 2: työvoima. Rakennusala käyttää ulkomaista työvoimaa enemmän kuin muut alat. Ulkomainen työvoima hillitsee palkkakustannusta ja joustaa suhdanteen mukaan, koska sitä voidaan vähentää aliurakoinnin ja lähettämisen kautta ilman irtisanomiskustannusta. H, testataan luvussa Rakennusteollisuus

Kanava 3: julkinen maksaja. Asumistuki, toimeentulotuki ja korkotuki tekevät pienituloisesta vuokralaisesta maksukykyisen. Raha voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle. Kun vuokra kulkee Kelan kautta, vuokralaisen työttömyys ei näy vuokranantajan kassavirrassa. P Korkotuki ja valtion takaus siirtävät rakennuttajan ja lainoittajan riskin valtiolle. P

Kanava 4: tase. Väestönkasvu pitää kasvukeskusten asuntojen hinnat ja vuokrat ylhäällä. Se näkyy pankin vakuusarvona, vuokranantajan arvonnousuna ja eläkeyhtiön vuokratuottona. Riski on epäsymmetrinen: kasvukeskuksen ylitarjonta korjaantuu, mutta muuttotappioalueen vakuusarvo ei palaudu. P

Hyöty kasautuu, kustannus hajautuu. P Hyöty keskittyy muutamalle organisaatiolle: suurille vuokranantajille, RT:n jäsenyrityksille, pankeille ja eläkeyhtiöille. Kustannus jakautuu veronmaksajille Kelan, korkotuen ja takausten kautta sekä pienituloisille vuokralaisille, jotka kilpailevat samoista asunnoista. Olsonin logiikalla tämä tekee volyymista vakaan: hyötyjillä on järjestö, maksajilla ei.

H16: toimialat puhuvat työperäisestä virrasta mutta hyötyvät molemmista. H Kun työperäinen virta kasvaa, hyöty kulkee kanavien 1 ja 2 kautta ja maksaja on työnantaja. Kun perhe- ja suojeluvirta kasvaa, hyöty kulkee kanavien 1 ja 3 kautta ja maksaja on veronmaksaja. Toimialan ei tarvitse ottaa jälkimmäiseen julkisesti kantaa, koska se hyötyy kummastakin. Hypoteesi vahvistuu, jos toimialajärjestöt vaativat työperäistä maahanmuuttoa mutta eivät ole vaatineet perhe- ja suojeluvirran tai sen asumistukien rajaamista. Se kumoutuu, jos ne ovat vaatineet perheperusteisen kanavan kiristystä. Testi on luvussa Paljastettu preferenssi. Hypoteesien numerointi jatkaa projektin aiempia hypoteeseja H1–H15.

3 · Toimiala

Rakennusteollisuus

Rakennusteollisuus RT:n paljastettu preferenssi kohdistuu valtion rahoittamaan kysyntään, ei lupapolitiikkaan. Maahanmuutto on sille kaksi asiaa. Se on perustelu, jolla asuntotarve ja korkotuki oikeutetaan. Se on myös työvoimaa, joka kulkee aliurakointiketjun alemmilla portailla pääosin EU:n vapaan liikkuvuuden kautta. Kumpaakaan RT:n ei tarvitse puolustaa lupapolitiikan areenalla.

Tarveluku pysyy, perustelu vaihtuu

RT on tilannut VTT:ltä asuntotuotannon tarvelaskelmia toistuvasti, viimeksi 2020 ja 2025. Vuoden 2020 laskelmassa tarve oli 30 000–35 000 asuntoa vuodessa, vaikka väestö pysyi ennusteessa noin 5,5 miljoonassa. Laskelma nojasi Tilastokeskuksen vuoden 2019 ennusteeseen, jonka nettomaahanmuutto-oletus oli 15 000 vuodessa, eikä maahanmuuttoa esitetty ajurina. Tarve johdettiin asuntokuntien pienenemisestä. Saman laskelman kalvoilla maahanmuutto esitettiin kaupungistumista hidastavana tekijänä: "Maahanmuutto ja maassamuutto vähenevät talouskasvun hidastuessa" (RT 10.6.2020). D

Vuoden 2025 laskelmassa tarve on 31 000–35 800 asuntoa vuodessa. Nyt perustelu on toinen: "Voimakkaan väestönkasvun ajuriksi nousee nettomaahanmuutto, jonka tasoksi on otettu 40 000 henkilöä vuodessa" (VTT T435, s. 11). D RT:n hallitusohjelmatavoite 2023 oli "Rakentaa 35 000 asuntoa vuosittain" (RT 2023, s. 5). Pääekonomistin kalvolla 11.2.2026 tavoite on "Suomeen 715 000 uutta asuntoa" vuoteen 2045 (RT 11.2.2026). D Luku vastaa korkeampaa, 40 000 hengen nettomaahanmuuton skenaariota: 35 800 asuntoa kertaa 20 vuotta. P

Tarveluku pysyy, perustelu vaihtuu: koko osio lähteen sanoin (1 kappaletta)

Tarveluku pysyi 35 000:n tuntumassa, vaikka sen väestöperuste muuttui nollakasvusta voimakkaaseen kasvuun. Maahanmuutto ei siis ole luvun syy vaan sen vaihdettava perustelu. P Mallieroja voi olla, joten tämä on hypoteesi H17, jonka testi on luvussa Testattavat hypoteesit. Vuoden 2025 laskelman ohjausryhmää johti RT:n pääekonomisti, ja mukana olivat Finanssiala, Kuntaliitto, Kuntarahoitus ja ympäristöministeriö (K1, ks. luku Pankit ja rahoitus).

Korkotuki kantoi romahduksen

Asuntoaloitukset putosivat 47 700:sta (2021) 36 600:aan (2022), noin 20 000:een (2023), noin 18 000:een (2024) ja 16 200:aan (2025). Valtion tukeman tuotannon osuus nousi samaan aikaan 19 %:sta (2021) 43 %:iin (2023) ja noin 47 %:iin (2024). Tuetuista aloituksista 84 % sijoittui seitsemälle suurimmalle kaupunkiseudulle (Varke: ARA-tuotanto 2023; Valtion tukema asuntotuotanto 2024; Inderes 25.3.2026). D Korkotuki on siis rakennusalalle vastasyklinen tilauskanta: kun markkina putoaa, valtio tilaa.

RT toimi tämän tilauskannan puolesta joka vaiheessa: D

Korkotuki kantoi romahduksen: koko osio lähteen sanoin (2 kappaletta)

30.1.2024 pääministerin pyöreässä pöydässä RT vaati korkotukivaltuuden nostamista 2 miljardiin euroon. Kalvoilla luki "Tarve asunnoille ei ole hävinnyt" ja "työvoimasta on aina krooninen pula" (RT 30.1.2024).
30.8.2024 RT vastusti ARA-tuotannon takausmaksua (RT 30.8.2024).
Budjettiriihissä 2025 ja 2026 RT vaati valtuuden säilyttämistä 1,75 miljardissa (luku Mitä projekti on jo todennut).
Suhdannekatsauksessa 2/2023 luki "Kaupungit kasvavat yli ennusteiden" ja "Asuntojen peruskysyntä tulevina vuosina vahvaa", vaikka asuntorakentaminen supistui 38 % (RT 20.11.2023).

Suurimmat rakennusliikkeet urakoivat tuettua tuotantoa. Esimerkiksi YIT rakentaa ARA-kohteita TA:lle (YIT 3.9.2024). D TA-Yhtymän toimintakertomus 2025 luettelee kysyntää tukeviksi tekijöiksi "väestönkasvu, maahanmuutto, kotitalouksien määrän kasvu" ja ennustaa Varken aloitusten putoavan noin 9 000:sta (2024) noin 2 000:een (2027) (TA 2025, s. 34–39). D Urakoitsijakohtaisia osuuksia tuetusta tuotannosta ei löytynyt. ET

Työvoima kulkee ketjun alapäässä

Verohallinnon työmaailmoitusten mukaan ulkomaisia oli marraskuussa 2023 noin 20 % kaikista työmaiden työntekijöistä. Virolaisia oli 8,6 %, ukrainalaisia 1,4 % ja venäläisiä ja latvialaisia kumpiakin 1,0 % (RT:n työvoimakysely 2023, s. 19–20). D EU-maiden kansalaisia oli noin 11 % ja selvästi EU:n ulkopuolisia noin 3 % (laskettu). P RT:n jäsenyritysten talonrakennustyömailla osuus oli 30 % koko maassa, 37 % Uudellamaalla ja 11 % muualla. D

Ulkomainen työvoima on ketjun alemmissa portaissa. Talonrakennustyömaiden työntekijöistä 74 % on aliurakoitsijoiden tai vuokrayritysten palveluksessa, ja heistä 36 % on ulkomaisia (RT 2024, s. 4). Jäsenyritysten omista työntekijöistä ulkomaisia on 14 % (RT:n osaamistarveselvitys 2024, s. 50). D Rakennusliikkeen palkkalista on siis pääosin suomalainen. Kustannus- ja joustokerros on ulkomainen, ja työnantajavastuu on aliurakoitsijalla. P

Työvoima kulkee ketjun alapäässä: koko osio lähteen sanoin (2 kappaletta)

Osuus ei seuraa työvoimapulaa. Noususuhdanteessa 2013–2016 ulkomaisten osuus Uudellamaalla laski noin kolmanneksesta neljännekseen, ja RT:n mukaan "syntyneistä työpaikoista entistä useampi on mennyt suomalaisille" (Yrittäjät 9.1.2017). Laskusuhdanteessa 2019–2023 osuus nousi 22 %:sta 30 %:iin. D Osuus kasvaa, kun kustannuspaine kasvaa, ja laskee, kun valvonta kiristyy. P Valvonnan vaikutus on dokumentoitu: Virosta lähetettyjen työntekijöiden A1-todistuksia oli 10 220 vuonna 2011 ja 1 995 vuonna 2015, kun veronumero (2013) ja työmaarekisteri (2014) tulivat voimaan (Sippola & Kall 2017). D

Ketjun alapään hinta näkyy valvonnassa. Vuonna 2023 lähes puolessa niistä rakennusalan tarkastuksista, joissa palkkaa valvottiin, työsuojelu velvoitti maksamaan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan (Etelä-Suomen AVI). Vuonna 2025 palkkapuutteita löytyi lähes 40 %:ssa yli 1 800 tarkastuksesta, jotka tehtiin ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin (Työsuojelu 5.6.2026). D Helsingin kaupungin omistamalla asuntotyömaalla Laajasalossa ukrainalaisilta työntekijöiltä jäi Ylen mukaan keskimäärin noin 2 000 euroa kuukaudessa saamatta (Yle 5.10.2025). D, toissijainen Tilaaja oli kaupunki itse.

Mitä RT teki, kun kanavaa kiristettiin

Orpon hallitus kiristi työperäistä kanavaa kolmesti. RT ei antanut eduskunnalle lausuntoa 1 600 euron tulorajasta (HE 68/2024; HaVM 19/2024, TyVL 10/2024). Se ei antanut lausuntoa työttömyysajan rajasta (HE 179/2024; HaVM 8/2025), josta Rakennusliitto lausui. Yhdistelmälupadirektiivistä (HE 80/2026) RT ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa (TyVL 8/2026). D RT:n noin 90 lausunnon arkistossa 2022–2026 on yksi ulkomaalaislakia koskeva lausunto, jossa se kannattaa hyväksikäytön torjuntaa (RT 19.10.2022). D

Hiljaisuus ei ole välinpitämättömyyttä. Tuloraja koski vuonna 2022 vain 19:ää ensimmäistä lupaa ammattiryhmässä kirvesmiehet ja rakennuspuusepät (HE 68/2024). D Kiristykset eivät koskeneet kanavaa, josta ala hyötyy. P Työnantajien äänenä toimivat EK ja Suomen Yrittäjät (K1). Kun työvoiman fyysinen saatavuus oli uhattuna koronarajojen aikaan 2020, RT:n toimitusjohtaja kehotti virolaisia rakentajia pysyttelemään Suomessa (MTV). D RT toimii heti, kun sen kanava on uhattuna, ja vaikenee, kun uhattuna on jonkun toisen kanava. P

Vastavoima ja vastuu

Rakennusliiton intressi eroaa RT:n intressistä. Maaliskuussa 2025 liiton jäsenistä 22,2 % sai päivärahaa (Rakennusliitto 2025, s. 6). RT arvioi helmikuussa 2024 alan työllisten määrän laskevan huippuvuosien noin 200 000:sta noin 160 000:een (RT 21.2.2024). D Rakennusliiton mukaan Migri myönsi samaan aikaan EU:n ulkopuolisille rakentajille jopa 300 lupaa kuukaudessa, ja seitsemällä TE-alueella rakennusnimikkeet oli vapautettu saatavuusharkinnasta (Rakennusliitto 29.9.2023). D, liiton väite HE 179/2024 luettelee talonrakentajat ja kirvesmiehet ammatteihin, joissa on ylitarjontaa. D Silti Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen työlupalinjaus luokitteli 25.5.2026 Pirkanmaalla betonirakentajat, raudoittajat ja rakennustyöntekijät vaikeasti saataviksi ammateiksi (SIS/7563/2026). D Linjaukset hyväksytään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Kuka tämän linjauksen esitti, ei selvinnyt. ET

Laboren tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poisto alentaa vapautetuissa ammateissa suomalaissyntyisten vuosiansioita noin 2–4 % (Labore WP 344). D Kustannusjako on tämä: kantaväestön rakentajat kantavat suhdanneriskin työttömyytenä, veronmaksajat maksavat heidän päivärahansa, ja AVI ja Verohallinto paikkaavat ketjun alapään seurauksia. Pääurakoitsija saa joustavan kustannuksen ilman palkkavastuuta. P

4 · Toimiala

Vuokranantajat ja asuntosijoittajat

Vuokranantajien paljastettu preferenssi kohdistuu käyttöasteeseen ja maksuvarmuuteen. Pääomamarkkinoilta rahoitusta hakevat yhtiöt kertovat sijoittajille maahanmuutosta suoraan. Muuttotappiokuntien vuokrayhtiöt täyttävät tyhjiä asuntoja tulijoilla. Kun tukia leikattiin, vuokranantajan saatavan varmuus kasvoi lailla.

Sijoittajille kerrotaan suoraan

Kojamo kirjoittaa tilinpäätöksessään 2025, että "immigration and urbanisation will sustain the strong population growth" suurimmissa kaupungeissa (Kojamo 2025, s. 7). D Sama asiakirja kirjaa maahanmuuton strategiseen riskiin. Riskin "Demand for rental housing declines" syiden joukossa on "Continuation of urbanisation and immigration development", ja hallintakeino on "Focus on cities where the share of rental housing is highest and growing" (s. 18). D Strategiassa Kojamo "makes it easier for people to migrate in pursuit of employment in urbanising Finland" (s. 3). Sijoittajaesityksessä Q3/2025 maahanmuutolla on oma sivunsa: "Net immigration to Finland has tripled over the past five years" (Kojamo Q3/2025, s. 8). D

SATO kytki maahanmuuton investointiperusteluun heti turvapaikkasyksyn jälkeen: "Increasing urbanisation and immigration provide good long-term conditions for continued investments in Finland" (SATO 28.1.2016). D Puolivuotiskatsauksessa 2024 SATO kertoi, että maahanmuuttajien osuuden ennustetaan nousevan pääkaupunkiseudulla 17 %:sta 25 %:iin vuoteen 2030 mennesä (SATO H1/2024). D Valtion ARA:n johtaja esitti saman kehyksen otsikolla "Asuntotarve kasvaa": "Maahanmuutto Suomeen oli ennätystasolla viime vuonna" (ARA 16.10.2024). D

Sijoittajille kerrotaan suoraan: koko osio lähteen sanoin (2 kappaletta)

Kustannusvuokralla toimivien yhtiöiden asiakirjoissa maahanmuuttoa ei mainita. Hekan tilinpäätös 2025 perustelee kysynnän Helsingin väestönkasvulla, ja Y-Säätiö puhuu kaupungistumisesta. D Maahanmuutto nimetään kysyntäajuriksi siellä, missä rahoitus haetaan pääomamarkkinoilta. P Sanavalinta seuraa yleisöä: sijoittajalle maahanmuutto on myyntiperuste, äänestäjälle se ei ole.

Kojamo myös toimi vetonsa mukaan. Se osti ylitarjonnan keskellä Varman 4 761 asuntoa noin 900 M€:lla, ja kauppahinnasta noin 300 M€ maksettiin Kojamon osakkeina (Yle 11.2.2026). D Varman myymän salkun käyttöaste oli noin 83 %. D Kojamo maksoi väestönkasvun jatkumisesta, ja Varma vaihtoi suoran salkun saman vedon osakkeisiin. P

Tyhjät asunnot täytetään tulijoilla

Varke kirjoitti kesäkuussa 2024: "Tyhjien ara-asuntojen määrä olisi ollut noin 3 000 asuntoa suurempi, jos asuntoja ei olisi vuokrattu" sotaa paenneille ukrainalaisille. Samassa katsauksessa: "Tyhjien ara-asuntojen käyttäminen ukrainalaisten asuttamiseen on jakanut asuntokysynnän kasvun väestötappiokuntiin tasaisesti ympäri Suomea" (Varke: Asuntomarkkinakatsaus 1/2024, s. 14 ja 18). D Vuonna 2025 tyhjiä ARA-asuntoja oli 9 900, ja ukrainalaisten vaikutus oli edelleen noin 3 000 asuntoa (Varke 1/2025). D

Paikalliset tapaukset osoittavat saman logiikan:

Tyhjät asunnot täytetään tulijoilla: koko osio lähteen sanoin (3 kappaletta)

Keuruu 2023. Kaupungin vuokra-asuntoliikelaitoksen tilinpäätöksen mukaan kuntamallin päättyminen "tulee tätä kautta heikentämään vuokrauksen käyttöastetta" (Keuruu TP 2023). D
Kemijärvi 2015. Vuokrataloyhtiön toimitusjohtajan mukaan "Turvapaikkaa hakevien majoittaminen on tilapäisesti helpottanut tilannetta", ja kerrostalon purku lykättiin (Yle 12.11.2015). D
Imatra 2024–2025. Kaupunki muutti vuokrayhtiön vajaakäyttöisen kerrostalon vastaanottokeskukseksi, ja 23 vuokrasuhdetta irtisanottiin (Yle 30.12.2024; Yle 23.8.2025). D

Tilapäistä suojelua saavat tehtiin samaan aikaan kelpoisiksi ARA-asuntoihin ilman vuoden oleskelulupaa. Kuntaliitto ja Helsinki kannattivat muutosta (Kuntaliitto 6.6.2023; Helsinki 9.4.2024). D

Tässä näkyy kolmio, joka ei tarvitse sopimusta (K1). Kunta saa tulijasta valtion laskennallisen korvauksen, kunnan yhtiö saa vuokralaisen, ja Kela maksaa vuokran. P Vastaanotto ja tilapäinen suojelu ovat muuttotappiokunnissa purun vaihtoehto. Koneisto ei kuole, vaan vaihtaa kuorta: vajaakäyttöinen ARA-talo muuttuu vastaanottokeskukseksi, ja valtion vastaanottobudjetti muuttuu paikalliseksi vuokratuloksi. P Kuntien kuntapaikkapäätöksistä käyttöasteperustetta ei löytynyt (Joutsa ja Toivakka), joten kytkös on dokumentoitu yhtiöiden tilinpäätöksissä mutta ei kuntien päätösteksteissä. D

Leikkaus laski tason, laki nosti varmuuden

Orpon hallitus leikkasi yleistä asumistukea. Hallituksen esitys arvioi asumistukimenojen laskevan noin 385 M€ vuodessa ja toimeentulotuen kasvavan 77,2 M€ (HE 74/2023). D Toteuma oli jyrkempi. Asumistuki laski 449 M€ vuonna 2025, ja perustoimeentulotuki kasvoi noin 176 M€ eli 21 % ja ylitti miljardin (Kela 10.3.2026). D Toimeentulotuesta 43 % oli asumismenoja vuonna 2024. D Osa rahasta siirtyi taskusta toiseen, vaikka toimeentulotuen kasvuun vaikuttivat myös työttömyys ja muut etuusmuutokset. P Vuokranantajien toiminnanjohtaja oli ennustanut tämän jo Sipilän kaudella: "Jos pienituloisen asumistuesta leikataan, raha haetaan toisesta taskusta eli toimeentulotuesta" (MTV). D

Toinen taskukin lukittiin vuokranantajalle. Toimeentulotuen uudistuksessa (HE 116/2025) vuokraosuus maksetaan 1.2.2026 alkaen suoraan vuokranantajalle aina, kun Kela on myöntänyt vuokravakuuden perustoimeentulotuesta. Valtuutusta tai vuokrarästejä ei enää tarvita (StVM 29/2025; Kela 31.12.2025). D Vuokravakuuden sai vuonna 2024 kaikkiaan 28 826 asiakasta. D Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kuullut yhtään vuokranantajajärjestöä. D

Leikkaus laski tason, laki nosti varmuuden: koko osio lähteen sanoin (2 kappaletta)

Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen esitteli eduskunnalle sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (PTK 84/2025). Suoramaksuehdotus syntyi STM:n työryhmässä, jota johti ministeriön osastopäällikkö ja jossa olivat ministeriöt, Kela, THL, kunnat ja hyvinvointialue mutta eivät vuokranantajajärjestöt (STM:n työryhmän loppumuistio). Lausuntokierroksella suoramaksua kannattivat muun muassa Kuntaliitto ja Vuokralaiset (Vuokralaiset 27.6.2025). D Ministerin erityisavustajana toimi 2023–2025 Vuokranantajien entinen ekonomisti, joka siirtyi lokakuussa 2025 RT:hen. D Hänen vaikutustaan esitykseen ei ole dokumentoitu, ET ja dokumentoitu valmistelureitti kulki virkamiestyöryhmän kautta. Rakenne on silti se, jota sääntö B kuvaa: vuokranantajien etu toteutui ilman, että niiden tarvitsi lausua, ja niiden entinen ekonomisti istui vastuuministerin kabinetissa. P Kytkös on testattava STM:n valmisteluaineistosta ja kabinetin sidosryhmätapaamisista. Vaikutusta se ei todista.

POSIWID-luenta: tuen taso laski, mutta kanava säilyi ja sen varmuus nousi ryhmässä, jonka maksukyky on heikoin. Vieraskielisten osuus perustoimeentulotuesta on 41 % (2025). D Järjestelmä suojaa vuokranantajan saatavan, ei vuokralaisen asumista. P Hekan vuokrasaatavat nousivat 5,4 M€:sta 7,0 M€:oon, ja yhtiöllä oli 2024–2025 kuukausittain 1 300–1 500 tyhjää asuntoa (Heka TP 2025, s. 10; Helsingin tarkastuslautakunta 11.6.2026). D Suoramaksu oli vastaus juuri tähän riskiin. P

Omistusketju ja mittaamattomuus

Omistusketju on lakiin kirjoitettu (K1). Varman yhtiöjärjestyksen mukaan "vähintään puolet hallituksen jäsenistä valitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotuksesta", ja hallituksessa istui 2025 Teollisuusliiton edustaja (Varma 2025). D Teollisuusliitto on Kojamon suora omistaja ja Varma sen toiseksi suurin omistaja. D Kevan valtuuskunta määrätään kuntavaalien äänimäärien mukaan (laki 66/2016), ja Valtion Eläkerahaston hallituksen määrää valtiovarainministeriö (laki 218/2022). D Eläkeyhtiöt perustelevat asuntosijoituksiaan kaupungistumisella, eivät maahanmuutolla (Keva ja Taaleri 29.1.2025). D

Maahanmuuttajien asuminen keskittyy vuokralle. Suurten kaupunkien kerrostalojen maahanmuuttajakotitalouksista 50–60 % asuu vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa, ja omistusasujia on 10–15 %, kun syntyperäisillä osuus on 30–40 %. Vuokra-asunnossa asuu keskimäärin 2,1 maahanmuuttajaa ja 1,4 syntyperäistä suomalaista (PTT 2024, s. 9). D

Omistusketju ja mittaamattomuus: koko osio lähteen sanoin (1 kappaletta)

Tanskassa pakolaisten hajasijoitukseen perustuva tutkimus havaitsi, että prosenttiyksikön lisäys maahanmuuttovirrassa nosti kuntatasolla yksityisiä vuokria noin 6 % ja asuntojen hintoja noin 11 % (Damm ym. 2025, ei vertaisarvioitu). D Suomesta vastaavaa kausaalitutkimusta ei löytynyt. ET Asumistukeen käytetään yli miljardi euroa vuodessa, vieraskielisten osuus siitä kasvaa, ja Suomessa olisi toistettavissa sama hajasijoitusasetelma. Tutkimusta ei ole tilattu. Säännön A mukaan mittaamattomuus on teko, ja kysymys kuuluu, kenen etu on, ettei vaikutusta mitata. H

5 · Toimiala

Pankit ja rahoitus

Rahoitusala haluaa volyymin mutta ei asiakkaita. Väestönkasvun hyöty kulkee vakuusarvojen, taloyhtiölainojen ja valtion takaaman korkotukilainauksen kautta. Suora asiakasliiketoiminta maahanmuuttajien kanssa on pankeille kustannus, jota ne välttelevät. Vahvin rahoitusintressi ei ole liikepankeilla. Se on julkisella rahoitusketjulla: Kuntarahoituksella, sen omistajilla ja valtion takauksella.

Rahoittajat tilasivat luvun

Rahoitusala on istunut VTT:n asuntotarvelaskelmien ohjausryhmässä yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. D Samaan aikaan laskelman nettomaahanmuutto-oletus nousi 15 000–17 000:sta 40 000:een.

Laskelma	Rahoittajat ohjausryhmässä	Muut	Nettomaahanmuutto-oletus
VTT 2012	Sampo Pankki	RT ym.	–
VTT 2016	Kuntarahoitus, Hypo	RT, YM, SAK, SKOL	17 000/v
VTT 2020	Kuntarahoitus, Hypo	RT, YM, SAK	15 000/v
VTT 2025	Finanssiala, Kuntarahoitus	RT, Kuntaliitto, YM	40 000/v

Rahoittajat tilasivat luvun: koko osio lähteen sanoin (1 kappaletta)

Rahoittajat eivät aseta oletusta itse, sillä se tulee Tilastokeskukselta. Ne kuitenkin tuottavat ja levittävät luvun, josta tulee asuntopoliittinen vaatimus. Kuntarahoituksen pääekonomisti oli RT:n tiedotteessa laskelman yhteyshenkilö (RT 14.2.2025). D Koordinaatio on K1: yhteinen tilaus, ei sopimus.

Finanssiala puolusti volyymia pyydettämättä

Finanssiala ry on EK:n jäsenliitto (EK). D EK:n vaatimus 45 000 työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa on siis Finanssialan oman kattojärjestön linja. Finanssialan hallitusta johtaa OP:n pääjohtaja, ja varapuheenjohtaja tulee Nordeasta. Jäseninä ovat muun muassa Aktian, Danske Bankin ja S-Pankin johto sekä Varman ja Ilmarisen toimitusjohtajat (Finanssiala). D Sama hallitus edustaa pankkeja ja eläkesijoittajia.

Kun Orpon hallitus valmisteli kolmen kuukauden työttömyyssääntöä työperusteisille luvanhaltijoille, Finanssiala ei ollut työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnön jakelussa (TEM 13.6.2024). D Toimitusjohtaja Arno Ahosniemi otti kantaa silti julkisesti 26.8.2024: "We need to attract skilled employees, not drive them out" (Finanssiala 26.8.2024). D Järjestö käytti poliittista pääomaa kysymykseen, joka ei kuulu sen ydintoimialaan. P Finanssialan oma asuntolausunto 2019 ei mainitse maahanmuuttoa (Finanssiala 24.10.2019). D

Pankin pääekonomistista ETLAn johtoon

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju piti MTV:n haastattelussa turvapaikanhakijoita Suomelle suurena hyötynä ja sanoi velkaantumisesta: "Se on hyvää elvyttämistä" (MTV). D Jutussa ei ole päivämäärää, mutta sisältö viittaa syksyyn 2015. P Maaliskuussa 2019 hänestä tuli ETLAn ja EVAn toimitusjohtaja (Nordea 14.2.2019). D ETLAn laskelmassa 2023 Suomi tarvitsee noin 44 000 hengen vuotuisen nettomaahanmuuton, ja hänen mukaansa vaikutukset julkiseen talouteen ovat "simuloinneissamme selkeästi positiivisia" (Kaleva 3.2.2023). D

Hänen muistionsa 2.12.2024 laadittiin hallituksen kasvutyöryhmän taustaksi. Työryhmää johti Varman toimitusjohtaja Risto Murto, joka istuu myös Finanssialan hallituksessa (ETLA Muistio 146; ETLA vuosikertomus 2024). D Entisen pankkiekonomistin luku meni siis työryhmälle, jota johti finanssialan hallituksen jäsen ja suuren asuntosijoittajan johtaja (K2). Muistio myöntää itse, että humanitaarisin perustein muuttaneiden työtulot ovat "kymmenen vuoden jälkeenkin vielä alle puolet" suomalaistaustaisten tuloista. D Volyymin perustelu ja sen kustannus ovat samassa asiakirjassa, ja politiikkaan kulkee volyymi.

Kuntarahoitus: julkinen pankki ja valtion takaus

Korkotukilainoja oli vuoden 2021 lopussa yli 19,8 mrd €, ja asuntolainoihin liittyviä valtion takauksia 17,5 mrd € (VTV, tilanne 2021). Vuoden 2025 lopussa korkotukilainakanta oli 25,8 mrd €, josta vuokra- ja asumisoikeustalojen lainoja 20,8 mrd €, ja asuntoyhteisöjen lainoihin liittyviä takauksia oli 23,3 mrd € (Valtion asuntorahasto TP 2025). VTV:n mukaan vuokrataloyhtiöiden lainoista "lähes kaikki lainat ovat Kuntarahoitukselta", koska liikepankit ovat "haluttomia rahoittamaan pitkää 40 vuoden korkotukilainaa". Samassa raportissa: "ARA-asuntojen kysyntää ylläpitää väestönkasvu" (VTV 2/2023). D

Kuntarahoituksen tase oli 53,1 mrd € ja liikevoitto 166 M€ vuonna 2024. Asuntoyhteisöjen osuus pitkäaikaisesta lainakannasta oli 49 %. Omistajat ovat kunnat 53 %, Keva 31 % ja valtio 16 % (Kuntarahoitus 2024). D Kun hallitus leikkasi korkotukivaltuutta, toimitusjohtaja vaati vuosikertomuksessa, että "the current model and level of housing production subsidies should be kept as they are". D Tämä on paljastettu preferenssi tuetun tuotannon volyymin puolesta.

Kuntarahoitus: julkinen pankki ja valtion takaus: koko osio lähteen sanoin (2 kappaletta)

Tässä on rahoitusketjun ydin, ja sen jokainen solmu on julkinen. P Kunnat omistavat lainoittajan. Kevan omistus lainoittajasta on 31 %, ja Keva on itse vuokranantaja. Kunnan vuokrayhtiö lainaa Kuntarahoitukselta valtion takauksella ja korkotuella. Kunta saa tulijasta valtion korvauksen, ja Kela maksaa vuokran. Riski on valtiolla. Suomen Pankin varapääjohtaja totesi 2026, että "julkisesti tuetut rakennushankkeet on toteutettu usein isommalla riskillä, LTV > 60 %" (Suomen Pankki 20.5.2026, dia 12). D

Kuntarahoituksen sosiaalisten joukkovelkakirjojen kohderyhmissä ovat ikääntyneet, asunnottomat, opiskelijat ja haavoittuvat nuoret, mutta ei maahanmuuttajia (Social Bond Framework 2025). D Koska kohderyhmäraportointia ei tehdä asukkaiden taustan mukaan, maahanmuuttajien osuus ARA-kannasta ei näy sijoittajaraportoinnissa. P

Vakuudet keskitetään kasvuun

Hypo kertoi joukkolainasijoittajille marraskuussa 2024: "Thanks to immigration, Finland's population grew by more than 40,000 people last year" (Hypo 11/2024, dia 7). D Yhtiön strategia on toimia vain kasvukeskuksissa: "All collateral located in selected prime growth centers", ja Uudenmaan osuus vakuuspoolista on 81 % (Hypo 2023). D Hypon pääekonomistin mukaan "maahanmuutto määrittää yhä enemmän myös asumisen tulevaisuutta" (Hypo 3/2025). D Nordean ekonomistin mukaan väestönkasvu on asuntojen hintojen "tärkein ajuri", ja alle 10 000 asukkaan kunnissa väestö väheni 15 vuodessa noin 13 % ja hinnat laskivat noin 8 % (Nordea 30.5.2024). D

Kotitalouksien asuntolainakanta oli syyskuussa 2026 noin 105,5 mrd € ja taloyhtiölainojen kanta 47,0 mrd € (Suomen Pankki 28.10.2026). D Koko maan väestönkasvu tulee nykyään maahanmuutosta, koska kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Kasvukeskuksissa kasvuun vaikuttaa myös maassamuutto: Helsingin 11 508 hengen kasvusta vuonna 2025 ulkomainen nettomuutto oli 4 420 (AM-seurantaraportti 2026). D Vakuuskannan arvo nojaa siis osin ja epäsuorasti maahanmuuton volyymiin. P

Vakuudet keskitetään kasvuun: koko osio lähteen sanoin (1 kappaletta)

Valvoja ei analysoi tätä riippuvuutta julkisesti. Finanssivalvonnan johtokunnan kertomus 2024 ja Suomen Pankin vakausesitys 2026 eivät käsittele väestökehitystä tai maahanmuuttoa vakuusriskinä (Finanssivalvonta 14.3.2025). D Pankit hallitsevat väestöriskiä valitsemalla, missä ne lainaavat, eikä valvoja tee siitä julkista analyysia. Tämä on regulatory forbearance: valvoja jättää mittaamatta riippuvuuden, jonka purkautuminen osuisi taseisiin. P

Suomen Pankki: työvoima ja palkkamaltti

Suomen Pankki kehystää maahanmuuton kasvun ja työvoiman välineeksi. Varapääjohtaja Marja Nykänen 2023: "Maltillinenkin lisäys parantaa työllisyysastetta olennaisesti pitkällä aikavälillä" (Suomen Pankki 23.11.2023, dia 19). D Pääjohtaja Olli Rehn totesi syyskuussa 2024, että maahanmuutto kasvatti työvoimaa ja hillitsi palkkapaineita (Central Banking 13.9.2024). D, toissijainen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa nettomaahanmuutto on 18 000, 27 000 tai 40 000 (Suomen Pankki 31.1.2025). D Keskuspankin oma tehtävä on inflaation hillintä, ja työvoiman tarjonta palvelee sitä suoraan. Kehys on sama kuin EK:lla ja ETLAlla (K0). P

Asiakkaat torjutaan

Pankit eivät tavoitelleet maahanmuuttajia asiakkaiksi. Finanssivalvonta joutui syyskuussa 2023 vaatimaan, että pankit luopuvat suomalaisen henkilötunnuksen vaatimisesta "viipymättä" (Finanssivalvonta 11.9.2023). D Finanssivalvonnan arvion mukaan pankit olivat irtisanoneet rahanvälittäjien asiakkuuksia, ja oikeushenkilöiden hakemusten hylkäyksissä 9 pankkia 10:stä kertoi syyksi, että kustannukset ylittivät hyödyn (Finanssivalvonta 7.12.2022). D Vuoden 2025 arvion mukaan "taloudellista osallistavuutta ei ole huomioitu pankkien rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvioissa" (Finanssivalvonta 2025). D Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan maksukortti on ollut maksulaitosten, ei pankkien: Moni ja IDT, Prepaid Financial Services ja vuodesta 2023 Enfuce (Migri 2023). D

Rahansiirrot eivät ole pankkien intressi. Henkilöiden väliset siirrot Suomesta ulkomaille olivat noin 720 M€ vuonna 2024, ja EU:n ulkopuolelle niistä meni 116 M€ (Eurostat bop_rem6). D Sarja on mallipohjainen arvio. P Pankkien palkkiot ovat korkeita (Nordealla 7–25 € ja valuuttamarginaali), ja maailmanlaajuisesti pankkisiirto maksaa keskimäärin 13,4 % ja rahansiirtoyhtiön siirto 5,0 % 200 dollarin summasta (Maailmanpankki Q4/2024). D EU:n ulkopuolisten siirtojen palkkiotuloa kertyy arviolta 6–15 M€ vuodessa, ja se menee pääosin muille kuin pankeille. P Johtolanka rahansiirroista pankkien intressinä on kumottu (K).

Asiakkaat torjutaan: koko osio lähteen sanoin (1 kappaletta)

Pankin intressi on siis makrotasolla ja epäsuora. Se kulkee vakuushintojen, taloyhtiölainojen ja valtion takaaman lainauksen kautta. Kustannus maahanmuuttajien taloudellisesta osallisuudesta on siirretty valtiolle, valvojalle ja maksulaitoksille. Väestönkasvun hyöty jää taseeseen. P

6 · Koordinaatio

Koordinaatio ja kytkökset

Sovittua koordinaatiota (K3) ei löytynyt; koordinaatio on institutionaalista ja verkostoa (K1–K2). D

Kolmen toimialan välillä ei löytynyt yhtään asiakirjaa, jossa maahanmuuton volyymista olisi sovittu (K3). Sellaista ei tarvita. Samat organisaatiot istuvat laskelmien tilaajina, toistensa omistajina ja toistensa hallituksissa, ja samat henkilöt kulkevat edunvalvonnan ja päätöksenteon välillä.

Kytkös	Toimijat	Aste	Näyttö
Asuntotarvelaskelmien yhteinen tilaus 2012–2025	RT, Finanssiala, Kuntarahoitus, Hypo, Sampo Pankki, Kuntaliitto, YM, SAK	K1	D VTT:n raporttien ohjausryhmät
Keskusjärjestön linja	EK ja sen jäsenliitto Finanssiala; EK:n vaatimus 45 000 työperäistä vuodessa	K1	D EK:n jäsenliitot; RT:n EK-jäsenyys [OV]
Vaaliraha	RT rahoittaa EK:n perustamaa Pro Markkinataloutta; Avain Yhtiöt rahoitti Helsingin kokoomusehdokkaita	K1–K2	D Pro Markkinatalous, vaalirahoitusilmoitukset
Omistus ja hallinto	Työmarkkinajärjestöt nimittävät eläkeyhtiöiden hallitukset; Varma ja Ilmarinen omistavat Kojamoa, Elo SATOa; Teollisuusliitto on sekä Varman hallituksessa että Kojamon omistaja	K1–K2	D yhtiöjärjestykset, omistajaluettelot
Julkinen rahoitusketju	Kunnat ja Keva omistavat Kuntarahoituksen; kunnan yhtiö lainaa valtion takauksella; Kela maksaa vuokran; kunta saa tulijasta korvauksen	K1	D VTV 2/2023, Kuntarahoitus 2024
Henkilösiirtymät	Vuokranantajien ekonomisti → sosiaaliturvaministerin erityisavustaja → RT; Vuokranantajien päälakimies → Varken johtaja; Turun pormestari → RT:n toimitusjohtaja; VATT → Nordean pääekonomisti → ETLAn ja EVAn johto	K2	D nimitystiedotteet
Kasvutyöryhmä	Varman toimitusjohtaja johti työryhmää ja istuu Finanssialan hallituksessa; taustamuistion kirjoitti Nordean entinen pääekonomisti	K2	D ETLA 2024
Kaupunki tilaajana ja omistajana	Helsinki omistaa Hekan, luovuttaa tontit ja tilasi Laajasalon työmaan	K1	D Heka TP, AM-ohjelma, Yle 5.10.2025

Valmistelureitti ja henkilösiirtymät kahdessa kohdassa. D, P Sääntö B ennustaa, että kaappaus näkyy rakenteissa eikä lausunnoissa. Aineistossa on kaksi kohtaa, joissa tämä toteutuu.

Toimeentulotuen vuokraosuus maksetaan 2026 alkaen automaattisesti vuokranantajalle. Esitystä valmisteli ministeriö, jonka ministerin erityisavustaja tuli vuokranantajien edunvalvonnasta. Ehdotus syntyi virkamiestyöryhmässä, jossa vuokranantajajärjestöjä ei ollut, eikä valiokunta kuullut niitä. Edunvalvojan ei tarvinnut olla mukana, koska ehdotus toteutti sen edun.
Valtion tukeman asuntotuotannon keskusta johtaa vuokranantajajärjestön entinen päälakimies.

Kummassakaan tapauksessa henkilön vaikutusta yksittäiseen päätökseen ei ole dokumentoitu. ET Rakenne on silti se, jota kaappausteoria kuvaa: edunvalvojan näkökulma on päätöksentekijän pöydässä ilman lausuntoa.

Puoluerajat eivät rajaa rakennetta. D Verkostoanalyysin mukaan puolueiden assortatiivisuus rakenteessa on noin nolla, ja paikat jakautuvat puolueiden koon mukaan. Kojamon hallitusta johti 2016–2018 SDP:n edustaja, kun Kela maksoi yhtiölle suoraan 26 M€ asumistukea vuonna 2016. Hekan hallitusta on johtanut kokoomuksen valtuutettu. Lainoittajan omistaa kuntasektori, jonka hallinto jaetaan kuntavaalien tuloksen mukaan. Olsonin logiikalla tämä tekee rakenteesta vakaan: koska jokainen puolue on mukana jossakin kerroksessa, mikään puolue ei ole sen ulkopuolella. P

Samat organisaatiot verkostossa ja ristisidoksina: Ristisidokset · Verkosto.

7 · Mitä toimijat tekivät

Paljastettu preferenssi

Toimijat puolustavat kanavaa, jonka kautta volyymi muuttuu niiden tuloksi, eivät volyymia sellaisenaan. P

Taulukko kokoaa hetket, joissa toimijalla oli valtaa ja vaihtoehtoja. Luenta perustuu siihen, mitä toimija teki, ei siihen, mitä se sanoi tavoitteekseen.

Hetki	Toimija	Vaihtoehdot	Mitä teki D	Luenta P
1 600 euron tuloraja, HE 68/2024	RT	Lausua tai vaieta	Ei lausuntoa	Kiristys ei koskenut alan EU-kanavaa
Kolmen kuukauden työttömyyssääntö, HE 179/2024	Finanssiala	Vaieta, koska ei kysytty	Vastusti julkisesti 26.8.2024	Volyymi on tärkeä, vaikka aihe ei kuulu ydinalaan
Korkotukivaltuuden leikkaus 2024–2027	RT, Kuntarahoitus	Hyväksyä tai vastustaa	Vaativat 2 mrd ja 1,75 mrd €:n tasoa ja nykyisen mallin säilyttämistä	Ydinintressi on julkinen tilaus
Asumistuen leikkaus, HE 74/2023	Vuokranantajat, Kiinteistöliitto	Kampanjoida tai hyväksyä	Pyysivät kohtuullistamista; Kiinteistöliitto kannatti säästöjä	Tuen taso ei ole ydin
Toimeentulotuen suoramaksu, HE 116/2025	Vuokranantajat	Lausua tai vaieta	Ei kuultu, ei lausuttu; laki toteutti maksuvarmuuden	Kanava lukittiin ilman julkista vaatimusta
Varman asuntosalkku 2026	Kojamo	Supistaa tai kasvaa	Osti 4 761 asuntoa noin 900 M€:lla ylitarjonnan keskellä	Veto väestönkasvun jatkumisesta
Tyhjät ARA-asunnot 2015 ja 2022–2025	Kuntien vuokrayhtiöt	Purkaa, myydä tai täyttää	Täyttivät ukrainalaisilla ja turvapaikanhakijoilla; talo vastaanottokeskukseksi	Käyttöaste ratkaisee
Koronarajat 2020	RT	Odottaa tai toimia	Pyysi virolaisia jäämään Suomeen	Työvoima on kriittinen silloin, kun oma kanava on uhattuna
Maahanmuuttajat asiakkaina 2019–2023	Pankit	Palvella tai karsia	Irtisanoivat rahanvälittäjiä ja vaativat henkilötunnusta, kunnes valvoja puuttui	Asiakas ei ole intressi, volyymi on

Mitä toimijat puolustavat. P Toimijat eivät puolusta maahanmuuton volyymia sellaisenaan. Ne puolustavat kanavaa, jonka kautta volyymi muuttuu niiden tuloksi: korkotukea, suoramaksua, valtion takausta ja käyttöastetta. Kun kanava oli uhattuna, ne toimivat. Kun uhattuna oli vain volyymi jonkun toisen kanavassa, ne vaikenivat. Finanssiala on poikkeus, ja sen kannanotto noudattaa EK:n linjaa.

H16:n testi. D, P H16:n mukaan toimialat puhuvat työperäisestä virrasta mutta hyötyvät molemmista. Aineistosta ei löytynyt yhtään RT:n, Vuokranantajien, Kiinteistöliiton, Finanssialan tai Kuntarahoituksen vaatimusta perhe- tai suojeluperusteisen kanavan tai sen asumistukien rajaamisesta. Julkiset vaatimukset koskivat työperäistä maahanmuuttoa ja osaajia. Hyöty perhe- ja suojeluvirrasta kulkee kuitenkin dokumentoidusti tyhjien asuntojen täytön, suoramaksun ja tuetun tuotannon kautta. H16 saa tukea. Haku ei ollut tyhjentävä, joten kumoava havainto on yhä mahdollinen.

Strateginen tietämättömyys neljässä kohdassa. D, P Rakenteen kriittiset luvut ovat juuri niitä, joita ei tuoteta tai luovuteta:

Kela ei julkaise suoramaksuja vuokranantajittain. Viimeisin tieto on MTV:n vuodelta 2018.
Heka kieltäytyi luovuttamasta hakijoidensa äidinkielitietoja (Perusta 2026).
Suomesta ei ole kausaalitutkimusta maahanmuuton vaikutuksesta vuokriin, vaikka asumistuki on miljardiluokan menoerä.
Finanssivalvonta ja Suomen Pankki eivät analysoi julkisesti vakuuskannan riippuvuutta väestönkasvusta.

Jokainen näistä olisi edullinen tuottaa. Jokainen paljastaisi, kuinka paljon julkista rahaa kulkee volyymin kautta yksityisiin ja julkisiin taseisiin. Säännön A mukaan tiedon tuottamatta jättäminen on teko, jolla on hyötyjä.

Vastuu. D Rakenne ei ole kenenkään vahinko. Orpon hallitus leikkasi asumistukea ja korkotukea mutta lukitsi samalla suoramaksun. Lain toimeentulotuen suoramaksusta antoi hallitus, ja sitä valmisteli sosiaaliturvaministerin ministeriö. Työlupalinjaukset, jotka luokittelivat rakennusammatteja vaikeasti saataviksi korkean työttömyyden aikana, hyväksyttiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. VTT:n laskelman korkeimman uran perusteli Tilastokeskuksen 40 000 hengen oletus, jota ei omaksunut edes valtiovarainministeriö. Kuntien omistama Kuntarahoitus vaati tuen tason säilyttämistä. Jokaisella kohdalla on nimetty päättäjä.

Sama menetelmä hallitusten tasolla: Mekanismit: paljastettu preferenssi.

8 · Laskelma

Laskelma: julkinen raha volyymin kautta

Suuruusluokka julkaistuista tilastoista, ei rekisterilaskelma; erät näytetään erikseen eikä niitä lasketa yhteen. P

Vuokrien kokonaismäärä

Vuokra-asunnoissa asui 1 041 030 asuntokuntaa vuonna 2025. Heistä 283 220 asui ARA- tai korkotukiasunnoissa ja 757 810 muissa vuokra-asunnoissa (Tilastokeskus 15gn). D Keskineliövuokra oli vapaarahoitteisissa asunnoissa 16,89 €/m² ja ARA-asunnoissa 13,39 €/m² (Tilastokeskus 11x5). D Tulonjakotilaston mukaan vuokralaistalouksien asumiskustannukset olivat noin 7 400 € kulutusyksikköä kohden vuonna 2024 (Tilastokeskus 12g4). D Kummallakin tavalla laskettuna vuokria maksetaan noin 10 mrd € vuodessa. P

Erät ja maahanmuuttoon kytkeytyvä osa

Erä (2025)	Yhteensä	Maahanmuuttajien osuus	Maahanmuuttoon kytkeytyvä	Merkintä
Yleinen asumistuki	1 228 M€	27 % (vieraskieliset)	noin 330 M€	, D osuudesta laskettu
Toimeentulotuen asumismenot	noin 430 M€	41 % (vieraskieliset)	noin 175 M€	, P asumismenojen osuus 43 % kuten 2024
Maksettu korkotuki vuokra-asuntojen korkotukilainoille	122,9 M€ (koko korkotuki 152,0 M€)	noin 17 % (ARA-asuntokunnat)	noin 21 M€	D summa, P osuus
Valtion takaukset asuntoyhteisöjen lainoille (kanta 31.12.2025)	23,3 mrd €	noin 17 %	noin 4,0 mrd €	D kanta, P osuus
Valtion korvaukset kunnille kotoutumisesta	377,7 M€	100 %	377,7 M€	D

Lähteet: Kela 2.9.2026 ja 10.3.2026, Valtion asuntorahaston tilinpäätös 2025, VATT Datahuone 27.1.2025 ja momentin 32.50.30 tilinpäätös (TAE 2027). Korkotukea maksettiin kaikkiaan 92,4 M€ vuonna 2023, 239,8 M€ vuonna 2024 ja 152,0 M€ vuonna 2025. Kuntakorvaukset nousivat 140,3 M€:sta (2022) 377,7 M€:oon (2025).

Erät ovat eri lukulajeja (etuusmeno, maksettu korkotuki, takauskanta, korvaus kunnille), joten niitä ei lasketa yhteen. VATT:n rekisterianalyysin mukaan maahanmuuttajataustainen viitehenkilö on noin joka kuudennessa ARA-asuntokunnassa, noin joka kahdeksannessa markkinavuokra-asuntokunnassa ja 7 %:ssa kaikista asuntokunnista (2022). D Perustan pääkaupunkiseudun luvut (33–41 % ARA-asukkaista) koskevat asukkaita eivätkä viitehenkilöitä, joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Toimeentulotuen asumisosuus (noin 175 M€) sisältyy Rahavirtojen toimeentulotukiriviin (408 M€, 2025) eikä ole erillinen virta: Rahavirrat.

PKenen taseeseen

Yleisestä asumistuesta noin kolmannes maksettiin viimeisimmän julkaistun tiedon mukaan suoraan vuokranantajalle, ja toimeentulotuen vuokraosuus menee 2026 alkaen suoraan aina, kun Kela on myöntänyt vuokravakuuden. D Uudempaa suoramaksutilastoa ei ole julkaistu. ET Loppu kulkee vuokralaisen kautta samaan osoitteeseen. Jakauma vuokranantajatyypin mukaan on johdettava asumisjakaumasta. VATT:n osuuksista laskettuna noin 24 % maahanmuuttajataustaisista asuntokunnista asuu ARA-asunnoissa, noin 45 % markkinavuokralla ja noin 29 % omistus- tai muussa asunnossa. P Vuokralaisista noin kaksi kolmasosaa on siis vapaarahoitteisessa ja kolmannes ARA-kannassa. Vuonna 2017 vuokralla asuvista asumistuen saajista 60 % asui vapaarahoitteisessa asunnossa (Helsinki 2018, Kelaston tiedot). D Tästä seuraa karkea jako: P

Karkea jako vieraskielisiin kytkeytyvästä asumistuesta ja toimeentulotuen asumisosuudesta vuokranantajatyypin mukaan; jako, ei uusia euroja. P
Vuokranantajatyyppi	Arvio vuodessa	Peruste
Vapaarahoitteiset vuokranantajat	noin 300–330 M€	Kojamon osuus vapaarahoitteisesta kannasta on noin 5 % ja SATOn noin 3,5 %, joten niiden osuudet ovat suuruusluokkaa 15 M€ ja 10 M€. Suurin osa menee yksityisille sijoittajille ja pienemmille yhtiöille.
ARA-yhtiöt	noin 175–200 M€	Kustannusvuokra kattaa lainanhoidon, joten raha kulkee kunnallisten yhtiöiden kautta lainoittajalle. Lähes kaikki korkotukilainat ovat Kuntarahoitukselta, jonka omistavat kunnat (53 %), Keva (31 %) ja valtio (16 %). Hekan osuus ARA-kannasta on noin kuudesosa, eli noin 30 M€.
Eläkeyhtiöt	noin 6–8 M€	Varman ja Ilmarisen osuus Kojamosta, Elon osuus SATOsta ja eläkeyhtiöiden suorat asuntosalkut yhteensä. Työeläkevaroihin (285 mrd €) nähden summa on mitätön (ks. sokea piste 1).

Lukulaji. Laskelma on bruttovirta, ei nettohyöty. Vieraskielisyys ei ole sama asia kuin viime vuosien maahanmuutto, sillä joukossa on pitkään Suomessa asuneita. Ilman maahanmuuttoa osa asunnoista olisi muiden asuttamia ja osa tyhjiä. Kuntapaneeli ja VATT:n tutkimus viittaavat siihen, että raha ei nosta vuokratasoa. Se ylläpitää käyttöastetta ja maksuvarmuutta. P Laskelma on mahdollista tarkentaa rekisteritasolle Kelan, Varken ja Tilastokeskuksen aineistoilla, ja tietopyynnöt on lueteltu luvussa Testattavat hypoteesit.

9 · Kuntapaneeli

Kuntapaneeli: nostaako maahanmuutto vuokria ja hintoja?

Tanskan asetelman toisto ei löytänyt vaikutusta kuntien vuokriin eikä hintoihin; kaupunkien sisällä hinnat erkaantuvat. D

Tanskassa pakolaisten hajasijoitukseen perustuva tutkimus havaitsi, että prosenttiyksikön lisäys maahanmuuttovirrassa nosti kuntatasolla yksityisiä vuokria noin 6 % ja asuntojen hintoja noin 11 % (Damm ym. 2025). Jos sama pätisi Suomessa, maahanmuutto siirtäisi varallisuutta suoraan vuokranantajille ja asunnonomistajille. Väite testattiin Tilastokeskuksen avoimella kunta-aineistolla kahdella asetelmalla. Lisäksi tarkasteltiin pääkaupunkiseudun postinumeroalueita.

Aineisto. D Tilastokeskuksen taulut: kieli kunnittain (11rm), väestönmuutokset (11ae), vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat kunnittain (13mx) ja postinumeroittain (13mu) sekä vuokrat vuosittain 2015–2025 (11x5). Lisäksi käytettiin Helsingin seudun aluesarjojen osa-alueaineistoa äidinkielen mukaan (004p). Aineisto haettiin 30.10.2026. Laskenta (OLS ja kaksivaiheinen IV, heteroskedastisuusrobustit keskivirheet) ja tulostiedosto ovat projektikansiossa.

DKuntapaneeli: vaikutus vuokriin ja hintoihin on nollan tuntumassa

Piste on vaikutus prosentteina maahanmuuton prosenttiyksikön kasvua kohden, jana 95 % luottamusväli (± 1,96 keskivirhettä, heteroskedastisuusrobustit keskivirheet). Asetelma 1 mittaa ukrainankielisten kasvua 2021–2025, asetelma 2 vieraskielisten kasvua 2015–2025 shift-share-instrumentilla. Tanskan tulokset (vuokrat noin +6 %, hinnat noin +11 %) jäävät väleiltä ulos.

Yksikkö: % prosenttiyksikköä kohden
Aika: 2021–2025 ja 2015–2025
Aineisto: Tilastokeskus 11rm, 11ae, 13mx, 11x5; vuokrat 26 kunnasta
Lähde: dokumentti 18 (kuntapaneeli); vertailu Damm ym. 2025

Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025
Asuntojen neliöhinnat
−2,6 % (95 % väli −5,93 … +0,73), 196 kuntaa
Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025
Sama väestöllä painotettuna
−1,6 % (95 % väli −4,15 … +0,95), 196 kuntaa
Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025
Vapaarahoitteiset vuokrat
−1,3 % (95 % väli −4,63 … +2,03), 26 kuntaa
Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025
ARA-vuokrat
−1,3 % (95 % väli −6 … +3,4), 26 kuntaa
Asetelma 2: shift-share 2015–2025
Neliöhinnat, instr. ilman ukrainaa
−0,02 % (95 % väli −1,43 … +1,39), 192 kuntaa, F 27,8
Asetelma 2: shift-share 2015–2025
Neliöhinnat, kaikki kielet
+1,1 % (95 % väli −1,06 … +3,26), 192 kuntaa, F 6,0
Asetelma 2: shift-share 2015–2025
Vapaarahoitteiset vuokrat
−0,25 % (95 % väli −1,11 … +0,61), 26 kuntaa, F 9,2
Asetelma 2: shift-share 2015–2025
ARA-vuokrat
−0,28 % (95 % väli −0,89 … +0,33), 26 kuntaa, F 9,2
Vertailu: Tanskassa vuokrat noin +6 % ja hinnat noin +11 % prosenttiyksikköä kohden.

Sama tieto tekstinä

Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025, Asuntojen neliöhinnat: −2,6 % (keskivirhe 1,7, 95 % väli −5,93 … +0,73), 196 kuntaa.
Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025, Sama väestöllä painotettuna: −1,6 % (keskivirhe 1,3, 95 % väli −4,15 … +0,95), 196 kuntaa.
Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025, Vapaarahoitteiset vuokrat: −1,3 % (keskivirhe 1,7, 95 % väli −4,63 … +2,03), 26 kuntaa.
Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025, ARA-vuokrat: −1,3 % (keskivirhe 2,4, 95 % väli −6 … +3,4), 26 kuntaa.
Asetelma 2: shift-share 2015–2025, Neliöhinnat, instr. ilman ukrainaa: −0,02 % (keskivirhe 0,72, 95 % väli −1,43 … +1,39), 192 kuntaa, instrumentin F 27,8.
Asetelma 2: shift-share 2015–2025, Neliöhinnat, kaikki kielet: +1,1 % (keskivirhe 1,1, 95 % väli −1,06 … +3,26), 192 kuntaa, instrumentin F 6,0.
Asetelma 2: shift-share 2015–2025, Vapaarahoitteiset vuokrat: −0,25 % (keskivirhe 0,44, 95 % väli −1,11 … +0,61), 26 kuntaa, instrumentin F 9,2.
Asetelma 2: shift-share 2015–2025, ARA-vuokrat: −0,28 % (keskivirhe 0,31, 95 % väli −0,89 … +0,33), 26 kuntaa, instrumentin F 9,2.

Asetelma 1: Ukrainan sokki 2021–2025

Lähin Suomen vastine Tanskan hajasijoitukselle on tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten sijoittuminen. He tulivat nopeasti, ja heidät ohjattiin kuntiin vastaanottokeskusten ja kuntamallin kautta eikä aiempien verkostojen mukaan. Mittari on ukrainankielisten määrän kasvu 2021–2025 prosentteina kunnan väkiluvusta. Keskiarvo oli 0,77 prosenttiyksikköä. Suurin kasvu oli Kaskisissa (5,1), Föglössä (4,4), Pyhännällä (4,2), Laitilassa (4,1) ja Joutsassa (3,1). D

Lopputulos 2021–2025	Vaikutus prosenttiyksikön kasvua kohden	Keskivirhe	Kuntia
Asuntojen neliöhinnat	−2,6 %	1,7	196
Sama väestöllä painotettuna	−1,6 %	1,3	196
Vapaarahoitteiset vuokrat	−1,3 %	1,7	26
ARA-vuokrat	−1,3 %	2,4	26

Kontrolleina olivat väestönmuutos 2015–2021, kunnan koko ja hintojen tai vuokrien aiempi kehitys. Mikään vaikutus ei ole tilastollisesti merkitsevä, ja pistearviot ovat negatiivisia. D

Sijoittuivatko tulijat kuihtuviin kuntiin?. D Ukrainankielisten osuuden kasvu ei riippunut kunnan väestökehityksestä 2010–2021 (kerroin −0,25, keskivirhe 0,53, 308 kuntaa). Nopeimmin kutistuneessa neljänneksessä kasvu oli 0,53 prosenttiyksikköä ja kasvavien kuntien neljänneksessä 0,71. Kuntatasolla tulijavirta ei siis kohdistunut järjestelmällisesti muuttotappiokuntiin. Yksittäisissä kunnissa ja ARA-kannassa vaikutus oli silti suuri, kuten luku Vuokranantajat osoittaa.

Asetelma 2: pitkä aikaväli 2015–2025

Vieraskielisten määrän kasvu 2015–2025 suhteutettiin kunnan väkilukuun 2015. Tulijat hakeutuvat kuntiin, joissa on työtä ja asuntoja, joten pelkkä korrelaatio olisi harhainen. Siksi kasvua ennustettiin shift-share-instrumentilla: kunnan osuus kunkin 163 kieliryhmän väestöstä vuonna 2010 kerrottiin kieliryhmän kasvulla koko maassa 2015–2025. Menetelmä on vakiintunut maahanmuuton paikallisvaikutusten tutkimuksessa.

Lopputulos 2015–2025	IV-vaikutus prosenttiyksikköä kohden	Keskivirhe	Instrumentin F	Kuntia
Asuntojen neliöhinnat (instrumentti ilman ukrainaa)	−0,02 %	0,72	27,8	192
Asuntojen neliöhinnat (kaikki kielet)	+1,1 %	1,1	6,0	192
Vapaarahoitteiset vuokrat	−0,25 %	0,44	9,2	26
ARA-vuokrat	−0,28 %	0,31	9,2	26
Kantaväestön määrä (prosenttiyksikköä)	+0,22	0,27	10,8	308

Tanskan suuruiset vaikutukset jäävät luottamusvälien ulkopuolelle sekä hinnoissa että vuokrissa. Kuntatasolla maahanmuutto ei näy vuokrissa eikä hinnoissa, eikä se syrjäyttänyt kantaväestöä. D Tulos on johdonmukainen VATT:n havainnon kanssa, että asumistuki ei siirry vuokriin. Vuokranantajan hyöty kulkee siis käyttöasteen ja maksuvarmuuden kautta, ei vuokratason. P

Rajat. Vuokra-aineisto kattaa vain 26 kuntaa. Neliöhinta on kaikkien kauppojen keskiarvo, johon asuntojen koostumus vaikuttaa. Instrumentti on osin heikko (F 6–28). Malleissa ei ole maakuntakiinteitä vaikutuksia, ja jaksoon osuu korkosokki, joka hallitsee hintoja. Kuntataso peittää alueiden sisäiset erot.

Kaupunkien sisällä hinnat erkaantuvat

DKaupunkien sisällä hinnat erkaantuvat: kaksioiden hinnan muutos 2015–2025 viidenneksittäin

Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet (90 aluetta 105:stä yhdistetty osa-alueisiin) jaettu viidenneksiin vieraskielisten osuuden 2015 mukaan. Pylväs on kerrostalokaksioiden neliöhinnan nimellinen muutos. Yhteys on dokumentoitu, syy ei: halvat alueet houkuttelevat tulijoita, ja kantaväestö välttää muuttoa keskittymiin. Kuvio koskee vakuusarvoa, ei alueiden asukkaita.

Yksikkö: % nimellinen muutos
Aika: 2015–2025
Aineisto: Tilastokeskus 13mu, Helsingin seudun aluesarjat 004p
Lähde: dokumentti 18 (kuntapaneeli, postinumerot)

Sama tieto tekstinä

Viidennes 1: vieraskielisiä 6,9 % (2015), 11,1 % (2025); neliöhinta 4 515 € (2015); muutos +6,3 %.
Viidennes 2: vieraskielisiä 8,9 % (2015), 14,5 % (2025); neliöhinta 4 064 € (2015); muutos +7,9 %.
Viidennes 3: vieraskielisiä 11,7 % (2015), 19,7 % (2025); neliöhinta 3 536 € (2015); muutos +6,8 %.
Viidennes 4: vieraskielisiä 16,7 % (2015), 28,2 % (2025); neliöhinta 3 517 € (2015); muutos −0,7 %.
Viidennes 5: vieraskielisiä 24,3 % (2015), 39,4 % (2025); neliöhinta 2 742 € (2015); muutos −11,7 %.

Lähteen esimerkit halvimmista alueista: Mikkola (1 837 → 1 278 €/m²), Koivukylä–Havukoski (2 063 → 1 371) ja Kontula–Vesala–Kivikko (2 389 → 2 152).

Pääkaupunkiseudun 105 postinumeroalueella kerrostalokaksioiden hinnat erkaantuivat 2015–2025. Halvimman viidenneksen hinta laski nimellisesti 9,6 %, ja kalleimman nousi 12,8 %. Hintojen hajonta (logaritmin keskihajonta) kasvoi 0,30:sta 0,41:een. D

Osa-alueiden vieraskielisten osuus yhdistettiin postinumeroalueisiin nimen perusteella (90 aluetta 105:stä):

Vieraskielisten osuus 2015 (viidennes)	Osuus 2025	Neliöhinta 2015	Hinnan muutos 2015–2025
6,9 %	11,1 %	4 515 €	+6,3 %
8,9 %	14,5 %	4 064 €	+7,9 %
11,7 %	19,7 %	3 536 €	+6,8 %
16,7 %	28,2 %	3 517 €	−0,7 %
24,3 %	39,4 %	2 742 €	−11,7 %

Kun lähtöhinta vakioidaan, 10 prosenttiyksikköä suurempi vieraskielisten osuus vuonna 2015 liittyy noin 6 % heikompaan hintakehitykseen (kerroin −0,59, keskivirhe 0,32). Kaupunkien vakioinnilla kerroin on −0,50 (0,30). Osuuden kasvu 2015–2025 liittyy heikompaan kehitykseen selvemmin (−0,88, keskivirhe 0,44). D Yhteys ei ole kausaalinen. Halvat alueet houkuttelevat tulijoita, ja kantaväestö välttää muuttoa keskittymiin (Vilkama 2012). Vakuusarvon kannalta syy on kuitenkin toissijainen. Samassa kaupunkiseudussa, jonka väkiluku kasvaa ennätystahtia, osa postinumeroalueista menettää arvoaan nimellisesti. P

Tanskan maksuperuste ja tulokset: Maavertailu. Testi H30: Falsifiointi.

10 · Sokeat pisteet

Kuusi sokeaa pistettä

Osa koskee hyötyjiä, osa järjestelmän kriitikoita; jokainen on testattu saatavilla olevalla aineistolla.

Kun koneiston ohi kysytään, mitä siinä ei haluta nähdä, esiin nousee kuusi väitettä. Osa koskee hyötyjiä, osa järjestelmän kriitikoita. Ne käsitellään hypoteeseina H24–H29: kukin testattiin sillä aineistolla, joka on saatavilla, ja jokaisesta kerrotaan, kenen etu on olla katsomatta.

Sokea piste	Väite	Mitä aineisto näyttää	Tila
1. Eläkejärjestelmä	Eläkeyhtiöiden vuokratuotto on Kelan kautta kierrätettyä veronmaksajien rahaa	Totta pienessä mittakaavassa. Todellinen riippuvuus on maksupohjassa	OV
2. Zombitaseet	Tulijat ja korvaukset pitävät arvottomia ARA-taloja taseissa	Totta kohteissa ja ARA-kannassa, ei kuntatasolla järjestelmällisesti. Riski kasvaa	OV
3. Pääurakoitsija	Ketjun alapään alipalkkaus on urakkalaskennan tulos	Rakenne dokumentoitu, mekanismi mittaamatta	H
4. Vakuudet	Segregaatio syö vakuusarvoja kasvukeskusten sisällä	Postinumeroaineisto tukee: korkeimman osuuden alueilla hinnat −11,7 %	V (yhteys), ET (syy)
5. Suoramaksu	Sosiaaliturvasta tuli suuryhtiöiden luottotappiovakuutus	Mekanismi dokumentoitu, hintavaikutus mittaamatta	OV
6. Kriitikoiden sokea piste	Koneisto ei syntynyt maahanmuuttoa varten, vaan maahanmuutto pelasti sen	Historia ja väestönmuutokset tukevat	V

Tila-sarake: V vahvistettu, OV osittain vahvistettu, H hypoteesi, ET ei todennettavissa.

1. Eläkejärjestelmä: vuokratuotto on pieni, maksupohja suuri

Väite. Eläkeyhtiöt ja ammattiliitot omistavat suuria vuokranantajia. Jos merkittävä osa vuokrista maksetaan asumistuella ja toimeentulotuella, osa eläkevarojen "sijoitustuotosta" on veronmaksajien rahaa, joka kierrätetään Kelan kautta eläkeyhtiöiden taseeseen.

Mitä aineisto näyttää. Julkinen raha rahoittaa noin kuudesosan kaikista vuokrista (luku Laskelma). P Kojamon liikevaihto oli 455 M€. Jos sen vuokrista sama osuus on julkista, se on noin 70 M€, ja Varman ja Ilmarisen yhteisosuudella (noin 25 %) noin 18 M€. P Maahanmuuttoon kytkeytyvä osa tästä on noin kolmannes eli noin 6 M€. P Työeläkevaroja oli vuoden 2025 lopussa 285 mrd € (STT 2026). D Vuokrakanava on eläkevaroihin nähden marginaalinen.

Sokea piste on muualla. ETK:n laskelmassa nollanettomuutto nostaisi TyEL-maksua 1,7 prosenttiyksikköä vuonna 2050 ja 4,1 prosenttiyksikköä vuonna 2085 (ETK 9.2.2023). D Eläkejärjestelmän riippuvuus maahanmuutosta on maksajien määrässä, ei vuokrissa. Tämä riippuvuus on julkinen mutta harvoin sanottu ääneen: eläkejärjestelmän hallinnon nimittävät työmarkkinajärjestöt, ja niiden kummankin osapuolen etu on, että maksutaso ei nouse. P Väitteen suunta pitää, mittakaava ei. Kermankuorintatesti kääntyy tässä toisin päin: näkyvä vuokrakanava on pieni, näkymätön maksupohjakanava suuri.

2. Zombitaseet: tekohengitys on paikallista, riski valtakunnallinen

Väite. Muuttotappiokuntien vajaakäyttöiset ARA-talot täytetään tulijoilla, jotta kunnat, Kuntarahoitus ja valtio välttäisivät alaskirjaukset ja takausten realisoitumisen.

Mikä tukee. D Ilman ukrainalaisia tyhjiä ARA-asuntoja olisi ollut noin 3 000 enemmän. Keuruu, Kemijärvi ja Imatra ovat dokumentoituja tapauksia (luku Vuokranantajat). Valtion korvaukset kunnille kotoutumisesta nousivat 140,3 M€:sta vuonna 2022 377,7 M€:oon vuonna 2025 (luku Laskelma). Valtion asuntorahaston tilinpäätöksen 2025 mukaan korkotukilainakanta oli 25,8 mrd € ja valtion takaukset 23,3 mrd €. Konkurssiin meni 31 asuntoyhteisöä, joiden lainat olivat noin 151 M€, kun edellisvuonna niitä oli 6. Vapaaehtoiseen velkasaneeraukseen haki 30 yhteisöä 22 kunnassa. Rahasto nimeää syyksi "väestöltään vähenevillä alueilla olevien vuokrataloyhteisöjen käyttöasteongelmat" ja odottaa luotto- ja takaustappioiden kasvavan (Valtion asuntorahasto TP 2025).

Mikä ei tue. D Korkotukilainojen täytetakauksista ei kirjattu tappioita 2024 eikä 2025. Kuntapaneelissa ukrainalaisten sijoittuminen ei riippunut kunnan väestökehityksestä. Kuntien kuntapaikkapäätöksistä ei löytynyt käyttöasteperustetta.

Kenen etu on olla katsomatta. P Takausvastuu on 23,3 mrd € (31.12.2025), ja sen riski keskittyy juuri väestöltään väheneville alueille. Kunta, Kuntarahoitus ja valtiovarainministeriö hyötyvät kaikki siitä, että tyhjät asunnot täyttyvät ennen kuin tappio on pakko kirjata. Tekohengitys on dokumentoitu kohteissa, mutta kuntatasolla se ei ole järjestelmällistä. Testi H25 on luvussa Testattavat hypoteesit.

3. Pääurakoitsija: valvonnan kannattaja ja ketjun tilaaja

Väite. Ketjun alapään palkkapuutteet eivät ole valvontavaje vaan urakkalaskennan tulos. Pääurakoitsija kilpailuttaa työn ketjussa alaspäin hinnalla, jolla lakisääteisiä palkkoja on vaikea maksaa, ja pitää katteen.

Mitä aineisto näyttää. D Talonrakennustyömaiden työntekijöistä 74 % on aliurakoitsijoilla tai vuokrayrityksillä, joiden työntekijöistä 36 % on ulkomaisia. Rakennusliikkeiden omista työntekijöistä ulkomaisia on 14 %. Työsuojelu löysi palkkapuutteita lähes 40 %:ssa ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten tarkastuksista (2025). Verohallinto määräsi ulkomaisen työvoiman osalta 63 laiminlyöntimaksua, yhteensä 297 400 € (2025). Helsingin kaupungin tilaamalla työmaalla ukrainalaisilta jäi Ylen mukaan noin 2 000 € kuukaudessa saamatta.

Mitä puuttuu. Urakkahintojen ja lakisääteisten työvoimakustannusten vertailua ei ole tehty, joten mekanismi on hypoteesi. H RT:n kanta palkkojen ketjuvastuuseen ei selvinnyt. ET Seuraamusten mittakaava on kuitenkin havainto: valvonta tuottaa sakkoja satojatuhansia euroja vuodessa alalla, jonka ulkomainen työvoima on viidennes työmaiden työntekijöistä. P

Sama ketjumekanismi alustatyössä: Woltin ketju.

4. Vakuudet rapautuvat kasvukeskusten sisällä

Väite. Pankit ja valvojat katsovat kasvukeskuksia kokonaislukuna. Kun tuettu tuotanto ja suoramaksut keskittyvät tietyille postinumeroalueille, niiden vakuusarvot voivat erkaantua alaspäin, vaikka kaupungin väkiluku kasvaa.

Mitä aineisto näyttää. D Kuntapaneelin postinumeroaineisto tukee väitettä. Pääkaupunkiseudulla korkeimman vieraskielisten osuuden viidenneksessä kaksioiden hinnat laskivat 2015–2025 nimellisesti 11,7 %, ja matalimman osuuden viidenneksessä ne nousivat 6,3 %. Hintojen hajonta kasvoi runsaalla kolmanneksella. Taloyhtiölainojen kanta on 47 mrd €. Hypon kaikki vakuudet ovat kasvukeskuksissa, ja Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin riskiraportit eivät käsittele alueellista eriytymistä vakuusriskinä.

Kenen etu on olla katsomatta. P Jos pankit hinnoittelisivat alueellisen eriytymisriskin taloyhtiölainoihin, lähiöiden peruskorjauslainoitus kallistuisi tai pysähtyisi juuri niillä alueilla, joihin tuettu tuotanto ja tulijat keskittyvät. Yhteys on dokumentoitu, syy ei. Testi H27.

5. Suoramaksu: vuokralainen läpikulkutilinä

Väite. Kun Kela takaa sekä vakuuden että kuukausittaisen kassavirran suoraan vuokranantajan tilille, markkinakuri katoaa. Kelan hyväksymät kuntakohtaiset asumismenorajat muuttuvat käytännössä minimivuokriksi.

Mitä aineisto näyttää. D Mekanismi on lakiin kirjoitettu. Toimeentulotuen vuokraosuus menee 1.2.2026 alkaen suoraan vuokranantajalle aina, kun Kela on myöntänyt vuokravakuuden, ja vakuuden sai 28 826 asiakasta vuonna 2024. Vuokralaisen valtuutusta ei tarvita. ARA-vuokrat nousivat Helsingissä 4,3 % vuonna 2025, vaikka Hekalla oli 1 300–1 500 tyhjää asuntoa kuukaudessa. Kustannusvuokra siirtää tyhjien asuntojen kulut muille vuokralaisille, eikä se reagoi kysyntään.

Mitä puuttuu. Kuntapaneelissa maahanmuutto ei nostanut vuokria, joten "minimivuokra" ei näy kuntatason keskiarvoissa. D Se voi silti näkyä jakaumassa: halvimpien asuntojen vuokrat kasautuvat Kelan rajoihin. H Testi H28 vertaa vuokrajakaumia Kelan kuntakohtaisiin rajoihin. Suoramaksun luonne luottotappiovakuutuksena on dokumentoitu. Sen hintavaikutus ei ole.

6. Kriitikoiden sokea piste: koneisto on vanhempi kuin maahanmuutto

Väite. Koneistoa on houkuttelevaa pitää maahanmuuttoa varten rakennettuna. Se rakennettiin kuitenkin maaltamuuton ja kaupungistumisen rahoittamiseen, ja maahanmuutosta tuli sen pelastusrengas, kun kotimainen väestöreservi ehtyi.

Mitä aineisto näyttää. D Arava-järjestelmä perustettiin 1940-luvun lopulla asuntotuotannon rahoittamiseen (ARA), ja Kuntarahoitus syntyi nykymuodossaan 2001 (Kuntarahoitus). Väestönmuutokset kertovat, miksi rakenne tarvitsee nyt maahanmuuttoa. Vuosina 2010–2021 luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa +5 057 ja nettomaahanmuutto +194 321. Vuosina 2022–2025 luonnollinen väestönmuutos oli −64 148 ja nettomaahanmuutto +170 561 (Tilastokeskus 11ae). Asuntotarvelaskelman perustelu vaihtui samaan aikaan asuntokuntien pienenemisestä nettomaahanmuuttoon. ARA- ja korkotukivuokra-asunnoissa asui 328 683 asuntokuntaa vuonna 2015 ja 283 220 vuonna 2025, kun muissa vuokra-asunnoissa määrä nousi 509 199:stä 757 810:een (Tilastokeskus 15gn). Vuokra-asumisen kasvu meni kokonaan vapaarahoitteiseen kantaan.

Kenen etu on olla katsomatta. P Kriitikolle hankala havainto on, että maahanmuuton rajoittaminen ei purkaisi koneistoa. Se pakottaisi rakenteen kohtaamaan kutistumisen hinnan: tyhjentyvät ARA-talot, realisoituvat takaukset, nousevat eläkemaksut ja laskevat vakuusarvot. Hyötyjälle hankala havainto on, että sama rakenne tarvitsee jatkuvaa väestönlisäystä pysyäkseen pystyssä, ja että lisäys tulee nyt kokonaan ulkomailta. Siksi koalitio ulottuu kokoomuksesta SDP:hen ja ammattiliitoista pankkeihin. Rakenne on vanhempi kuin maahanmuuttokysymys, ja sen kaikki osakkaat tarvitsevat väestönlisäystä. Tämä ei kumoa dokumentin päätelmiä. Se tarkentaa niitä: hyötyjät eivät ole maahanmuuton hyötyjiä sinänsä, vaan väestönkasvun hyötyjiä, ja maahanmuutto on ainoa jäljellä oleva väestönkasvun lähde.

11 · Vastanäyttö

Mikä rajaa mallia

Vastanäyttö on vahvaa neljässä kohdassa. Se ei kumoa rahavirtaa eikä kanavien lukitusta, mutta se rajaa sitä, mitä aineisto voi väittää.

1. Ennätysmaahanmuutto ei pelastanut rakentamista eikä vuokramarkkinaa. D Nettomaahanmuutto oli 58 496 vuonna 2023, 48 546 vuonna 2024 ja 34 853 vuonna 2025 (Tilastokeskus 22.1.2026). Asuntoaloitukset putosivat samaan aikaan 16 200:aan. RT:n oma jäsenkysely nimesi syyksi "kysynnän riittämättömyys ja korkojen nousu" (RT syksy 2023, s. 3). Helsingin väestö kasvoi 2025 ennätykselliset 11 508 asukasta, mutta aloituksia oli 3 242 (AM-seurantaraportti 2026). Vapaarahoitteiset vuokrat laskivat koko maassa ensimmäistä kertaa vuonna 2015 alkavassa tilastossa (MTV), ja tarjonta oli ennätyssuuri (Vuokranantajat 13.3.2026). Väestönkasvu muuttuu tuloksi vasta, kun maksukyky, rahoitus ja korot sen sallivat. Siksi toimialojen preferenssi kohdistuu rahoitukseen ja julkiseen maksajaan, ei volyymiin sinänsä. P

2. Hyötyjät hävisivät tasossa. D Orpon hallitus leikkasi korkotukivaltuutta 2 250 M€:sta 1 135 M€:oon ja esittää vuodelle 2027 500 M€:a. Asumistukimenot laskivat 449 M€ vuonna 2025. Leikkaukset tehtiin RT:n, Kuntarahoituksen ja vuokranantajien vastustuksesta huolimatta. Malli, jossa toimialaintressi ohjaa politiikkaa, ei selitä tätä. P Heikompi malli selittää: toimialat hävisivät tasossa mutta voittivat kanavassa. Rahavirta säilyi toimeentulotukena, ja sen maksuvarmuus kasvoi suoramaksulla. Tämä on rakenteellinen lukitus kanavalle, ei volyymille. P

3. Pankit torjuvat asiakkaat. D Pankkien suora asiakasliiketoiminta maahanmuuttajien kanssa on kustannus, jota ne välttelevät. Rahansiirtojen palkkiotulo on pieni ja menee muille. Ulkomaalaistaustaisista asuntokunnista noin 16 % omistaa asuntonsa, kun suomalaisilla osuus on 64 % (Hypo 3/2025), joten asuntolainat kohdistuvat kantaväestöön. Pankkien ekonomistit eivät ole vaatineet maahanmuuton lisäämistä vuosina 2024–2026, kun työttömyys on ollut korkea (Nordea 2.9.2026). Pankin intressi on todellinen mutta epäsuora.

4. Maahanmuutto ei näy kuntien vuokrissa eikä hinnoissa. D Kuntapaneelissa Tanskan asetelman toisto ei löytänyt vaikutusta vuokriin eikä asuntojen hintoihin, ei Ukrainan sokissa eikä pitkän aikavälin instrumenttiasetelmassa. Tanskan suuruiset vaikutukset jäävät luottamusvälien ulkopuolelle. Vuokranantajan hyöty ei siis tule vuokratason noususta. Se tulee käyttöasteesta ja maksuvarmuudesta, joita julkinen raha ylläpitää. P Kaupunkien sisällä kuva on toinen: korkean vieraskielisten osuuden postinumeroilla hinnat laskivat nimellisesti (luku Kuntapaneeli).

Muut rajat.

Kysyntävaikutus on pienempi kuin väkiluku. Vuokranantajien ekonomistin mukaan maahanmuuttajat asuvat tiiviimmin, joten vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa väkilukua hitaammin (Vuokranantajat 13.3.2026). D Asuntosijoittajien kaupunkirankingissa 2026 Helsinki oli toiseksi viimeinen (Vuokranantajat 24.6.2026). D
Kapitalisoitumisnäyttö on heikko. Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2015 uudistuksessa tukieuro nosti vuokria alle sentillä (HE 74/2023). D Jos tuki ei siirry vuokriin, vuokranantajan hyöty kulkee maksukyvyn ja käyttöasteen kautta, ei vuokratason. P
RT tukee valvontaa. Veronumero, työmaarekisteri ja tilaajavastuu toteutettiin yhdessä liittojen kanssa. D Pääurakoitsijan etu on karsia pienten kilpailijoiden harmaata kilpailua, kunhan palkkavastuu ei ulotu ketjun yläpäähän. P
Pula ja ylitarjonta ovat yhtä aikaa totta. Alueellinen ja ammatillinen kohtaanto selittää osan ristiriidasta, joten kaikkea pulapuhetta ei voi lukea strategiseksi. P
ARA-yhtiöt eivät ole tulosyksiköitä. Kustannusvuokrayhtiön intressi on purkujen ja tappioiden välttäminen. Tyhjien asuntojen kulut siirtyvät muiden vuokralaisten vuokriin: ARA-vuokrat nousivat Helsingissä 4,3 % vuonna 2025 (Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 2025). D
Luvuissa on avoimia nimittäjiä. Vieraskielisten osuuden nousu asumistuesta johtuu osin rakennemuutoksesta, ja Perustan ARA-luvun nimittäjä on tarkistettava (luku Mitä projekti on jo todennut).

Mitä jää voimaan. Julkinen raha kulkee volyymin kautta rakentajien, vuokranantajien ja lainoittajien taseisiin. Kanavat on lukittu laeilla, takauksilla ja omistusrakenteilla. Kriittiset luvut jätetään tuottamatta. Kustannus on veronmaksajilla ja ketjun alapään työntekijöillä, riski valtiolla ja hyöty niillä, joilla on järjestö. P

12 · Testit ja tietopyynnöt

Testit H16–H30

Jokaiselle hypoteesille on nimetty havainto, joka vahvistaisi sen, ja havainto, joka kumoaisi sen. H

Hypoteesit H16–H30 ovat sivuston testirekisterissä muiden dokumenttien testien kanssa: Falsifiointi. H30 on kuntapaneelin testi.

Tietopyynnöt, jotka avaavat mittaamattomuuden.

Kela: suoramaksut vuokranantajittain ja saajien kieli 2016–2026 (H18).
Sosiaali- ja terveysministeriö: HE 116/2025:n valmisteluaineisto, sidosryhmätapaamiset ja suoramaksuehdotuksen alkuperä.
Varke: urakoitsijat ja rahoittajat korkotukikohteittain 2015–2025 sekä kuntakohtaiset tyhjät asunnot (H19).
Migri: hajautetun majoituksen vuokranantajat (H20).
Verohallinto: rakennusalan työmaailmoitukset kansalaisuuksittain (H22).
Avoimuusrekisteri: RT:n, Finanssialan, Kuntarahoituksen, Vuokranantajien ja Kojamon ilmoitukset 2023–2026.
Sisä-Suomen elinvoimakeskus: työlupalinjauksen 2026 valmistelu ja esittäjät.

Lähteet: rakennusteollisuus, vuokranantajat ja pankit (asiakirja 18)

Lähteet on haettu ja tarkistettu 30.10.2026. Tekstissä on lisäksi linkit yksittäisiin lausuntoihin, tiedotteisiin ja uutisiin. Kolmen toimialahaun tarkemmat tutkimusmuistiinpanot ovat projektin työaineistossa.

Projektin aiempi aineisto

Projektin dokumentit: Maahanmuuton hyötyjäkartta, Intressianalyysi, Shelleyn analyysi, Verkostoanalyysi, Lähipiiri, Vahtera–Perusta–Kanniainen, Kotoutusteollisuus vertailussa ja Juha Hakolan sidokset.
Keskustelut: Hakolan sidokset ja Eliittien rooli maahanmuutossa.

Rakennusteollisuus

VTT: asuntotuotantotarve 2012, 2016, 2020 ja 2025; RT:n esitys 10.6.2020.
RT: työvoimakysely 2023, osaamistarveselvitys 2024, hallitusohjelmatavoitteet 2023, TOP10 2026, pääministerin pyöreä pöytä 30.1.2024, lausuntoarkisto, kansainväliset osaajat.
Eduskunta: HE 68/2024, HaVM 19/2024, HE 179/2024, HaVM 8/2025, TyVL 8/2026.
Varke: ARA-tuotanto 2023, Valtion tukema asuntotuotanto 2024; TA-Yhtymä 2025; Helsingin AM-seurantaraportti 2026.
Valvonta ja vastavoima: Rakennusliitto 2025, Sippola & Kall 2017, Labore WP 344, Sisä-Suomen elinvoimakeskus 25.5.2026, Verohallinto: tilaajavastuu.

Vuokranantajat ja asuntosijoittajat

Yhtiöt: Kojamo 2025, Kojamo Q3/2025, SATO 28.1.2016, SATO H1/2024, Heka TP 2025, Varma 2025, Yle 11.2.2026.
Kela ja lainsäädäntö: Kela 2.9.2026, Kela 10.3.2026, Kela 31.12.2025, HE 74/2023, StVM 29/2025, MTV: suoramaksut.
Tyhjät asunnot: Varke 1/2024, Varke 1/2025, Keuruu TP 2023, Yle 12.11.2015, Yle 30.12.2024.
Edunvalvonta: Vuokranantaja 3/2023, Vuokranantajat 13.3.2026, Vuokranantajat 24.6.2026, Vuokranantajien lausunto 20.9.2023, Kiinteistöliiton lausunto 7.8.2024.

Pankit ja rahoitus

Finanssiala 26.8.2024, Finanssialan hallitus, EK:n jäsenliitot, TEM:n lausuntopyyntö 13.6.2024.
Kuntarahoitus 2024, Social Bond Framework 2025, VTV 2/2023.
Hypo 11/2024, Hypo 2023, Hypo 3/2025, Nordea 30.5.2024, Nordea 2.9.2026.
MTV: Kangasharju, Nordea 14.2.2019, Kaleva 3.2.2023, ETLA Muistio 146, ETLA vuosikertomus 2024.
Suomen Pankki ja Finanssivalvonta: Suomen Pankki 23.11.2023, Suomen Pankki 31.1.2025, Suomen Pankki 20.5.2026, Suomen Pankki 28.10.2026, Finanssivalvonta 14.3.2025, Finanssivalvonta 11.9.2023, Finanssivalvonta 2022 ja 2025.
Rahansiirrot: Eurostat bop_rem6, Maailmanpankki: Remittance Prices Worldwide Q4/2024.

Tutkimus ja tilastot

Kuntapaneeli, laskelma ja sokeat pisteet

Tilastokeskuksen PxWeb-rajapinta: 11rm kieli kunnittain, 11ae väestönmuutokset, 13mx hinnat kunnittain, 13mu hinnat postinumeroittain, 11x5 vuokrat 2015–2025 (StatFin_Passiivi), 15gn asuntokunnat hallintaperusteen mukaan, 12g4 asumiskustannukset. Haettu 30.10.2026.
Helsingin seudun aluesarjat: 004p pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen mukaan.
Valtion asuntorahaston tilinpäätös 2025, VATT Datahuone 27.1.2025, Helsinki 2018: asumistuki rahoitusmuodoittain, TAE 2027, momentti 32.50.30, työeläkevarat 2025, Damm ym. 2025.

Avaamatta jääneet lähteet ja korvaavat reitit. Verkkouutisten, lausuntopalvelu.fi:n ja finanssiala.fi:n hakusivut eivät avautuneet ensimmäisellä kierroksella. Estoja ei kierretty. Samat tiedot haettiin muita laillisia reittejä: alkuperäisistä tiedotteista (Rakennusliitto 29.9.2023, RT 21.2.2024), Finanssialan omista asiakirjoista (2017, 2019), eduskunnan valiokunta-asiakirjoista, STM:n työryhmän loppumuistiosta ja api.hankeikkuna.fi:n lausunnoista. Osa Verkkouutisten artikkeleista avautui uudella yrityksellä. Korkotukivaltuuden 71 %:n lasku (1 750 M€:sta 500 M€:oon 2025–2027) vahvistui RT:n ja Varken asiakirjoista. Todentamatta jäivät kahden "Ekonomisti:"-otsikon puhujat, lausuntokierrosten lausunnonantajat HE 68/2024:ssä ja HE 179/2024:ssä sekä avoimuusrekisterin ilmoitukset, joiden hakua ei voinut käyttää. ET